Maailmantalouden ennustetaan supistuvan huomattavasti vuonna 2020. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talous on supistunut useita prosentteja niin EU:ssa, Kiinassa kuin Yhdysvalloissa.
Myös kansainvälisen kaupan odotetaan laskevan merkittävästi koronaviruksen vuoksi. Esimerkiksi WTO on ennakoinut, että maailman tavarakauppa supistuu 13-32 prosenttia vuonna 2020. Komissio puolestaan odottaa lähes 10 prosentin pudotusta kansainväliseen kauppaan kuluvana vuonna.
Jo kevään aikana ulkomaankauppa on supistunut useita prosentteja monissa maailman maissa. Suomessa tavaraviennin arvo väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkiaan 13,1 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 3,8 prosenttia. Kotimaassa koronaviruksen lisäksi tavaraviennin laskuun vaikuttivat metsäteollisuuden lakot.
Viruksen lopulliset vaikutukset kansainväliseen kauppaan riippuvat siitä, miten pitkään kestää, ennen kuin pandemia saadaan laantumaan. Ennustaminen on muuttuvassa tilanteessa vaikeaa.
Kriittisen tavaran vientiä rajoitettu
Koronaviruksen aiheuttaman kriisin seurauksena useat maat ovat asettaneet väliaikaisia vientirajoituksia pääasiassa terveydenhuollon kannalta kriittisille tavaroille, kuten lääkevalmisteille, lääkinnällisille laitteille ja suojavarusteille. Globaalisti vientiä rajoittavien toimenpiteiden yhteenlaskettu määrä on jo yli 130.Lisäksi jotkut maat ovat rajoittaneet elintarvikkeiden ja viljan kaltaisten perushyödykkeiden vientiä.
Edellä mainitun kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamassa kansainvälinen kauppa on pääsääntöisesti säästynyt pahemmilta rajoituksilta. Tästä huolimatta kriisi on johtanut yritysten kohtaamiin logistiikan haasteisiin sekä häiriöihin tuotantoketjuissa. Myös henkilöiden liikkumista koskevat rajoitukset ovat vaikeuttaneet yritysten toimintaa.
Samaan aikaan kriittisen tuotteiden viennin rajoitusten kanssa useat valtiot ovat pyrkineet helpottamaan kriittisten tavaroiden tuontia. Tähän mennessä erilaisia tuontia helpottavia toimenpiteitä on julkistettu noin 100. EU:kin on tehnyt päätöksen, jonka nojalla koronaviruksen torjuntaan tarvittavat tuotteet on vapautettu väliaikaisesti tuontitulleista ja arvonlisäverosta.
Protektionismiin ei ole varaa
Viruspandemia antaa pontta keskustelulle kotimaisten ja alueellisten arvoketjujen vahvistamisesta, mutta vielä on ennenaikaista arvioida, johtaako kriisi merkittävään arvoketjujen uudelleen muotoutumiseen. Käytännössä tämä voi olla hankalaa niin raaka-aineiden ja osaamisen saatavuuden kuin myös kustannusten kannalta. Lyhyellä aikavälillä uhkakuvana kauppapolitiikassa on protektionismin lisääntyminen, jota oli nähtävissä kansainvälisessä taloudessa jo ennen kriisiä. Toisaalta pandemia on osoittanut, että kaupan rajoittamiseen liittyy monia hallitsemattomia riskejä, ja koronan seurauksena tullaan epäilemättä näkemään myös kaupan avaamiseen liittyviä aloitteita.
Akuutin kriisin laantuessa on tärkeää, että EU on aloitteellinen ja aktiivinen sellaisissa kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa, joilla voidaan edistää talouksien elpymistä. Sääntöpohjaisella vapaakaupalla on tässä keskeinen rooli. Protektionismiin ei ole varaa.
Kirjoittaja on Markkinoillepääsy-yksikön vastuuvirkamies ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolla.