Ennusteet globaalin talouden lähitulevaisuudesta ovat synkkiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että maailmanlaajuisesti talous supistuisi kuluvana vuonna kolme prosenttia ja euroalueen talous 7,5 prosenttia, samanlaisia lukemia on ennakoinut EU-komissio. Suomen Pankki on ennustanut Suomen talouden supistuvan 5–13 prosenttia.
Ennusteiden mukaan eläisimme maailmanlaajuisesti pahinta talousvuotta sitten 1930-luvun suuren laman. Euroalueellakin lukemat tarkoittaisivat syvempää taantumaa kuin vuonna 2008 alkaneessa finanssikriisissä, jolloin talous kutistui 4,5 prosenttia ja aiheutti 10 prosentin työttömyyden.
Valtiot joutuvat tasapainottelemaan taudin torjumisen ja talouden pelastamisen välimaastossa ja ovat ryhtyneet erilaisiin elvyttäviin toimenpiteisiin ympäri maailman.
Vaikka talouden syöksystä on tulossa jyrkkä, ennustetaan toipumisesta nopeaa. Tilanne luo erikoisen markkinan, jolla voi lähteä käyntiin hankkeita aina digitalisoinnista valtaviin infrahankkeisiin.
Kauppapolitiikka-lehti selvitti loppukeväästä kuuden eri maan Suomen edustustosta, millaisen tilanteen koronavirus on luonut paikallisille markkinoille ja miten valtio on vastannut.
USA tukee tuhansilla miljardeilla
Yhdysvalloissa liittovaltio tukee maan taloutta tuhansilla miljardeilla dollareilla.
Keskuspankki on ostanut joukkovelkakirjalainoja yli 2 000 miljardin edestä ja kongressi hyväksynyt yhteensä noin 3 000 miljardin tukipaketit muun muassa työttömyysturvaan sekä yritysten ja paikallishallintojen tukemiseksi.
Kotitalouksia on tuettu myös suorilla raha-avustuksilla.
– Tukea tarvitaan, sillä taloudellinen toiminta on supistunut ja työttömyys on lähtenyt ennätykselliseen kasvuun, se kohosi helmikuun 3,5 prosentista 14,7 prosenttiin huhtikuussa, kertoo erityisasiantuntija Oskar Kass Suomen Washingtonin-suurlähetystöstä.
Osakemarkkinoilla kurssit putosivat nopeasti ja osa joukkovelkakirjalainamarkkinoista lakkasi toimimasta ostajien puuttuessa.
– Etenkin keskuspankin mittavista tukiostoista johtuen pörssikurssit nousivat kuitenkin loppukeväästä huomattavasti. Osakkeet ovat monen asiantuntijan mukaan tällä hetkellä yliarvostetut suhteessa yritysten tulosnäkymiin, Kass kertoo.
Kriisi vaikuttaa ulkomaankauppaan tuntuvasti. Maailman kauppajärjestö WTO on arvioinut, että Pohjois-Amerikan maiden tuonti vähenee 15–34 prosenttia vuoden 2020 aikana. Viennin osalta luku on 17–41 prosenttia.
Maailmanlaajuinen öljyn hinnan lasku on johtamassa vakaviin ongelmiin energiasektorilla. Maassa pelätään konkurssiaaltoa ja kielteisiä vaikutuksia öljyntuotannosta riippuvaisten osavaltioiden talouksille.
Koska Suomi vie Yhdysvaltoihin monta muuta Euroopan maata enemmän investointi- kuin kulutustuotteita, kriisin vaikutukset kauppaan näkyvät viiveellä. Energiasektorin kriisi voi vaikuttaa kemianteollisuuden vientiin, joskin tuotteiden korkea jalostusaste osittain suojaa vaikutuksilta.
