PISA-tutkimukset 2000-luvulla loivat pohjan suomalaiselle koulutusmaineelle, joka kantaa yhä. Maailmalla ihaillaan sitä, että Suomessa koulutusta tuotetaan kohtuullisin kustannuksin, laadukkaasti ja tehokkaasti. Siitä halutaan oppia ja siitä ollaan valmiita myös maksamaan.
Koulutusvientimme on kuitenkin nuorta, toimijat hajallaan ja osaajista on pulaa. Nyt on aika kääntää uudelle vaihteelle, sillä potentiaalia alalla on. OECD:n mukaan koulutuksen globaali kysyntä on vahvassa kasvussa. Siihen halutaan panostaa sekä valtioissa että perheissä.
– Brändimme on erittäin vahva. Sellaista maailman kolkkaa ei ole, jossa suomalaista koulutusjärjestelmää ei tunnettaisi. Se tunnetaan esimerkiksi oppilaslähtöisyydestä, käytännön ja teorian onnistuneesta yhdistämisestä sekä ylempien koulutustasojen toimivasta työelämäyhteistyöstä, Opetushallituksen koulutusviennin kasvuohjelma Education Finlandin ohjelmajohtaja Jouni Kangasniemi sanoo.
Tällä hetkellä kysyntä kohdistuu voimakkaimmin muun muassa koulujen toiminnan kehittämispalveluihin, opettajien koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, koulutuksen digitaalisiin palveluihin sekä niihin liittyviin oppimateriaaleihin ja oppimisympäristöihin.
Tavoitteena on, että vuonna 2030 koulutusviennin arvo yhteiskunnalle olisi pyöreä miljardi.
– Työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti ja yritysvetoisesti, ja kysyntää pitää ymmärtää paremmin. Yrityksiltä odotetaan laajempaa tarjoomaa ja isompia konsepteja, yhteistyötä ja vientivetureita, jotka vetävät muitakin mukaan. Tuotteiden ja palvelujen pitää olla skaalautuvia. Toimijoiden tulisi yhdessä osata kiinnittyä globaaleihin arvoketjuihin ja päästä mukaan keskeisiin neuvottelupöytiin, ulkoministeriön koulutussuurlähettiläs Marjaana Sall linjaa.
Yksi koulutussuurlähettilään tehtävistä on toiminta kesäkuussa perustetulla Business-to-Government -alustan pilotilla, jonka yhtenä tarkoituksena on edistää koulutusalan myyntiä suoraan valtioille ja muille kansainvälisille toimijoille.
Kuuntele enemmän kuin puhut
Dubaissa toimivan Education House Finlandin toimitusjohtaja Katia Al-Kaisi allekirjoittaa suomalaisen koulutusviennin ratkaisujen laadukkuuden.
– Haasteena on se, miten saada monin paikoin vanhoilliset rehtorit ja opettajat innostumaan niistä. Ratkaisut pitää lokalisoida ja tehdä opettajan elämä konkreettisesti helpommaksi niitä käytettäessä. Niiden pitää myös tuottaa mitattavia tuloksia sellaisilla mittareilla, joita kohdemaassa arvostetaan. Mittareita seurataan tarkasti, sillä ne vaikuttavat suoraan koulun arvostukseen ja houkuttelevuuteen.
Al-Kaisin ohje on yksinkertainen: kuuntele enemmän kuin puhut. Tavoitteena tulisi olla aidosti asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin vastaavat tuotteet ja palvelut. Tuotteistaminen on parhaimmillaan asiakkaan toiveiden mukaan muotoutuva prosessi.
– Markkinoijan pitää ymmärtää, mitä halutaan ostaa. Seuraava askel on päästä demoamaan ratkaisuja. Tähän asti päästään vain, mikäli potentiaalisen ostajan luottamus on saavutettu. Yleensä jos näin pitkälle päästään, lopputulos on hyvä.
