Useat maat ovat rajoittaneet lääkinnällisten laitteiden, suojavarusteiden ja elintarvikkeiden kauppaa vedoten koronakriisiin. Tämä on kauppasopimusten hengen vastaista, joskin niiden nojallakin mahdollista.

Maailman kauppajärjestö WTO:n ja Kansainvälisen valuutta­rahasto IMF:n pääjohtajat vetosivat huhtikuussa maailman maihin, etteivät ne rajoittaisi lääkinnällisten tuotteiden ja elintarvikkeiden vientiä. Jo asetetut rajoitukset
pyydettiin purkamaan. 

WTO:n tilastojen mukaan huhtikuussa jo 80 maata oli rajoittanut kauppaa pandemiaan vedoten. Tapauksista 18 liittyi elintarvikkeiden vientiin ja loput suojavarusteisiin, lääkinnällisiin laitteisiin ja lääkkeisiin. Järjestön muistissa on vielä vuoden 2008 talouskriisi, jolloin 70 prosenttia asetetuista peruselintarvikkeiden kaupan rajoituksista jäi pitkäaikaisiksi. 

Järjestön säännöt sallivat kaupankäynnin rajoittamisen tietyin ehdoin. 

– Jäsenmaat voivat rajoittaa kauppaa, mikäli se on välttämätöntä ihmisten, eläinten tai kasvien elämän ja terveyden turvaamiseksi. Tämä antaa liikkumavaraa, vaikkakin artiklan johdannossa on velvoite, etteivät toimet saa olla mielivaltaisia, perusteetonta syrjintää tai peitelty kaupan este, ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa sanoo. 

EU:ssa yleinen näkemys on, että poikkeuslausekkeiden käyttöön maailmankaupassa tulisi turvautua hyvin rajatusti, eikä niitä tulisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin. 

– Toisaalta esimerkiksi USA on viime aikoina käyttänyt paljon artiklan XXI turvallisuuspoikkeusta tuonnin esteenä, Vaaranmaa huomauttaa. 

Tuontikaupan rajoittamiseen on monia välineitä

Suuntaus kaupan suojatoimiin turvautumisessa on ollut kasvamaan päin. 

Haitalliselta tuonnilta suojaavat instrumentit ovat EU:ssakin laajasti käytössä, sillä EU on sitoutunut suojelemaan jäsenmaitaan epäreilulta kilpailulta ja sen aiheuttamilta vahingoilta. Kaupan pitää olla oikeudenmukaista ja sitä pitää harjoittaa sääntöjen mukaan. 

Ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Tuuli-Maaria Aalto kertoo, että vuonna 2019 EU:ssa oli voimassa 140 kaupan suojainstrumenttia, joista 121 koski polkumyyntiä, 16 tasoitustulleja ja kolme suojatoimia.

– Polkumyynti-instrumenttiin turvaudutaan, kun EU:hun tuodaan jotakin tuotetta valmistusmaan hintaa alhaisemmalla hinnalla tai tuontihinta on jopa tuotantokustannuksia alhaisempi. Yksi lisäkriteereistä on se, että tuonnin pitää aiheuttaa merkittävää haittaa EU:n teollisuudelle, Aalto täsmentää.

Tasoitustulli voidaan määrätä siinä tapauksessa, että EU:hun tuodaan kolmannesta maasta sellaista tuotetta, jonka tuotanto on kotimaassaan saanut huomattavaa, hintatasoa vääristävää valtiontukea. 

Suojatoimia otetaan käyttöön, jos jonkin yksittäisen tuotteen tuonti EU:hun kasvaa yhtäkkiä huomattavan paljon. Näistä esimerkkinä ovat EU:n asettamat suojatoimet tietyille terästuotteille. 

Poikkeustilanne voi muuttaa maailmankauppaa

WTO arvioi, että koronakriisin seurauksena maailmankauppa vähenee tänä vuonna 13–32 prosenttia. 

Kriisi ei välttämättä johda itse kauppasopimusten remonttiin, mutta tuotanto- ja hankintaketjujen uudelleen miettimiseen kyllä. Kriisissä on nähty, ettei kannata olla riippuvainen vain muutamasta avaintoimittajasta. 

– Poikkeustilanteiden soisi entisestään kannustavan maita kansainvälisen yhteistyön lujittamiseen ja keskinäisriippuvuuksien vahvistamiseen. Mitä paremmin kauppa käy ja tavara liikkuu, sitä vähemmän taloudet ja yhteiskunnat kriisiytyvät ja sitä helpompi niiden on myös toipua kriiseistä, Vaaranmaa toteaa. 

Hänen mukaansa koronan jälkeen saattaisi olla kysyntää sopimukselle esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden kaupasta. WTO:n tiedotteista ilmenee, että näiden tuotteiden maahantuontia rajoittaneet maat ovat sitä jo helpottaneetkin. 

Monenkeskinen kauppajärjestelmä koetuksella

Viime vuosina monenkeskisyyteen perustuva kauppajärjestelmä on horjunut ilman kriisejäkin. Talouskriisistä alkaen lisääntynyt protektionismi on viime vuosina kiihtynyt erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan seurauksena. 