– Kansainvälisen kaupan osuus Yhdysvaltojen bkt:stä on 12 prosentilla suhteellisen alhainen, joten maan talouden tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa eniten maan sisäinen kehitys. Tuotantoketjujen toimintavarmuus korostuu maan poliittisessa keskustelussa, mikä voi vaikuttaan maan tavoitteenasetteluun kauppapolitiikassa, Kass toteaa.
Kiina elvyttää investoimalla infraan
Kiinalle on erityisen olennaista, miten ja millä aikataululla kansainvälinen kysyntä elpyy, kun monet ulkomaiset yritykset arvioivat maantieteellisen riskin hajauttamista aiempaa tarkemmin. Kansainvälisen kysynnän putoaminen iskee lujaa tuotantosektoriin, joka toimii edelleen vajaalla kapasiteetilla.
– Yksityisen kuluttamisen väheneminen taas keventää erityisesti palvelusektorin yritysten kukkaroita. Työttömyys on lisääntynyt ja esimerkiksi ruoan hinnannousu aiheuttaa inflaatiota, kertoo ulkoasiainsihteeri Jaakko Koivusaari Suomen Pekingin-suurlähetystöstä.
Kiina on vastannut tilanteeseen erilaisin tukitoimin verohelpotuksista elvytyspaketteihin. Työnantajamaksuja on alennettu ja työttömyysturvaa pyritty parantamaan. Vuoden 2008 finanssikriisin laajuisiin elvytystoimiin ei välttämättä ole tällä kertaa mahdollisuutta.
– Elvytystä on alettu toteuttaa esimerkiksi investoimalla suuriin infrastruktuurihankkeisiin, sekä perinteisiin että ”uuteen infraan”, kuten 5G-verkkoihin, Koivusaari toteaa.
Kiinassa epidemia on pistetty kuriin poikkeuksellisen tiukoin rajoitustoimin, jotka ovat olleet välttämättömiä, kun ottaa huomioon terveydenhoidon kapasiteetin rajat.
– Kiina käyttänee yhä enemmän teknologisia ratkaisuja, kuten mobiilisovelluksia epidemian torjuntaan ja muihin tarkoitukseen. Terveysehtojen asettaminen matkustajille jatkunee myös.
Maan taloustilanteen heikkeneminen ja varovaisuus investoinneissa tuntuu myös suomalaisyrityksissä. Lisäksi käytännön hankaluuksia on aiheuttanut ulkomaalaisten maahanpääsyn estäminen.
Japani kannattaa vapaakauppaa kriisissäkin
Tilanne Japanissa on ollut monia isoja teollisuusmaita parempi, tartuntojen määrä saatiin pikaisesti laskuun.
Vaikutukset näkyvät toki silti. Vuoden toisella neljänneksellä talouden arvioidaan supistuvan yli 20 prosenttia, mikä on suurin pudotus sitten toisen maailmansodan.
– Liikkeiden ja ravintoloiden sulkeminen tuntuu yrityskentässä ja matkailun liki täydellinen nollaantuminen on aiheuttanut isoja tulonmenetyksiä. Autosektorilla ulkomaankauppa on hidastunut, millä on tuntuvia seurauksia vientilukuihin ja työllisyyteen, kertoo ulkoasiainsihteeri Ari Honkanen Suomen Tokion-suurlähetystöstä.
Japani on vastannut kokonaisuudessaan noin tuhannen miljardin euron suuruisella tukipaketilla, erilaisine laina- ja verohelpotuksineen.
– Tukipaketin selkärankana toimii hallituksen 225 miljardin euron lisätalousarvio. Kulutusta elvytetään esimerkiksi jakamalla noin 850 euroa jokaiselle maassa pysyvästi asuvalle, Honkanen kertoo.
Japani ei ole asettanut mitään uusia rajoitteita kaupankäyntiin. Se on eri foorumeilla esiintynyt johdonmukaisesti sääntöpohjaisen vapaakaupan puolestapuhujana.