Lähtökohdaksi lokaali
Vallitseva koronapandemia luo uutta kysyntää muun muassa verkkosisällöille ja -pedagogiikalle.
– Tähän tilanteeseen uudet ratkaisut pitää miettiä paikallisista oloista käsin. Tietokoneen tai mobiililaitteen sijasta oppiminen voi tapahtua myös e-kirjan, television tai radion välityksellä, Sall sanoo.
Kysyntää nousee myös opettajien koulutustarpeesta, perusopetuksen heikosta tasosta ja suurista nuorista ikäluokista. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on lukuisissa maissa ajankohtaista, ja Suomen käytännönläheinen ammatillinen koulutus herättää kiinnostusta.
Koulutus on Suomessa julkinen palvelu, jonka myyntiin suhtaudutaan myös ristiriitaisesti. Mikä on ylipäätään tuotteistettavissa ja vietävissä, ja mikä on tavanomaista alan ammattilaisten välistä näkemysten vaihtoa?
– Markkinakysynnästä on erotettava normaali koulutusalan yhteistyö. Toisaalta on myös pohdittava, miten yhteistyötä voisi jalostaa kaupallisiksi hankkeiksi sitä tuotteistamalla, Sall toteaa.
Viejille löytyy tukea
Kangasniemi kehottaa alan toimijoita verkostoitumaan ja tekemään kotityöt huolella.
– Tehtyjä virheitä ei kannata toistaa. Keskinkertaisuudella ei pärjää, vaan pitää olla erinomaisuutta, intuitiota ja vahvaa etunojaa. Ratkaisujen räätälöinnin lisäksi pitää varautua isoihin eroihin hallinto- ja sopimuskulttuureissa.
Kangasniemen luotsaama Education Finland kokoaa koulutusalan vientiyrityksiä saman sateenvarjon alle ja tarjoaa tukea ja palveluita jäsenilleen. Koulutusviejiä tukee ja rahoittaa myös Business Finland, ja maailmalla saa apua Team Finland -verkostolta. Uusi, kahdeksassa lähetystössä toimiva Team Finland Knowledge -asiantuntijaverkosto vauhdittaa osaamisen viennin lisäksi tiede- ja innovaatioyhteistyötä.
– TFK-verkosto voi auttaa kohdealueen taustaselvityksissä ja analyyseissa. Meitä kannattaa lähestyä vasta valmiimmalla konseptilla emmekä korvaa varsinaista myyntityötä, TFK-erityisasiantuntija Jaakko Skantsi Abu Dhabista kertoo.
Skantsikin korostaa yhteistyön merkitystä, erityisesti kohteessa jo toimivan tahon kanssa. Suomalaistoimijoiden keskinäisellä verkostoitumisella voi saavuttaa merkittäviä synergiaetuja esimerkiksi kalliissa myyntityössä.
– Toiseksi kehotan erottamaan myyntitilanteet tilanteista, joissa luodaan verkostoja. Jos yritys pääsee osallistumaan esimerkiksi Team Finlandin järjestämälle korkean tason vierailulle ja saa vieläpä puheenvuoron tilaisuudessa, se kannattaa käyttää järkevästi. Positiivinen muistijälki asiansa osaavasta koulutuksen ammattilaisesta voi hyvässä lykyssä edetä myynniksi. Joskus toimijat myyvät koko ajan ja joka paikassa, mikä voi kääntyä jopa pyrkimyksiä vastaan.
Koulutusvienti
- Alalla toimivia yrityksiä: noin 300
- Yritysten liikevaihto: noin 390 miljoonaa euroa (2019)
- Päämarkkina-alueita: Kaakkois-Aasia, Kiina, Latinalainen Amerikka, Persianlahden maat ja Afrikka
Lisätietoa: Opetushallitus: Koulutusviennin tiekartta 2020–2023
Vientituotteena kokonainen koulu
Jyväskyläläisen EduClusterin menestyneimpiä vientituotteita ovat kokonaiskoulukonseptit ja opettajien täydennyskoulutus. Viime vuoden liikevaihto oli noin 11 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Kati Loposen mukaan suomalaisen koulutusviennin ehdoton vahvuus on samalla sen heikkous.
