FacebookTwitterEmail

kolumnit

07.09. 2016

Suomi saa kylmästä kilpailukykyä

Teksti: Matti Anttonen

Suomesta tulee ensi keväänä arktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Pohjoisen asiat ovat tämän vuoksi aiempaa enemmän esillä, myös arktisen alueen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittäminen.

Suomen osaaminen teknologioiden ja ratkaisuiden tuottajana arktiselle alueelle on poikkeuk­sellisen hyvää. Meitä auttaa vuosikymmenten kokemus esimerkiksi jäätä murtavien alusten ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä vahva osaamisemme pohjoisessa matkailussa.

Pääsin kesäkuussa tutustumaan Kanadan arktisten alueiden politiikkaan ja siihen, miten siellä yritetään tätä liki puolta maan pinta-alasta kattavaa aluetta kehittää. Keskusteluissa nousivat esille infrastruktuurin puutteet. Ei ole teitä, lentokenttien kapasiteetti on rajallinen ja puuttuu jäissä kulkevia aluksia. Näytti siltä, että arktisen alueen osalta ollaan vasta mahdollisuuksien kartoitusvaiheessa. Tähänkin tarvitaan esimerkiksi tutkimusasemia ja paikallisia resursseja hyödyntävää energiantuotantoa.

Pohjois-Amerikkaan verrattuna Venäjän pohjoisilla alueilla tapahtuu enemmän. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maan talouden ytimessä olevat öljy- ja kaasuvarat sijaitsevat varsin arktisilla alueilla. Ilman työtä uusien varantojen hyödyntämiseksi maan taloudella menisi vieläkin heikommin.

Obin lahden rannalle rakentuvat Novoportin ja Sabettan öljyn ja nesteytetyn kaasun vientisatamat nostavat koillisväylän liikenteen aivan uudelle tasolle vielä tämän vuosikymmenen aikana. Tarvittavien satamien ja laivakaluston luomisessa suomalaisyrityksillä on ollut merkittävä rooli.

Arktinen alue ja sen tarjoama lyhyempi kuljetus­reitti itäisen Aasian alueelta Eurooppaan kiinnostaa myös Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Paradoksaalisesti ilmaston lämpeneminen, jonka odotetaan olevan erityisen voimakasta nimenomaan arktisella alueella, vain lisää jääoloissa selviävän laivakaluston tarvetta. Vaikka kesällä jäätä olisi nykyistä vähemmän, talviolosuhteet ovat yhä vaikeita.

Suomen lähinaapurustossa tapahtuu myös. Kaikki Norjan keväällä tarjoamat lisenssit Barentsinmellä löysivät ottajansa. Tämä tarkoittaa merkittävää öljyn- ja kaasunetsinnän lisääntymistä ja suurella todennäköisyydellä myös löytöjä ja niiden hyödyntämistä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Norjan edustan merialueella pystytään tuottamaan nykyhinnoillakin öljyä ja kaasua.

Norjan taloudellinen painopiste siirtyy kohti pohjoista, eikä pelkästään öljyn ansiosta. Myös kalankasvatus on siirtymässä pohjoisemmaksi. Suomen kannalta on tärkeää, että jatkossakin nämä kalat hyödyntävät Helsingin sujuvia lentoyhteyksiä Aasiaan matkatessaan.

Samoja yhteyksiä hyödyntävät myös aasialaiset turistit, jotka haluavat nähdä pohjoisen ihmeitä. Turismin mahdollisuuksista on hyödynnetty vasta pieni osa. Pohjois-Suomessa on poikkeuksellisen tiheä lentokenttäverkko, joka mahdollistaa suorat lennot matkailukeskusten välittömään läheisyyteen. Islannin viime vuosien turismibuumi osoittaa sen merkityksen, että ihmiset voivat kokea jotain ainutkertaista ja että kohteeseen pääsee suhteellisen helposti.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa maan pohjoiset osat ovat viime vuosikymmeninä menestyneet etelää paremmin. Norjan pohjoisosissa työttömyys on jo supistunut ennätysalhaiseksi ja työvoimasta on monilla aloilla pulaa. Meillä Suomessa pitäisi olla omia vahvuuksiamme hyödyntäen mahdollisuudet vähintäänkin samaan.