FacebookTwitterEmail

Sääntely jäi digijunan kyydistä

Digitalisoituminen mullistaa vientimarkkinoita. Pk-yritykset nappaavat osansa ulkomaankaupasta ja suuryritykset satsaavat digitaalisiin palveluihin. Lainsäädäntö ja kauppasopimukset eivät kuitenkaan ole pysyneet kehityksen perässä.
Teksti: Outi Toivanen
Kuvitus: Susanna Tuononen

Googlaan lääkäripalvelua ja huomaan, että lääkäriasema tarjoaa virtuaalivastaanottoa. Varaan sellaisen.

Hakukonetta käyttäessäni tulin käyttäneeksi yhdysvaltalaisen yhtiön palvelua Suomessa ja käytännössä siis osallistuin Yhdysvaltojen vientikauppaan. Varatessani lääkäripalvelua saatoin tukea uutta suomalaista vientituotetta maailmalle.

Tervetuloa digitalisaation pikajunaan. Kun digitalisaatiokehitys alkoi kiihtyä 90-luvulla Nokia-puhelimien myötä, kehitys on ollut henkeäsalpaavan nopeaa ja tahti vain kiihtyy.

Digitaalisuus mullistaa jatkossa kaikkia toiminta-aloja. Viime vuosikymmenenä se uudisti media-, viihde-, vähittäiskauppa- ja matkailualat.

Teollisuus kohtaa ison murroksen teollisen internetin (Internet of Things) myötä. Monet yritykset saavat jo suuren osan ulkomaankaupasta palvelumyyntinä esimerkiksi laitteiden monitoroinnilla ja tietojen analysoinnilla.

Tämän myötä myös ulkomaankauppa muuttuu, vaikka lainsäädäntö ja kansainvälinen kauppapolitiikka tai kauppasopimukset eivät ole pysyneet perässä. Digitaalista ulkomaankauppaa hankaloittavat muun muassa erilaiset kuluttajasuoja- ja tietosuojasäännökset eri maissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käydään parhaillaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP). Lisäksi joukko WTO:n jäsenmaita neuvottelee TiSA-palvelukauppasopimuksesta (Trade in Services Agreement). TiSA-neuvottelut käydään 23 WTO:n jäsenmaan kesken, ja mukana ovat muun muassa tärkeimmät teollisuusmaat. Tavoitteena on saada neuvottelut valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. TiSA-sopimus edistäisi myös digitaalisten palveluyritysten pääsyä toistensa markkinoille.

– TiSA olisi hyvin linjassa EU:n nykyisen sisämarkkinalainsäädännön kanssa, eikä vaatisi Suomelta uudistuksia. Suomi kannattaa yleisesti vapaan tiedonsiirron periaatetta. Henkilötietosuojan tasoon ei kauppasopimuksilla kuitenkaan puututa. Tietojen vapaa siirto edistäisi suomalaisyritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla, ulkoministeriön palvelukaupan asiantuntija Kristiina Kauppinen sanoo.

Maailma tarvitsee EU-USA-yhteyttä

Brigham Young Universityn kansainvälisen kauppapolitiikan professori Earl Fry vietti hiljattain kolme kuukautta Fulbright-stipendiaattina Helsingin yliopistossa. Fry ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola jakavat huolen EU:n ja Yhdysvaltojen välien heikentymisestä.

– Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vallalla globalisaatioahdistus, Mika Aaltola kuvailee.

Kansalaiset kokevat, että kaupan ja teollisuuden digitalisoituminen sekä globalisoituminen ovat vieneet työpaikkoja ja heikentäneet keskiluokan asemaa. Tämä on johtanut kansallismielisyyteen ja haaveisiin protektionismista. Tämä näkyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjoinnissa. Kampanjoinnissa jotkut ehdokkaat ovat muun muassa väläytelleet korkeita tulleja ulkomaisille tuotteille.

– Tämä on nurinkurista, koska historia on osoittanut, että vapaakauppa on aina ollut hyväksi Yhdysvalloille. Perinteisesti amerikkalaiset ovat kannattaneet vapaakauppaa.