EU:n raportissa Kaupan ja investointien esteet vuonna 2019 todetaan, että unionin yritysten kohtaamat kaupankäynnin esteet jatkavat kasvuaan. Myös WTO:n raportista G20-maiden kaupparajoituksista vuonna 2019 ilmenee, että tuonnin rajoittamistoimenpiteitä on käytössä enemmän kuin koskaan. 

– Kolikolla on toinenkin puoli, sillä samaan aikaan on otettu käyttöön runsaasti myös kauppaa helpottavia toimia. EU jatkaa sitkeästi monenkeskisyyden edistämistä, käy tiiviisti kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja sekä panostaa kauppasopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon, Aalto sanoo.

EU on pilkkonut kauppapolitiikkansa kahdenvälisiin sopimuksiin yksittäisten maiden ja alueiden kanssa, koska niiden neuvottelu WTO:n kautta on liki mahdotonta. Kauppasopimuksia on yli 70. 

– Monenväliselle yhteistyölle olisi nyt tilausta. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että muut maat näkevät asian samalla tavalla koronakriisin jälkeen. Isot maat voivat miettiä muitakin lähestymistapoja kauppapolitiikalleen. Silti uskon, että suurin osa maista haluaa ratkoa asioita yhteistyössä eikä vahvimman oikeudella, Vaaranmaa jatkaa. 

Kauppasopimusten hedelmät jäävät saamatta, ellei sopimuksia noudateta. 

– Sopimukset palvelevat kaupankäyntiä, kun osapuolet yleisesti noudattavat niiden sääntöjä. Riitojenratkaisumenettelyt ovat pitkällisiä eivätkä useinkaan ratkaise akuuttia kriisiä, Vaaranmaa muistuttaa.

WTO:n halvaantuminen jumittaa maailmankauppaa

WTO:n kaksiportainen riitojenratkaisujärjestelmä on ollut järjestön kruununjalokivi. Jos jokin maa ei noudata velvoitteitaan, asia viedään riitojenratkaisuelimen ratkaistavaksi. Hävinnyt osapuoli joutuu korjaamaan menettelynsä ja voittaja­osapuolella on oikeus vastatoimiin, mikäli näin ei tapahdu.

Vuodesta 1995 lähtien käynnistettyjä kauppariitoja on ollut noin 600, ja päätösten täytäntöönpanoaste on ollut noin 80 prosenttia. Noin puolet tapauksista on liittynyt tuontisuojainstrumentteihin. 

– Esimerkiksi vuosia kestänyt riita valtiontuista lentokonevalmistajille EU:n ja Yhdysvaltain välillä päättyi siihen, että kummankin osapuolen todettiin antavan näille laitonta tukea. USA on jo saanut luvan määrätä EU-tuotteille 7,5 miljardin dollarin arvosta lisätulleja, jotka kohdistuvat lentokoneiden lisäksi elintarvikkeisiin. EU vielä odottaa vastaavaa päätöstä, Tuuli-Maaria Aalto mainitsee. 

Tällä hetkellä WTO:n kaksiportaisen riitojenratkaisujärjestelmän ylin taso ei kuitenkaan toimi, sillä Yhdysvallat on estänyt uudet tuomarinimitykset. Alempi riitojenratkaisutaso toimii, mutta tapaus tyssää, mikäli siitä valitetaan ylimmän tason valituselimeen. Se ei ole pystynyt käsittelemään uusia valituksia sitten viime joulukuun. 

– Koko viime vuosi WTO:ssa keskusteltiin tuloksetta siitä, miten tilanne voitaisiin korjata. Ratkaisua ei ole näköpiirissä. EU ja kourallinen muita maita pyrkivät nyt saamaan aikaan monenkeskisen väliaikaisjärjestelyn, johon voitaisiin turvautua pattitilanteen jatkuessa. Lisäksi EU vahvistaa omaa kauppalainsäädäntöään, Aalto kertoo. 

Kaupan rajoittaminen

WTO sallii kaupan rajoittamisen jäsen­mailleen, mikäli se on välttämätöntä ihmisten, eläinten tai kasvien elämän ja terveyden turvaamiseksi.

  • 80 maata oli huhtikuussa rajoittanut kauppaa pandemiaan vedoten.
  • 18 tapausta liittyi elintarvikkeiden vientiin.
  • Muut tapaukset liittyivät suojavarusteisiin, lääkinnällisiin laitteisiin sekä lääkkeisiin. 
  • 70 prosenttia asetetuista peruselintarvikkeiden kaupan rajoituksista jäi pitkäaikaisiksi vuoden 2008 talouskriisin yhteydessä.

WTO:hon kuuluu 164 jäsenmaata, joiden kauppasopimusten tulee asettua järjestön sääntökehikkoon. Suomi kuuluu järjestöön itsenäisenä maana, mutta EU:ssa kauppapolitiikan toimivalta kuuluu unionille. EU-komissio neuvottelee kauppapolitiikasta jäsenmaiden puolesta. 

Minna Kalajoki

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>23.09.2020

Luetuimmat