Kohti vastuullista tekoälyä
Dataa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään kaikkialla. Tekoälyn algoritmit tekevät datan käsittelystä automaattista. Uusia tekoälysovelluksia syntyy kiihtyvällä vauhdilla.
Tulevaisuudessa niin yritysten kuin maidenkin kilpailukyky riippuu paljolti niiden mahdollisuuksista hyödyntää dataa ja tekoälyä. Keskeisiin kysymyksiin kuuluu esimerkiksi se, kenellä on alan osaamista.
Samaan aikaan yhä enemmän huomiota on alettu kiinnittää myös toiminnan eettiseen perustaan.
– Ne hyvät odotukset, mitä meillä on vaikkapa datataloudesta, eivät toteudu, jos kansalaiset ja kuluttajat eivät luota, että tekoäly edistää hyviä asioita, Meeri Haataja korostaa.
Eettisiä sertifikaatteja tekoälysovelluksille
Meeri Haataja tekee työtä tekoälyn etiikan puolesta esimerkiksi IEEE:ssä (Institute of Electric and Electronic Engineer). Globaali, puolueeton järjestö, johon kuuluu 400 000 jäsentä yli 160 maassa, kehittää muun muassa tekniikan alan standardeja.
– Järjestö haluaa olla edistämässä ennen kaikkea ihmistä palvelevaa, inhimillistä tekniikkaa. Esimerkiksi nykyisin käytössä oleva WiFi-standardi on IEEE:n käsialaa.
Haataja aloitti lokakuun alussa puheenjohtajana järjestön ECPAIS-ohjelmassa (Ethic Certification Program for Autonomous and Intelligent Systems), jossa tavoitteena on luoda sarja eettisiä sertifikaatteja ja sertifiointiprosesseja tekoälysovelluksille.
ECPAISin toiminnassa on mukana laaja joukko kansainvälisiä yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Suomesta mukana ovat esimerkiksi valtionvarainministeriö, Espoon kaupunki ja Combient.
– Kehitämme sertifiointiprosesseja esimerkiksi tekoälyn läpinäkyvyyteen. Mukana olevat erityyppiset tahot testaavat niitä aluksi omassa toimintaympäristössään. Näin niillä on parhaat edellytykset laajentua hyötykäyttöön.
Haataja toimii myös puheenjohtajana Suomen kansallisen tekoälyohjelman etiikkatyöryhmässä. Hänellä on lisäksi oma yritys Saidot.ai, joka kehittää tekoälyn läpinäkyvyyteen ja vastuisiin liittyvää teknologiaa.
– Suomea kuunnellaan EU:n tasollakin kiinnostuneena, sillä olemme alan kehitystyössä monia muita maita edellä. Suomen kokoisessa maassa hyviä käytäntöjä voidaan ketterästi jalkauttaa laajalle, kun löytyy halu puhaltaa yhteen hiileen.
Hän huomauttaa, että tekoälyn etiikka sopii mainiosti yhteen myös Suomen maabrändin, muun muassa tasa-arvon edistämisen kanssa.
GDPR tärkeä askel
Toukokuussa astui voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, joka takaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeudet tarkistaa, mitä tietoa hänestä on kerätty ja miten, millä lailla tietoja käsitellään ja kenelle niitä annetaan. Lisäksi kansalaisella on mahdollisuus oikaista tiedot tai poistaa ne rekisteristä. Rekisterinpitäjällä on velvollisuus toimia siten, että kansalaisen GDPR-oikeudet toteutuvat.
Haatajan mukaan GDPR muutti kaikkien EU-kansalaisten henkilötietojen parissa työskentelevien arkea. Monin paikoin rekistereitä ja vanhoja toimintatapoja jouduttiin pistämään uusiksi, mutta työ ja vaivannäkö kannattivat.
– GDPR on erittäin merkittävä askel vastuullisen datan käytön suuntaan. Se antaa hyvän pohjan luoda muita yhteisiä hyviä eettisiä käytäntöjä.
Haatajan mukaan GDPR tähtää myös uusiin bisnesmahdollisuuksiin. Sen yhteiset pelisäännöt edistävät osaltaan datan liikkumista EU:n sisällä maasta toiseen.
Kohteleeko tekoäly meitä oikeudenmukaisesti?
Haataja korostaa, että yksityisyyden suoja on kuitenkin vain yksi ulottuvuus vastuullisessa datan käytössä.
– Nykyään tekoälyä kehitetään paljolti jokin tietty yksittäinen tarkoitus mielessä, mutta olennaista olisi pohtia sovellusten vaikutusta laajemmassa perspektiivissä ja pitemmällä tähtäimellä: miten ne vaikuttavat elämäämme.
Haataja mainitsee, että eettisille standardeille ja sertifikaateille voisi olla tarvetta muun muassa tekoälyn käytössä rekrytoinnissa.
– Kun jatkossa tekoäly tekee arviointia ihmisen soveltuvuudesta tehtävään vaikkapa tämän kasvojen mikroilmeiden perusteella, on syytä pohtia, voiko se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja miten tämä vältettäisiin.