– Toisaalta, lisäbudjetilla tuetaan myös japanilaisyrityksiä siirtämään tuotantoa kotimaahan tai hajauttamaan sitä ASEAN-maihin, mistä ei joka maassa ole oltu innoissaan, Honkanen kertoo.
Kiina ja Yhdysvallat kattavat molemmat noin 20 prosenttia Japanin viennistä, ja niiden tuotannon ja kulutuksen ripeä normalisoituminen olisi myös Japanin kannalta tärkeää.
Erilaisiin luonnonkatastrofeihin tottuneessa yhteiskunnassa löytyy uskoa ja osaamista nopeaan toipumiseen kriisistä. Suomalaisyrityksille saattaa tulla tilanteesta jopa lisäpotkua digialalla.
– Etätyön merkitys on tullut esiin ja hallitus haluaa vauhdittaa työntekoa ja opiskelua entistä digitaalisemmaksi. Myös terveydenhuoltoa ja etätyöjärjestelmiä halutaan saattaa ajan tasalle.
Meksiko luottaa rajojen aukipitämiseen
Meksikon koronatilannetta on vaikea arvioida, sillä maassa on tehty vähiten testejä OECD- ja myös Latinalaisen Amerikan maista.
Välttämättömimmät yritystoimialat ovat saaneet jatkaa toimintaansa, mutta valtaosa yrityksistä on sulkenut ovensa ja ihmiset pysyttelevät kotona.
– Taloustilanne näyttää synkältä. Jo edeltävä vuosi oli hankala ja talouskasvu hidastui jyrkästi. Maan luottoluokitusta on laskettu ja valtion öljy-yhtiö Pemex joutunut roskaluokkaan, kertoo ulkoasiainsihteeri Liisa Oravisto Gomes.
Valtio on silti ollut varovainen budjetin nyörien avaamisessa taloustukia varten.
– Hallituksen tavoitteena on ohjata lisätukea sosiaaliohjelmilleen ja isoille infrastruktuurihankkeilleen sekä myöntää mikrolainoja pk-yrityksille. Yhä tavoitellaan kahden miljoonan työpaikan luomista vuoden 2020 aikana.
Meksiko ei ole rajoittanut lentoliikennettään. Yhdysvaltain ja Meksikon välinen raja on pidetty auki tavaroille ja välttämättömälle liikenteelle, ja maat tekevät yhteistyötä rajanylittävien toimialojen ylläpitämiseksi kriisissäkin.
– Logistiikkaketjujen ylläpitäminen on maalle tärkeää ja avainasemassa talouden kannalta. Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani ja kaupan muodot ja sektorit hakevat nyt kuumeisesti uusia mahdollisuuksia, erityisesti terveys- ja digialoilla, Oravisto Gomes kertoo.
Talouden nousuun kääntämiseksi tähyillään heinäkuun alkuun. Silloin tulee voimaan Meksikon, Yhdysvaltain ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (USMCA), jonka tarkoituksena on integroida Pohjois-Amerikan markkinoita.
– Toivoa tuo lisäksi EU:n ja Meksikon välinen globaalisopimus, joka kattaa myös vapaakaupan. Sen modernisointi on tarkoitus allekirjoittaa ensi vuonna.
Egypti tukee turismia mutta myös heikoimpiaan
Egyptissä monet tärkeät talouden sektorit ovat kärsineet, erityisesti turismi ja palvelusektori mutta myös Suezin kanavan toiminta.
Valtio julkisti nopealla aikataululla lähes kuuden miljardin euron tukipaketin, joka vastaa kahta prosenttia bkt:sta.
– Paketilla tuetaan erityisesti turismisektoria. Sähkön hinnan laskeminen, kiinteistöverohelpotukset ja vientituet ovat hyödyttäneet yrityssektoria myös laajemmin. Lisäksi eläkeläiset, virkamiehet ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ovat saaneet tukea, kertoo ulkoasiansihteeri Markus Räty Suomen Kairon- suurlähetystöstä.