Aaltola ja Fry uskovat, että kaikki nykyiset kauppasopimukset jatkuvat ja uusia tulee ainakin pidemmällä aikavälillä lisää.

Mitä tulee työpaikkoihin, digitalisaatio myös luo niitä. Kyseessä on rakennemuutos.
Perinteiset teollisuustyöpaikat muuttuvat muun muassa sovelluskehitystyöpaikoiksi. Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) arvion mukaan digitalisointi on kasvattanut työpaikojen määrää 1,8 prosentilla. Digitalisaatio vauhdittaa eniten uusia työpaikkoja luovien pk-yritysten kasvua

– Toivon todella, että EU ja Yhdysvallat pääsevät sopuun TTIP-neuvotteluissa. Trans­atlanttinen kumppanuus loisi pohjan koko maailmalle niin taloudellisessa kuin poliittisessakin mielessä. Atlantin ylitse jaamme paljon samoja arvoja ja pystyisimme muokkaamaan johtavat standardit esimerkiksi tuotteiden laatu-, ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksille, Fry toteaa.

kauppapolitiikka-digijuna-02

Yritykset kehittävät itse sääntelyä

Kaupankäynnin siirryttyä internetiin pk-yritykset, jopa mikroyrittäjät, alkoivat laajentaa kaupankäyntiään ulkomaille. Verkon kautta yritykset voivat saada asiakkaita kaikkialta maailmasta. Digitaalisen tuotteen voi myös toimittaa digitaalisesti, jolloin valtioiden rajat menettävät merkityksensä. Asiakas Suomessa ja Yhdysvalloissa saa tuotteen aivan yhtä nopeasti ja helposti.

Suomessakin pk-yritykset kasvattavat osuuttaan ulkomaanviennistä. Tullin uusimpien tilastojen mukaan pk-yritysten osuus on nyt noin 15 prosenttia viennin kokonaisarvosta. Maailman talousfoorumin tammikuussa julkaiseman ”Maximizing the Opportunities of the Internet for International Trade” -raportin mukaan verkkokaupoissa käytävän kaupan arvo ylitti 105 miljardia dollaria jo vuonna 2013. Vuoteen 2017 mennessä yli 45 prosenttia maailmankaupan arvosta on siirtynyt verkkoon.

Verkkokaupan kasvu on johtanut uusiin liiketoimintamalleihin, joissa sekoittuvat kaikki vanhat mallit. Mainonta, tuote, sisältö, palvelut ja sovellukset sekoittuvat keskenään. Yrityksiä on vaikea määritellä enää aloittain. Virtuaalimaailmassa toimialarajat ovat vielä häilyvämpi käsite kuin valtioiden rajat.

Nykyisin yritys voi olla kansainvälinen ilman suurta alkupääomaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eBayn tarjoamaa verkkokauppa-alustaa hyödyntävistä pk-yrityksistä 95 prosenttia myi tuotteitaan tai palveluitaan maailmanlaajuisesti.

– Digitalisaatio auttaa paitsi pk-yrityksiä, myös kehitysmaiden yritysten osallistumista maailmankauppaan, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen sanoo.

Pk-yritysten välisessä verkkokaupassa yksi ongelmakohta on kuluttajasuoja. Jos kuluttaja ei saanut mitä tilasi, minne kuluttaja voi valittaa?

Koska kuluttajasuojasäädökset vaihtelevat maittain, ovat verkkokaupat alkaneet luoda itsenäisesti omia käytäntöjään. Muun muassa eBay on kehittänyt oman riitojen ratkaisujärjestelmänsä, jossa on ratkaistu jo yli 60 miljoonaa riita-asiaa vuodessa.

Tullittomuus vauhdittaa digikauppaa

Euroopan unionissa on sovittu, että verkkokaupat tilittävät arvonlisäveron sen mukaan, mistä maasta ostos on tullut. Mikäli tuote tulee Suomeen muualta kuin EU:sta, kuten Yhdysvalloista, ei veroa makseta.

