Suomen sijainti Itämeren pohjoisella rannalla vaikuttaa ulkomaankauppamme kuljetusaikoihin. Kun Aasian-kauppa on merkittävää ja valtaosa ulkomaankaupasta kuljetetaan meritse, kauppatavaran saapuminen Suomen satamiin kestää noin 10 päivää pidempään verrattuna Euroopan pääsatamaan Rotterdamiin. Sen sijaan lento- tai raideyhteys Suomesta Itä-Aasiaan on lyhyempi kuin muualta Euroopasta. Maantiede suosii siten Suomen raideliikennettä Aasian suuntaan.
Vanhan Trans-Siperian radan oheen on viime vuosina avautunut uusia reittejä, joita kutsutaan Uudeksi Silkkitieksi. Euroopan ja Kiinan kaupunkien välillä on useita säännöllisesti toimivia raidekuljetusyhteyksiä, joista osa toimii tiheämmällä ja osa vähemmän tiheällä aikataululla. Myös Suomen ja Kiinan välille avattiin vuosina 2017 ja 2018 kaksi junakuljetusreittiä: Kouvola-Xian ja Helsinki-Hefei. Näillä reiteillä konttijunien kuljetusajat lyhenivät noin 16 päivään, ja junarahdin ounasteltiin nousevan merirahtia osittain korvaavaksi kuljetusmuodoksi. Näin tapahtuikin, mutta vain osittain. Helsinki-reitin kuljetukset kasvoivat voimakkaasti ja yhteysverkosto laajeni useisiin kiinalaiskaupunkeihin sekä Trans-Siperian rataa käyttäen Koreaan ja Japaniin, kun samaan aikaan Kouvolan reitti näyttää hiipuneen. Eri tavoin organisoidut logistiikan johtaminen ja kansainväliset yhteistyöverkostot vaikuttivat kehitykseen.
Merkittävä syy raidekuljetusten kasvuun on ollut edelleen pitkittynyt koronapandemia. Merirahdin aiemmin hyvin halvat hinnat nousivat voimakkaasti ja kuljetusten kysyntä etenkin Euroopan päässä väheni. Kiinan vienti piristyi kuitenkin nopeammin ja ongelmaksi muodostuikin se, että kontit olivat ”väärissä paikoissa” Euroopan ja Pohjois-Amerikan satamissa. Kuljetusketjujen häiriötä kiihdytti Suezin kanavaan lähes viikoksi juuttunut rahtilaiva, minkä vuoksi satojen muidenkin kauppalaivojen matka pysähtyi. Konttipulan vuoksi merikuljetusten hinnat ovat ennätyskorkealla ja logistiikkayhtiöiden tulokset kasvussa. Tuleva vuosi näyttää, onko kyse väliaikaisesta turbulenssista vai pidemmän aikavälin muutoksesta kansainvälisen kaupan dynamiikassa.
Kirjoittaja on talousmaantieteen dosentti Turun yliopistossa.