Hänen mukaansa samaan tapaan on syytä varautua tilanteisiin, joissa tekoäly päättää myös ihmisten saamista etuisuuksista tai vakuutuksista.
– Suomessa on tässä yhteydessä puhuttu viime aikoina esimerkiksi siitä, miten sosiaalipalveluiden tarvetta voitaisiin ennakoida ja auttaa vaikkapa perheitä proaktiivisesti tekoälyn avulla – tavalla, joka herättää luottamusta.
Maailmalla käytetään myös jo aktiivisesti hoivarobotteja. Pohdittavaa riittää esimerkiksi siitä, minkälaisia pelisääntöjä robottien hyödyntämiseen vanhusten hoivassa tulisi asettaa ja kuinka robotit vaikuttavat ihmisten välisiin hoiva- ja perhesuhteisiin.
– Kaliforniassa puhutaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö ihmisen saada aina tietää, keskusteleeko hän aidon ihmisen vai robotin kanssa ja kuinka tähän liittyvää säätelyä toteutetaan käytännössä.
Tekoäly, algoritmit ja data vaikuttavat tietenkin myös maailmanpolitiikkaan. Viime aikoina kohujen keskiössä on ollut erityisesti Facebook ja sen tekoälysovellusten etiikka. Facebookia on kritisoitu muun muassa siitä, että sen kautta on voitu välittää valeuutisia, vihapuhetta ja vaikuttaa jopa vaaleihin.
– Tärkeisiin pohdittaviin kysymyksiin kuuluu myös esimerkiksi se, että kuinka pitkälle kohdennetussa mainonnassa voidaan mennä, Haataja mainitsee.
Itsesäätelyn avulla eteenpäin
GDPR:ssä yritysten ja yhteisöjen laiminlyömät tietosuoja-asiat laitettiin kerralla kuntoon lainsäädännöllä ja laiminlyönneistä rangaistaan merkittävällä sakolla.
– Nyt olisi kaikille helpompaa, että alan muu eettinen kehitys tapahtuisi vapaaehtoisuuden kautta, itsesäätelynä, samaan tahtiin kuin tekoäly kehittyy.
Mutta jos Euroopassa tekoälyn etiikka on ehkä kohtuullisen hyvällä mallilla – ja tulevaisuudessa vielä paremmalla – niin vaikkapa Aasiassa ja Yhdysvalloissa tilanne taitaa olla aivan toinen.
– EU:lla on tärkeä rooli suunnannäyttäjänä. IEEE:n standardit ja sertifikaatitkin on tarkoitettu nimenomaan globaaliin käyttöön.
Haataja muistuttaa myös yritysten kansainvälisestä vastuusta.
– Jos vaikkapa vaatebrändillä on tuotantoa Aasiassa, sen on varmistettava, että vaatteiden valmistus tapahtuu vastuullisesti. Sama kuvio pätee datan ja tekoälyn toimitusketjuihin. Kun yritys tekee kansainvälistä kauppaa tai hyödyntää vaikkapa ulkomaisen palveluntarjoajan palveluja, sen on varmistettava, että dataa on kerätty ja käsitelty vastuullisesti.
Meeri Haataja
- Tekoälyn etiikan asiantuntija.
- IEEE–järjestössä tekoälylle eettisiä sertifikaatteja laativan ohjelman puheenjohtaja sekä Suomen Tekoälyohjelman Etiikka-työryhmän puheenjohtaja.
- Toimitusjohtaja Saidot.ai:ssa, joka kehittää tekoälyn läpinäkyvyyteen ja vastuisiin liittyvää teknologiaa.
- Aiempaa työuraa muun muassa Soneralla, OP:ssa ja Accenturella.
- Kauppatieteiden maisteri, pääaineena taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät.
- Perheeseen kuuluu mies Juha sekä pojat Kaarlo 11 v. ja Alvar 8 v.
- Asuu Espoon Soukanniemessä.
- Harrastuksia musiikki, kuorolaulu, luonnossa liikkuminen.
Isojen asioiden äärellä
Meeri Haataja toimi ennen nykyisiä tehtäviään OP:n tekoälystä vastaavana johtajana. Hän kertoo havahtuneensa tällöin toden teolla ajatukseen, että vallan ja vastuun pitää kulkea yhdessä.
– Aloin pohtia, millä edellytyksillä voin vakuuttaa asiakasomistajille, että heistä kerätty data edistää todellakin aina vain heidän etuaan.
Sittemmin Haatajan tie vei kehittämään alan pelisääntöjä sekä Euroopan tasolla että globaalisti.
– Tämä on äärettömän merkityksellistä ja sitä kautta myös palkitsevaa työtä. On hienoa olla mukana tekemässä – yhdessä muiden ympäri maailmaa olevien asiantuntijoiden kanssa – linjauksia, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisessa maailmassa lapsemme elävät.
Työhön tuo omat mausteensa se, että tekoäly menee eteenpäin valtavaa vauhtia.
– Ison skaalan muutoksia pitää saada aikaan verrattain nopeasti.