Jos tuote on digitaalinen, esimerkiksi sovellus, e-kirja tai vaikka virtuaalivastaanotto, ja kuluttaja hankkii sen kolmannesta maasta, kuluttaja ei maksa siitä sen enempää veroa kuin tullimaksuakaan. Tämä on kannattavaa myös kauppiaalle.

Tällä hetkellä WTO:n jäsenmaat ovat hyväksyneet digitaalisille tuotteille tullimoratorion, eli digitaalisista tuotteista ei peritä tulleja. Maailman talousfoorumi suosittelee moratorion jatkamista ja EU on sitoutunut siihen kauppasopimuksissaan.

Sen sijaan jos verkkokaupasta ostaa jonkin fyysisen tuotteen ulkomailta, tuotteesta maksetaan tullimaksut. Jos suomalainen tilaa yli 150 euron arvosta tavaraa Yhdysvalloista, tuotteesta maksetaan Suomessa tullimaksut päälle. Maailman talousfooorumi ehdotti tammikuisessa raportissaan, että valtiot nostavat de minimis -tullirajaa. Se tarkoittaisi sitä, että vähäiset kuluttajaostokset voisivat liikkua valtioiden välillä ilman tullimaksuja. Tämä auttaisi kehittyvien maiden talouksia.

Verkkokaupasta 3D-printtaukseen

Verkkokauppa on yksi digitaalisen ulkomaankaupan muoto, mutta seuraavina vuosina kiivaimmin lisääntyy puhdas digitaalinen ulkomaankauppa, jossa vain bitit kulkevat maiden ja maanosien välillä.

Teollista internetiä on luonnehdittu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Puhutaan siis digitalisoitumisen aikakaudesta, jolla tarkoitetaan liiketoiminnan siirtymistä tai laajentumista sähköisiin kanaviin, sisältöihin ja transaktioihin.

Teollisen internetin markkinoiden koko on Suomessa 1,4 miljardia euroa. Teollisuusaloista terveysteknologia kasvaa vahvasti Suomessa. Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo kasvoi viime vuonna 6,6 prosenttia eli lähes kahteen miljardiin euroon.

3D-tulostettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on vielä 3–5 miljardia euroa – vain murto-osa teollisuuden maailmanmarkkinoista – mutta ne kasvavat 30–40 prosenttia vuodessa. Vaikka volyymi on vielä pientä, vaikutus on suuri. Esimerkiksi lentokoneiden valmistuksessa ja autoteollisuudessa 3D-tulostuksen tuoma etu on korvaamaton.

– 3D-tulostus muuttaa ulkomaankaupan arvoketjuja ja virtoja. Samalla tavaroiden tuotanto siirtyy enemmän sinne, missä tavarat kulutetaan, eikä tavaroita tarvitse rahdata samalla tavoin kuin nykyisin, Saarinen jatkaa.

Kuka käsittelee kenen tietoja?

Yhdysvalloissa on erilainen lähestymistapa tietosuojaan kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa ei ole yleistä tietosuojalainsäädäntöä, vaan siellä käytetään alakohtaista lähestymistapaa.

Aiemmin EU:n ja Yhdysvaltain välillä oli niin sanottu Safe Harbour -sopimus. Sopimus kaatui Edward Snowdenin paljastuksiin Yhdysvaltain vakoilusta ja Facebook-käyttäjä Max Schremsin valitukseen EU-tuomioistuimelle.

Helmikuussa EU ja Yhdysvallat neuvottelivat uuden Privacy Shield -sopimuksen korvaamaan Safe Harbour -sopimuksen, mutta myös tätä sopimusta on kritisoitu. Tietosuoja on hankala kohta EU:n ja Yhdysvaltain välisissä kauppaneuvotteluissa.

Esimerkiksi Venäjä ja Intia ovat vaatineet, että heidän maassaan kerättyjä digitaalisia tietoja tulee käsitellä palvelimissa, jotka sijaitsevat fyysisesti näissä maissa. Tietojen siirtoa koskevat vaatimukset hankaloittavat digitaalisen kaupankäynnin kasvua. Uusimmissa sopimuksissa kuten TiSA:ssa tällaiset vaatimukset saatetaan kieltää muiden kuin henkilötietojen suhteen.

