Kiina rakentaa isoa ja nopeaa
Jyri Eskola on johtanut PES-Arkkitehtien Kiinan-toimintoja vuodesta 2016. Seuraava haaste on viedä suomalaista suunnitteluosaamista nopeasti kaupungistuvaan Vietnamiin.
Mitä Kiinan markkinat tarjoavat suomalaisille arkkitehtitoimistoille?
Kiinalla on valtiotasolla asetettu tavoite olla maailman johtavia valtioita tulevilla vuosikymmenillä. Työ tämän tavoitteen eteen on systemaattista, mitä lännessä ei mielestäni vieläkään täysin ymmärretä.
Meille toimiminen Kiinassa tarkoittaa mahdollisuutta olla osa kehitystä, jossa maailman painopiste siirtyy Aasiaa kohti. Näkisin, että vuoropuhelu kulttuurien välillä on tämän kehityksen aikana ensiarvoisen tärkeää, ja meille tuo vuoropuhelu tapahtuu arkkitehtuurin keinoin.
Suomalainen suunnittelu on Kiinassa tunnettu toiminnallisuudestaan, luonnonmukaisuudestaan, rauhallisuudestaan ja kestävästä kauneudestaan. Nämä ovat arvoja, joille on nyt jos koskaan tilaa globaalissa narratiivissa.
Kiinassa on ollut myös jännittävä tilaisuus tehdä asioita, jotka olisivat lännessä mahdottomia. Toimistomme suunnittelema Nanchangin kaupungin uusi oopperatalo on kaksi kertaa Helsingin oopperatalon kokoinen, mutta valmistui ennätysajassa. Suunnittelukilpailu voitettiin vuonna 2021, ja talo avattiin yleisölle lokakuussa 2024.
Miten PES on rakentanut asemansa Kiinassa?
Perustimme toimiston Kiinaan jo vuonna 2010. Olemme edelleen ainoa suomalainen arkkitehtitoimisto, jolla on pysyvä toimipiste ulkomailla. Erityisosaamisemme on vaativien julkisten rakennusten suunnittelussa, ja tämäntyyppiset hankkeet toteutetaan lähes aina arkkitehtikilpailun kautta. Niin myös toimistomme vuosina 2012–2025 toteuttamat oopperatalot Wuxissa, Fuzhoussa ja Nanchangissa.
Kun suunnitellaan isoja kulttuurirakennuksia, valtiolla on vaatimus, että kilpailijoiden joukossa pitää olla ulkomaalaisia toimistoja, joilla on kuitenkin aina oltava paikallinen partneri.
Löytyykö kiinalaistyyppisestä rakentamisesta vinkkejä Suomeen?
Kiinalaisessa rakentamisessa tarinoilla on suuri arvo, ja niitä pohditaan aktiivisesti todellisina substanssiasioina aina ylimmille hallintoasteille saakka. Suomessa mennään usein käytäntö ja budjetti edellä. Toivottaisin suomalaiseen keskusteluun tervetulleeksi näkemyksiä siitä, miten arkkitehtuuri voi edustaa meille suomalaisille tärkeitä kulttuurisia aatteita. Ja miten voidaan tehdä rakennuksia, jotka ovat kaikille jännittäviä, kiinnostavia, kauniita ja taiteellisia.
Kiinassa pyrimme löytämään arkkitehtuurin historiasta ja paikallisesta perinteisestä rakennustaiteesta materiaaleja, muotoja ja tekemisen tapoja, jotka olisivat relevantteja myös nykyajassa. Edullisempien työvoimakustannusten vuoksi käsityötä on yhä mahdollista käyttää rakentamisessa samaan tapaan kuin Suomessa viimeksi sata vuotta sitten. Ehkäpä uusien tekniikoiden, kuten 3D-tulostuksen avulla meilläkin voidaan jälleen tehdä kustannustehokkaasti muotoja, jotka aikaisemmin olisivat vaatineet valtavan määrän työvoimaa.
Miten yhteistyö kiinalaisten kanssa onnistuu parhaiten?
Se, miten toimitaan yhdessä, kunnioitetaan toisten ajatuksia ja ymmärretään heidän kummallisuuksiaan, on vientituote ja avain rajojen ulkopuolella toimimiseen.
Kiinassa kommunikaatio on toki paikoin haastavaa. Minä osaan kiinaa, mutten niin hyvin, että voisin keskustella arkkitehtuurin teknisistä yksityiskohdista.
Lisäksi kiinalainen harvoin sanoo suoraan mitä ajattelee. Kiinalaisia pitää osata tulkita, lukea rivien välistä. Ja Kiina on todella hierarkkinen ja muodollinen yhteiskunta. Nuo ominaisuudet menevät usein oikeiden asioiden edelle, mikä toisinaan hankaloittaa työn tekemistä.
– Ne ovat perinteisiä kiinalaisia materiaaleja, jotka nykyarkkitehtuurin kontekstissa on vähän unohdettu, Jyri Eskola sanoo. Kuva: Ilkka Ranta-aho
Miten tekoälyn kehitys vaikuttaa arkkitehtien työhön?
Kyllähän tekoäly muuttaa työn tekemisen luonnetta vähän kaikilla aloilla. Se on vaikuttamassa myös siihen, miten arkkitehtuuria tuotetaan. Jotkut kilpailijat tekevät konseptisuunnitelmia kokonaan tekoälypohjaisesti.
Mielestäni ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että kone keksii konsepteja, kun kuitenkin puhutaan ihmisen asuin- ja toimintaympäristöistä.
Mutta kun olemassa olevaa suunnitelmaa halutaan kehittää tiettyyn suuntaan tai testata esimerkiksi ilmastovaikutusten osalta, tekoälyn avulla voidaan saada nopeasti erilaisia versioita aikaiseksi.
Miten Kiinan rakennussektorin vaikeudet näkyvät työssä?
Valtava osa Kiinan talouskasvusta on tullut rakentamisesta. Kiinassa on todella pitkälle kehittynyt infra: maailmanluokan valtatiet, tunnelit, riippusillat, rautatiet, luotijunaverkosto. Kiivaan kaupungistumisen temmellyksessä on tullut rakennettua vähän ylimääräistä asuntokantaa.
Nyt ollaan tulossa tilanteeseen, missä länsimaat jo ovat, eli ei enää rakenneta uutta vaan korjataan vanhaa, mikä muuttaa myös meidän toimistomme fokusta. Kiinassa on kuitenkin 145 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, joten rakentamaan tullaan varmasti jatkossakin, mutta vähemmän, harkitummin ja pienemmin. Tämä normalisoi markkinaa.
Toisaalta nopea kaupungistuminen jatkuu Kaakkois-Aasiassa. Avasimme marraskuun alussa toimiston Vietnamissa, missä talous kasvaa valtavalla vauhdilla ja meidän kulttuurikeskusten suunnitteluosaamisellemme on kysyntää. Viestimme arkkitehtuurista sillanrakentajana idän ja lännen välillä on kuitenkin sama.