Ilmastonmuutoksen monet haittavaikutukset heijastuvat veteen. Keski-Aasian aavikko- ja vuoristomaiden vesihuolto perustuu jokiin, jotka saavat alkunsa lumihuippuisilta vuorilta. Ilmaston lämpenemisen johdosta Pamirin ja Tian Shanin jäätiköiden pelätään olevan supistumassa neljännekseen kuluvalla vuosisadalla. Sulamisvesien huippukauden on laskettu ajoittuvan 2035-2055 välille, minkä jälkeen jokien vesimäärät alenisivat vakaasti ja merkittävästi.
Ilmastonmuutoksen kasvavia haittavaikutuksia maanviljelylle ja sähköntuotannolle pidetään vakavina lisääntyvän väestömäärän vedenkulutuskin huomioon ottaen.
Huoleen voidaan vastata yhteistyöllä ja uusilla ratkaisuilla
Alueen nouseviin talouksiin kuuluvat maat hakevatkin entistä pontevammin ratkaisuja yhteiseen vesiongelmaansa keskinäisen yhteistyön kasvattamisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Huoli on alkanut tulla kuulluksi: Tadžikistan sai YK:n 77. yleiskokouksen yksimielisen hyväksynnän aloitteelleen, että vuodesta 2025 tulee jäätiköiden suojelun merkkivuosi.
Jotta jäätiköiden sulamista ehkäistäisiin, Keski-Aasian mailla itselläänkin on paljon tehtävää ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Sinänsä aurinkoisella, tuulisella ja runsaasti valjastamatonta vesivoimaakin omaavalla alueella voitaisiin täyttää Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin sekä veden ja energian säästöratkaisuihin.
Tällä hetkellä vain viitisen prosenttia Keski-Aasian energiankulutuksesta on katettu uusiutuvilla. Mailla on kansalliset toimintasuunnitelmat, joiden toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta. Sinänsä uusiutuvaan energian siirtyminen on tullut aiempaa kannattavammaksi tuotantomuotojen halpenemisen myötä. Etua syntyy siitäkin, että alueelta löydetyt kaivannaisvarat sisältävät tuotantovälineisiin tarvittavia kriittisiä raaka-aineita, ja kivihiilenpolton vähentäminen parantaisi kansalaisten terveydentilaakin.
Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista
Nyt tarvittaisiin investointeja myös maidenvälisen sähköverkkokapasiteetin lisäämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Vesivoiman osuuden kasvattaminen verkon säätöenergiaksi huonokuntoisten kivihiilivoimaloiden tilalle olisi mahdollista useiden patohankkeiden valmistuttua, joista vuosikymmenen lopulla valmistuvaksi odotettu Rogunin 3600 MW:n voimala on huomattavin. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton jälkeen kesäkautena mahdollisesti muodostuvat energiaylijäämät saattavat tarjota mahdollisuuksia vihreän vedyn tuotantoon.
YK:n (UNECE) asiantuntijalaskelmien mukaan Keski-Aasian maiden hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsy vuoteen 2050 mennessä kohtuullisin kustannuksin olisi mahdollista. Kun yhä osin neuvostoajalta peräisin oleva energian tuotantokapasiteetti ja siirtoyhteydet on joka tapauksessa uudistettava, siirtyminen uusiutuviin ja säästäviin ratkaisuihin aiheuttaisi vain hieman yli kahden prosentin lisäkustannuksen.
Tukea myös EU:lta ja Suomelta
YK:n piirissä tehtävän ilmastotyön lisäksi mm. EU:lla on Keski-Aasian maiden kanssa ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsittelevä työryhmä (WGECC), joka auttaa alueellisia yhteistyöponnisteluja ja vahvistaa poliittista vuoropuhelua Euroopan suuntaan. Viime marraskuussa EU käynnisti Global Gateway Team Europe –aloitteen vesi-, energia- ja ilmastonmuutossektoreilla. Kansainväliset ja alueelliset kehitysrahoituslaitokset, kuten Maailmanpankkiryhmä, Aasian kehityspankki ja EBRD tukevat Keski-Aasian maiden ponnisteluja näillä sektoreilla.
Suomi on tukenut Keski-Aasian vesi- ja ilmastotyösektoria pitkäjänteisesti kahdenvälisesti sekä mm. EBRD:n rahastojen kautta. Keski-Aasian maita on liittynyt Suomen aloitteesta Maailmanpankin yhteyteen perustettuun valtiovarainministerien ilmastokoalitioon. Kansainvälisen ja kahdenvälisen ilmastotyösaran mittavuuden takia toivotaan myös yksityissektorin rahoitus- ja toteutuskiinnostuksen kasvavan myös Keski-Aasiassa. Sinne ilmastohankkeiden toteuttajien joukkoon mahtuisi lisää suomalaisyrityksiäkin.
Kirjoittaja on Suomen Keski-Aasian kiertävä suurlähettiläs.