 

Kommentti:

Kauppauho ei hyödytä ketään

Yhdysvaltain presidentiksi mielivä Donald Trump osuu kipupisteeseen. Kyseessä on globalisaatioahdistus – sama tauti, joka riivaa Eurooppaa.

Maaliskuussa tehdyn Bloomberg Politics Poll -tutkimuksen mukaan 65 prosenttia amerikkalaisista kaipaa lisää tuontisuojauksia. Lähes kolmannes pitää Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta haitallisena, ja 82 prosenttia vastaajista on halukkaita maksamaan enemmän Yhdysvalloissa valmistetuista tuotteista.

Rajojen sulkeminen, tuonnin vaikeuttaminen ja kauppasopimusten purkaminen eivät kuitenkaan palauttaisi suuruutta, kuten Trump uhoaa. Ne hidastaisivat uudistumista.

Trump ja Bernie Sanders ovat toki oikeassa julistaessaan, että Kiina tappoi Yhdysvalloista miljoona teollista työpaikkaa. Niin tappoikin. Syynä eivät kuitenkaan olleet kauppasopimukset vaan se, että maailman näyttämölle nousi kuin tyhjästä – taloutensa avautumisen siivittämänä – uusi jättiläinen, ja pian sen jälkeen digitalisaatio alkoi mullistaa talouden perusteita. Tulilinjalle joutunut 12 Tyynenmeren maan välinen TPP-sopimus ei avaa Kiinalle pikareittiä Yhdysvaltain markkinoille, kuten ehdokkaat väittävät. Kiina ei edes ole osapuolena sopimuksessa!

Protektionistinen viesti uppoaa. Vapaan kaupan hyödyt leviävät laajasti mutta sen tuottama tuska kapeasti. Suuret valikoimat edullisia hyödykkeitä ovat laiha lohtu työpaikkansa ja markkina-arvonsa menettäneelle.

Siitäkin syystä on korkea aika päivittää maailmantalouden sääntöjä. Kauppasopimukset ovat työkaluja. Ja kun taloudella menee hyvin, poliitikoilla on myös voimavaroja auttaa rakennemuutoksen uhreja. Äkkijarrutus olisi kaikille huonoin vaihtoehto.

Euroopan unionin kannattaa mennä vapaakauppa-asioissa vähintään puoliväliin vastaan samalla kun jäsenmaat virittävät omia liiketoimintaympäristöjään kuntoon. Suomen ei pidä tuhlata talouskriisiä ja pakon sanelemia uudistuksia pienimmän nimittäjän ratkaisuihin vaan käyttää ne maailman kärkeen kurottamiseen. Jokaisen ratkaisun on läpäistävä kaksi koetta: onko se paras mahdollinen malli Suomelle, ja kuinka se skaalataan maailmalle. Lähimarkkinan pitää taipua huippuratkaisuihin, maailmanmarkkinan taas reiluksi pelikentäksi, jossa myös pieni maa pärjää.

Mikään ei tekisi pienten ja keskisuurten yritysten näkymille juuri nyt niin hyvää kuin transatlanttinen sopimus, joka antaisi jo Euroopassa hankituille luville hyväksynnän Yhdysvalloissa ja päinvastoin. Tällä hetkellä firmat jumittuvat vuosiksi kalliisiin ja turhiin byrokraattisiin prosesseihin vain, koska asioista ei ole sovittu.

Suomen vahvuuksille on runsaasti tilausta Yhdysvalloissa. Bernie Sanders on ylistänyt kampanjassaan pohjoismaista yhteiskuntaa, ja Nordic-brändi on muutenkin kuuminta hottia. Amerikkalaiset ovat väsyneet maksamaan shekeillä ja pulittamaan terveydenhuollostaan henkilöä kohti enemmän kuin mikään muu kansa. Kauppa- ja investointisopimus päästäisi suomalaiset mukaan uudistamaan Yhdysvaltain finanssipalveluita ja terveysalaa välittömästi, eikä se olisi kuin vasta alkua.

KRISTIINA HELENIUS

Kirjoittaja on kansainvälisen bisnesverkosto Amcham Finlandin toimitusjohtaja