Kehitysministeri Hautala: Köyhyys ei vähene ilman yrityksiä
JATKUVUUS JA MUUTOS
Ministeri Heidi Hautala korostaa, että vuonna 2003 tehty linjaus kaupan ja kehityksen siirtämisestä yhden hallinnonalan alle oli paitsi uraauurtava päätös myös samalla varsin hyvä oivallus. Tilanne ei ole nyt muuttumassa radikaalisti – kehitys- ja ulkomaankauppaministerit voivat tehdä jatkossakin hyvää yhteistyötä.
Entä miten tähän istuu uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma? Hautala linjaa joitain muutoksia aiempaan.
– Kansainvälisen kehityspoliittisen keskustelun muutokset näkyvät Suomen uudessa ohjelmassa esimerkiksi niin, että siinä korostetaan aiempaa enemmän kehityksen edellytysten luomista ja apuriippuvuudesta irtautumista. Kun julkisen kehitysrahoituksen osuus kaikista kehitysmaihin suuntautuvista rahavirroista on vain noin 13 prosenttia, Hautala toteaa.
– On pidettävä huolta, että se kohdennetaan riittävän tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla ja sitä on käytettävä kehityksen katalyyttinä. Sen merkitys köyhimmissä maissa on edelleen ratkaiseva. Köyhyyden vähentämisessä tarvitaan kuitenkin myös yrityksiä.
RESURSSIT PAREMPAAN HALLINTAAN
Hautala ottaa esille esimerkin kehityksen edellytysten luomisesta:
– Monissa kehitysmaissa on paljon luonnonvaroja, mutta maat eivät juuri itse hyödy niistä. Tapasin syksyllä George Sorosin ja myös hänen pääviestinsä oli, että kehitysmaiden omaa luonnonvarojen hallintaa on tuettava – muuten riskinä on resurssikirous.
Luonnonvarat kytkeytyvät läheisesti laajempaan hyvän hallinnon kehittämiseen, mihin Suomi panostaa. Luonnonvarapuolella Suomessa onkin paljon osaamista ja annettavaa, esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksessa GTK:ssa.
Kehityspoliittinen ohjelma pureutuu myös talouden kehityksen kysymyksiin.
– Taloudellinen kasvu ei yksin ratkaise köyhyysongelmia, eikä se kestä jos perusta ei ole vakaa. EU:ssa tätä keskustelua on käyty esimerkiksi budjettituen yhteydessä. Budjettituki ei ole avoin shekki vaan siihen liittyy vahvempi poliittinen dialogi jolloin puhutaan sellaisista yritystoiminnallekin tärkeistä tekijöistä kuin toimintaympäristö, riippumaton oikeuslaitos, korruption kitkeminen sekä demokratiakehitys.
YRITYKSET KUMPPANEINA?
Suomalaisilla yrityksillä on pitkä traditio toimia kehitysmaissa. Miten uusi kehityspoliittinen ohjelma ottaa huomioon suomalaiset yritykset ja niiden osaamisen?
Hautala ottaa esille luonnonvarojen hallinnan ohella ilmaston ja suomalaisen korkean teknologian vesiosaamisen. Myös informaatioteknologiassa Suomella on vahvuuksia, kuten Nokian esimerkki Infodev-ohjelmasta hyvin osoittaa.
Ilmatieteen laitos on hyvä esimerkki siitä, miten suomalaista osaamista ja sitä kautta yksityistä sektoria on saatu mukaan Suomen kehitysyhteistyöhön. Laitoksen osaamisaluetta ovat ennakoimattomat sääilmiöt, joihin monissa kehitysmaissa joudutaan varautumaan. Yhteistyöhankkeiden yhteydessä syntyy tarvetta paitsi osaamiselle myös laitteille, jolloin suomalainen teknologia ja yrityssektori ovat voineet tulla mukaan kuvaan.
Ministeri Hautala on valmis ottamaan yritysdelegaation mukaan matkoilleen esimerkiksi Afrikkaan.
– Yksi varteenotettava vaihtoehto olisi myös ulkomaankauppa- ja kehitysministerien yhteismatka, jolloin molemmat voisivat olla mukana omine näkökulmineen Afrikkaan, ja yhteisenä tavoitteena olisi suomalaisen parhaan teknologian hyödyntäminen. Cleantech on tästä oiva esimerkki.
– Kuten Matti Alahuhdan raportissakin todetaan, siiloutumisesta on syytä päästä eroon. Tiimiajattelu on myös yhtä lailla kehitysyhteistyön tavoite. Eri hallinnonalat tulee saada paremmin mukaan tukemaan kehitysyhteistyöstä.
KORKOTUKILUOTOT
Miten tukea yrityksiä, jotka ovat vähäisin resurssein lähtemässä korkean riski markkinoille Afrikassa? Entä ne yritykset jotka parhaillaan panostavat korkotukiluottohankkeisiin – tulisiko heidän luopua suunnitelmistaan?
Hautalan mielestä nimenomaan pk-yritykset on nostettava erityiseen tarkasteluun, koska ne luovat työllisyyttä ja tuovat osaamista mutta kantavat korkeampia riskejä. Suomalaisten osaamispohjaisten pk-yritysten mahdollisuuksia toimia vähiten kehittyneissä maissa tuetaan esimerkiksi Finnfundin uudella erityisriskirahoituksella sekä Finnpartnershipiä vahvistamalla.
On varauduttava siihen, että korkotuki ei nykyisellään säily.
– Pyrkimyksenä on kehittää korkotuen korvaavia ja kehityspoliittisia tavoitteita nykyistä paremmin edistäviä yhteistyömuotoja yhdessä yksityisen sektorin kanssa.
BRICS : UHKA VAI MAHDOLLISUUS
Miten uusi kehityspoliittinen ohjelma ottaa huomioon sen tosiasian, että niin sanonut uudet toimijat – muun muassa Kiina, Intia, Brasilia – ovat lisäämässä apuaan Afrikkaan ja tuomassa sinne omia toimintamallejaan? Mitä tämä tarkoittaa apukoordinaation kannalta?
Hautala ei pidä tilannetta pelkästään huolestuttavana, koska vanhoilla ja uusilla avunantajilla on annettavaa toisilleen.
– Kolmikantayhteistyö on yksi varteenotettava vaihtoehto lähentää ja sitouttaa maita keskenään yhteisten tavoitteiden ympärille. Tällöin kyseessä olisivat Brasilia-Suomi-Mosambik-kaltaiset yhteistyöt.
Hautala viittaa Busanin tuloksellisuutta koskevan konferenssin loppuasiakirjaan, jonka myös Intia ja Kiina ovat allekirjoittaneet. Tämä OECD-vetoinen prosessi luo selkeät toimintaperiaatteet kehitysyhteistyön laadun parantamiselle.
– Allekirjoittamalla Busanin päätökset Kiina tuli ensimmäisen kerran mukaan yhteisiin periaatteisiin. Matka käytäntöön on tietysti vielä pitkä, mutta tästä on hyvä jatkaa.