T
Tullitariffi Tullitariffinimikkeistö on kaiken kauppatavaran sisältävä tavaranluokitusjärjestelmä, jossa tuotteet on jaettu ryhmiin ja nimikkeisiin. Kunkin nimikkeen kohdalla ilmoitetaan kyseiseen maahan tai tulliliiton alueelle tuotavasta tuotteesta kannettava tulli. Tulli on useimmiten määritelty tietyksi prosenttiosuudeksi tuotteen arvosta. Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä jäsenmaat ovat sitoneet tullitariffejaan tiettyyn maksimitullitasoon, jota sovellettava tariffi ei saa ylittää. Kaikki maat eivät ole sitoneet kaikkia nimikkeitä. Lisäksi monet maat ovat sitoneet niitä selvästi soveltamaansa tasoa korkeammalle. Neuvotteluja sidottujen tullitasojen alentamiseksi käydään sekä monenvälisesti WTO:n piirissä että kahdenvälisesti eri maiden tai tulliliittojen kesken. WTO-neuvotteluissa pyritään siihen, että jäsenmaat sitoisivat tariffinimikkeitään mahdollisimman laajasti.
U
UNCTAD eli YK:n kauppa ja kehitys konferenssi (United Nations Conference on Trade and Development) on vuonna 1964 perustettu YK:n alainen pysyvä hallitustenvälinen toimielin. Sen toiminnan päätavoitteena on edistää kehitysmaiden mahdollisuuksia kaupan, investointien ja kehityksen suhteen sekä auttaa niitä kohtaamaan globalisaation aiheuttamat haasteet ja integroitumaan maailmantalouteen. Suomi osallistuu järjestön hallitustenväliseen työhön samoin kuin järjestön tutkimus- ja teknisen avun ohjelmien rahoittamiseen.
V
VKE Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen eli VKE-toiminta kuuluu ulkoasiainministeriön painopistealueisiin. Edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden VKE-toimijoiden kanssa. Ulkoasiainministeriö toteuttaa VKE-strategiaansa kolmen peruspilarin kautta: ulkoisen toimintaympäristön seuranta ja siihen vaikuttaminen tarkoittaa sekä raportointia uusista liiketoimintamahdollisuuksista että työtä kaupanesteiden poistamiseksi, promootiotoiminnan avulla luodaan yrityksille yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään ja tietopalveluilla jaetaan edustustoverkon asiantuntemus asemamaan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä myös yritysten käyttöön. Promootiotoimintaan kuuluvat myös ministerien ja korkeiden virkamiesten tekemät vienninedistämismatkat.
W
WEF Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on Genevessä majapaikkaansa pitävä, voittoa tuottamaton säätiö. Säätiön perusti vuonna 1971 sveitsiläinen taloustieteilijä Klaus Schwab. WEF tunnetaan erityisesti Davosissa vuosittain järjestettävästä liikemaailman tärkeimmät johtajat, merkittävät poliitikot sekä toimittajat yhteen kokoavasta tapaamisesta, jossa puheenaiheina ovat päivänpolttavat maailmanlaajuiset aiheet. WEF järjestää myös erilaisia alueellisia tapaamisia sekä laatii raportteja muun muassa tasa-arvon toteutumisesta eri maissa. Tänä vuonna Suomi sijoittui kolmannelle sijalle tasa-arvoa mittaavassa vertailussa sekä informaatioteknologian valmiutta selvittäneessä raportissa. Suomi oli neljäntenä kilpailukykyä mittaavassa tutkimuksessa. Suomi on pitänyt hallussaan kilpailukykyvertailun ykkössijaa vuosina 2001, 2003 ja 2004.
WTO Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization) tavoitteena on kaupan vapauttaminen, johon pyritään poistamalla valtioiden asettamia esteitä kansainvälisen kaupan tieltä. Järjestön toisena tärkeänä tehtävänä on kehittää sääntöjä, joilla tavoitellaan kaupan ennustettavuutta ja kauppaa ohjaavien kansallisten normien läpinäkyvyyttä. WTO toimii monenvälisten kauppaneuvottelujen foorumina, ja sen riitojenratkaisujärjestelmä valvoo WTO-sääntöjen noudattamista. Järjestö perustettiin vuonna 1995 korvaten vuodesta 1947 asti toimineen GATTin. WTO:ssa on tällä hetkellä 153 jäsentä. Jäsenmäärä kasvaa vuonna 2012 neljälle uudella jäsenellä, mikäli ministerikokous hyväksyy uudet jäsenet – muun muassa Venäjän – joulukuun kokouksessa. WTO:n sääntöjärjestelmä muodostavaa EU:n ja samalla Suomen monenvälisen kauppapolitiikan perustan.
Y
Yleinen tullietuusjärjestelmä eli GSP (Generalised System of Preferences) on EU:n järjestelmä, jolla edistetään kehitysmaiden integroitumista maailmankauppaan myöntämällä niille tullietuuksia yksipuolisesti. Tämän on tarkoitus edistää kehitysmaiden talouskasvua ja vähentää köyhyyttä. Järjestelmällä pyritään kannustamaan kestävää kehitystä ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Mukana järjestelmässä on tällä hetkellä 176 kehitysmaata. Järjestelyn puitteissa nämä maat voivat tuoda ei-arkoja tuotteita tullivapaasti, arkoja tuotteita alennetuilla tulleilla ja vähiten kehittyneille maille myönnetään tulliton ja kiintiötön kohtelu kaikissa paitsi aseissa ja ammuksissa.
Suomen tavoitteena on jatkaa tuonnin esteiden aktiivista vähentämistä ja poistamista järjestelmän avulla. Tämä on kehitysmaiden tukemisen ohella tärkeää Suomelle raaka-aineiden saannin, kuluttajien edun ja kotimarkkinoiden tehokkaan kilpailun takaamisen kannalta. EY:n ensimmäinen GSP-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1971, myös muilla teollisuusmailla on omia GSP-järjestelmiä. EU:n neuvosto käsittelee parhaillaan ehdotusta järjestelmän uudistamisesta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 alusta.