Egyptissä harmaan talouden osuudeksi bruttokansantuotteesta arvioidaan 25–40 prosenttia. Sen parissa työskentelevien suuri määrä ja heidän auttamisensa kriisin yli on kehittyvän maan haaste.
– Kun tähän lisätään öljyteollisuuden vaikeudet Persianlahden maissa ja siitä seuraava egyptiläisten vierastyöntekijöiden rahalähetysten väheneminen, monien perheiden taloudellinen tilanne on vaikea. Tämä vaikuttaa myös kuluttajamarkkinoiden kysyntään, Räty kertoo.
Rajat ylittävä kauppa on jatkunut toistaiseksi entiseen tapaan, vaikka joidenkin terveydenhuoltotuotteiden vientiä on rajoitettu. EU on Egyptin suurin kauppakumppani, vapaan kaupan edellytykset takaa unionin ja maan välinen assosiaatiosopimus. Kriisissä paine protektionististen toimien käyttöönottoon saattaa kasvaa.
Egyptissä toimivien suomalaisyritysten kriisikestävyyden Räty katsoo olevan hyvällä tasolla.
– Uusien yritysten markkinoillepääsy on toki hidastunut, mutta toisaalta kriisi on saanut Egyptin laittamaan lisäresursseja terveydenhuoltoon ja koulutukseen, joissa mahdollisuudet ovat suomalaisyrityksille täällä entistä paremmat.
Alankomaiden hallituksella syvät taskut
Alankomaat on kansainvälisen kaupan solmukohta, johon koronan ensivaikutukset iskivät tarjontapuolelle, kun toimitusketjut niin Kiinasta kuin Pohjois- Italiasta häiriintyivät. Yhteiskunta ja talous sulkeutuivat nopeasti.
– Teollisuus siirtyi nopeasti täällä kevennettyihin tuotantolinjoihin ja muun muassa autoteollisuuden hankinta hiljentyi täysin. Erityisesti matkailu- ja tapahtuma-aloille isku oli kova, niillä odotettiin kaikkien aikojen kesäsesonkia, kertoo ulkoasiainsihteeri Eero Vento Suomen Haagin-suurlähetystöstä.
Lähtökohdat tilanteesta selviämiseksi ovat vahvat, sillä valtion velkaa on lyhennetty reippaasti viime vuosina.
– Hallitus ilmoitti heti 80–90 miljardin euron elvytysvarasta ja painotti valtion taskujen olevan syvät. Ensin tuettiin talouden eri sektoreita ja elinkeinotoimintaa keskitetyillä ratkaisuilla ja siltarahoituksella, sen jälkeen hallitus on tarpeen mukaan tukenut eri sektoreita sadoilla miljoonilla euroilla.
Irtisanomisten välttäminen on ollut strateginen päätös, jotta kansalaisten toimeentulo ei häiriinny ja talous voi ampaista takaisin kasvu-uralle.
– Osa-aikainen työttömyysturva on ollut rahallisesti arvokkain tuki. Hallitus maksaa 90 prosenttia koronan vuoksi tekemättä jääneiden töiden palkasta, sillä ehdolla, että työnantajat pitävät työntekijät palkkalistoillaan, eivätkä katkaise palkanmaksua.
Viennin ja tuonnin odotetaan palautuvan nopeasti, sillä yrityksillä on melko laajat mahdollisuudet alihankinta- ja toimitusketjujensa uudelleenorganisointiin. Pandemian pysyvät vaikutukset voivat silti jarruttaa talouskasvua, jos kriisi iskee kiiloja globalisaatioon ja heikentää Alankomaiden keskeisen sijainnin etuja.
– Alankomaat haluaa profiloitua digitalouden edelläkävijänä ja maassa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että koronakriisin ei tule antaa hidastaa energiamurrosta ja siirtymää vihreään talouteen.