Kohti Trumpin kautta
Donald Trumpin kanssa pärjätään tälläkin kertaa, kuten pärjättiin viimeksi, vakuuttavat suomalaisdiplomaatit.
Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen presidentti 20. tammikuuta. Hallinnon vaihtumiseen kannattaa suhtautua rauhallisesti, sanoo Suomen Washingtonin-suurlähetystön poliittisen tiimin vetäjä Päivi Nevala.
-Meillä on hyviä kokemuksia Trumpin ensimmäisestä nelivuotiskaudesta ja asiat ovat toimineet hyvin myös Joe Bidenin kaudella. Suomi tekee yhteistyötä sen USA:n hallinnon kanssa, jonka amerikkalaiset ovat valinneet. Uusi presidentti tuo toki mukanaan uusia prioriteetteja ja uusia ihmisiä, Nevala sanoo.
Valkoinen talo on oma instituutionsa, mutta kongressilla on iso valta vaikkapa budjettista päätettäessä ja monissa ulkopoliittisissa asioissa. Muun muassa Suomen Nato-jäsenyyden vahvisti Yhdysvaltojen osalta senaatti äänin 95-1.
– Mitenkään tyhjältä pöydältä emme tammikuussa aloita. Olemme koko ajan pitäneet Bidenin kaudella yhteyttä sekä demokraattien että republikaanien kongressiedustajiin, koska tämä on myös osa suurlähetystön tehtäviä. Olemme halunneet varmistaa, että eri osapuolilla on Suomen kannalta riittävät ja oikeat tiedot, Nevala sanoo.
Kahdenlaista protektionismia
Tuleva presidentti Donald Trump on uhonnut asettavansa tuonnille kovia tullimaksuja. Kiinalaisten tavaroiden kohdalla hän on puhunut jopa 60 prosentin tariffeista, Euroopan unionillekin hän on vaalipuheissaan kaavaillut 10 prosentin tuontitulleja.
On pelätty, että maailmankauppa häiriintyy pahasti ja seuraukset tuntuisivat luonnollisesti myös Suomessa. Yhdysvallat on Suomen suurin vientimaa. Muutos Joe Bidenin kauteen verrattuna ei kuitenkaan välttämättä tule olemaan suuri.
-Demokraatit ja republikaanit eivät kumpikaan ole suuria vapaakaupan ystäviä, ainakaan enemmistö heistä, sanoo Suomen Washingtonin-suurlähetystön talous- ja kauppapoliittisen tiimin vetäjä Christian Heikkinen.
Monessa asiassa trans-atlantistina pidetty Joe Biden on houkutellut yrityksiä siirtämään tuotantoaan Yhdysvaltoihin.
Yksi keskeinen ohjelma on ollut hieman harhaanjohtavasti nimetty Inflation Reduction Act. Sen tarkoituksena on ollut saada Yhdysvaltoihin puhtaan energian yrityksiä tarjoamalla muun muassa verohyvityksiä ja suoria tukia.
Trumpin protektionismi on hieman erilaista.
Tuontitullit vahingollisia myös USA:lle
Trumpin ajatuksena on ollut, että luvatut veronalennukset rahoitetaan tullimaksuilla. Valtaosa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että korkeat tuontitullit vahingoittavat pääasiassa Yhdysvaltoja.
Lopullinen maksaja on tavallinen amerikkalainen, eivät ulkomaalaiset yritykset. Mekanismeja on useita.
Tullit nostavat tuontitavaroiden hintoja. Inflaatio kiihtyy, eli amerikkalaiset joutuisivat maksamaan enemmän päivittäisistä tavaroista ja palveluista. Se heikentää erityisesti pienituloisten kotitalouksien tilannetta.
Tuontitullit voivat suojella kotimaista tuotantoa, mutta ne johtavat lähes väistämättä vastatulleihin. Se voi vähentää Yhdysvaltojen vientiä ja viedä työpaikkoja vientiriippuvaisilla aloilla.
Kauppasodat hidastavat yleisestikin talouskasvua, mikä sekin lisää työttömyyttä.
Trump on tunnettu kärjekkäistä puheistaan, mutta edelliselläkin kaudella monet vaalilupaukset lieventyivät, kun käytännön hallitseminen alkoi. Voiko Trump perua kaavailemiaan tulleja?
-On ehkä hankala pakittaa täysin, jotain saattaa olla tulossa. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista ennakoida, mitä se tarkalleen ottaen on, Heikkinen pohtii.
Taloustieteilijät eivät usko yleiseen ”10 prosenttia kaikille” -tyyppiseen ratkaisuun.
Trumpin kanssa pärjää
Sekä Heikkinen että Nevala ovat sitä mieltä, että suomalaisten yritysten ei tarvitse olla huolissaan. Trumpin kanssa tullaan toimeen tälläkin kertaa, kuten viimeksi.
Yksi hyvä esimerkki on Suomen vuosikausia edistämä ICE Pact -hanke. Se otti kesäkuussa askeleen eteenpäin, kun Suomi, Yhdysvallat ja Kanada ilmoittivat näiden kolmen maan välisestä jäänmurtajayhteistyöstä.
-Jäänmurtaja-asia oli vahvasti esillä jo Trumpin ensimmäisellä kaudella ja Trump tiesi, että meillä on osaamista sillä alalla ja oli arvostanut sitä, Päivi Nevala kertoo.
Christian Heikkinen muistuttaa, että Suomen Nato-jäsenyydestä oli suurta etua ICE Pact -sopimuksen synnyssä.
-Tämä liittyy muun muassa sensitiivisen informaation vaihtamiseen, siinä ollaan erittäin tarkkoja Yhdysvalloissa. Me olemme nyt liittolaisia, joten suhtautuminen on piirun verran helpompaa myös tässä suhteessa, hän pohtii.
Nato-jäsenyys ei ole taikasauva, joka aukaisee kaikki ovet automaattisesti, mutta Suomi ei lähde enää takamatkalta juoksukilpailuun.
-Mutta selvästi on huomattavissa, että Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma hype alkaa hiipua. Suomi on pienehkö sympaattinen maa pohjoisessa, jonka pitää kilpailla paikasta auringossa kuten muidenkin vastaavien maiden, Heikkinen muistuttaa.
Kuusi kumppaniosavaltiota
Yhdysvallat on valtava maa ja kun lähetystö sekä Business Finland auttavat suomalaisia yrityksiä pääsemään USA:n markkinoille, on ollut välttämätöntä keskittyä tiettyihin painopisteisiin. Yksi keino tässä on ollut valita kuusi osavaltiota, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset.
Ne ovat Maine, Michigan, Minnesota, Washington, Colorado ja Teksas, kaikki tarkkaan harkittuja. Tavoitteena on tasoittaa tietä sellaisille talousalueille, joiden kysyntä vastaa parhaiten suomalaisten yritysten tarjontaa.
Neljässä ensimmäisessä metsä- ja bioteknologia ovat merkittäviä. Minnesotassa ja Michiganissa korostuvat lisäksi tietoverkot ja akkuteollisuus. Länsirannikolla Washingtonin osavaltiossa ovat muun muassa Amazonin ja Microsoftin pääkonttorit. Colorado on vahva avaruus- ja kvanttiteknologiassa. Teksas houkuttelee, koska sen talous on valtava ja nopeasti kasvava.
-Painopisteosavaltioiden lisäksi pyrimme tietysti pitämään silmämme auki ja tunnistamaan markkina- ja yhteistyömahdollisuuksia myös muissa osavaltioissa, Heikkinen sanoo.
Onkalo kiinnostaa amerikkalaisia
Puuosaaminen on Suomen perinteinen vahvuus.
-Ensi kesänä järjestämme Business Finlandin kollegan Ulla Lainion johdolla kolmannen kerran amerikkalaisille viikon mittaisen opintomatkan, jossa näytämme puunjalostusteollisuuden koko arvoketjun. Amerikkalaiset ovat olleet vaikuttuneita, kun ovat nähneet, miten loppuun asti asiat on mietitty. Kun harvesteri leikkaa puun, vastaanottava pää jo tietää millaista ja minkä mittaista tavaraa on tulossa, Heikkinen kertoo.
Toinen amerikkalaisia, erityisesti lainsäätäjiä kiinnostava kohde Suomessa on Eurajoelle pian valmistuva ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkalo. Se on tällä hetkellä ainoa maailmassa.
-Yhdysvalloissa ei ole ratkaistu ydinjäteongelmaa, niitä pidetään väliaikaisissa varastoissa. Kongressiedustajilla ja osavaltioilla on kova paine tehdä asialle jotain, Heikkinen kertoo.
Ehkä eniten hämmästystä amerikkalaispoliitikoissa on herättänyt se, että paikalliset asukkaat ovat hyväksyneet ydinjätteiden sijoittamisen kotipaikkakunnalleen.
-Olemme kertoneet, että hanke alkoi jo 1980-luvulla ja paikalliset yhteisöt otettiin dialogiin mukaan heti alusta, mitään ei ole salailtu. Eurajokelaiset ovat nähneet hankkeen hyödyn, se tuo mukanaan muun muassa työpaikkoja.
USA:ssa valtavat mahdollisuudet
Donald Trumpin ensimmäinen presidenttikausi oli lehdistölle antoisaa, kärjekkäästi puhunut ja ennen kaikkea twiitannut mies tarjosi uutisaiheita tasaisella tahdilla.
-Uusi presidentti tulee tälläkin kertaa varmasti pitämään keskustelua yllä. Voi olla tulossa tiettyä draaman hakua. Kaikilla asioilla ei kuitenkaan ole Suomelle merkitystä ja joka otsikon perässä ei kannata juosta, Päivi Nevala sanoo.
Christian Heikkinen puolestaan muistuttaa, että Yhdysvallat on suomalaisillekin yrityksille valtavien mahdollisuuksien maa, joskaan ei helppo.
-USA:n markkinoille ei ole kaikkein helpointa päästä. Siihen pitää investoida rahaa, pitää olla hyvät henkilökohtaiset suhteet. Konsultti- ja lakimiespalveluihin pitää varata aikaa. Mutta ei se mitenkään mahdotonta ole. Nämä vain ovat asioita, jotka pitää hoitaa. Team Finland –verkosto on tukena suomalaisten yritysten etabloitumiselle Yhdysvaltoihin.