– Brändimme, suomalaisen koulutuksen laatu ja maine ovat erittäin vahvoja, mutta miten osaisimme vielä paremmin hyödyntää ja vaalia sitä? Yhtä yhteistä auditointiin perustuvaa laatuleimaa tai -logoa ei vielä ole. Nyt oikeastaan kuka tahansa voi väittää tarjoavansa suomalaistyyppistä koulutusta.
Esimerkiksi maailmalla laajalle levinnyt, suomalaisesta varhaiskasvatuksesta inspiraationsa saanut Kipinä Schools ei suinkaan ole suomalainen yritys.
Uskottavan laatumerkin avulla saataisiin lisää vaikuttavuutta ja maksavia asiakkaita. Laatuleimat ovat tärkeitä, koska koulutusviennin päämarkkina-alueilla koulutus on bisnestä. Koulut ja vanhemmat seuraavat silmä kovana erilaisia laaturankingeja ja -sertifikaatteja. Sellaisia löytyy esimerkiksi maailman suurimmalta yksityiskoulubisnekseltä Gems Educationilta, jolla on 250 konseptikoulua 13 maassa ja melkein miljardin euron vuotuinen liikevaihto.
Opetushallituksesta kerrotaan, että ehdotus suomalaistyyppisten koulujen laatuleiman luomiseksi on jo tehty ja leima on tulossa.
– Joskus asenteetkin ovat esteenä. Suhtautuminen koulutusvientiin on kaksijakoista, eikä julkiseen koulutusjärjestelmään sisältyvää arvoa aina nähdä potentiaalisena vientituotteena, Loponen jatkaa.
Opettajat tekevät eron
Yksi EduClusterin englanninkielisistä konseptikouluista on Qatarissa. Opetussuunnitelma perustuu suomalaiseen pedagogiikkaan ja metodeihin, mutta opetussisällöt on mukautettu paikallisiin olosuhteisiin – koulussa opiskellaan muun muassa arabiaa ja islamia.
– Opettajien ansiosta Qatarin koulu on kuitenkin niin suomalainen kuin koulu voi olla. Taika tapahtuu luokkahuoneessa, opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän ansiosta oppilailla on hyvät ongelmanratkaisutaidot ja he ovat opiskelijoina itsenäisempiä ja rohkeampia, Loponen kertoo.
Suomalaisia oppeja välitetään koulun opettajille ja henkilökunnalle myös Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian toteuttamien täydennyskoulutusten avulla.
Loposen mukaan koulutusviennin kentällä tapahtuu paljon ja koko ajan. Vauhdissa mukana pysyäkseen kannattaa tehdä yhteistyötä, jolloin lopputulos on enemmän kuin yksittäisten toimijoiden ponnistelujen summa. Erityisen houkuttelevia ovat isot kansainväliset konsortiot, jotka avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi Maailmanpankin tai EU:n rahoitushakuihin.
Yksi ajankohtainen asia on ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelu Suomeen. Perinteinen opiskelumaa Iso-Britannia kallistuu ja hankaloituu brexitin seurauksena, ja tähän saumaan kannattaisi iskeä tarjoamalla turvallista ja toimivaa opiskelumaata.
Loposen mukaan uusia tutkinto-opiskelijoita voitaisiin houkutella polkuopintojen kautta, eli markkinoitaisiin maistiaiseksi lyhyitä kesäkursseja, joista olisi suora polku varsinaiseen tutkintoon. Tämä vaatisi tehokasta markkinointia myös Euroopan maissa.
Tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen myynti on rahamäärällä mitattuna koulutusviennin globaalisti merkittävin sektori. Suomessa on vuodesta 2017 alkaen peritty EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lukuvuosimaksuja, jotka tilastoidaan koulutusvienniksi.
Tieteellinen tausta tuo uskottavuutta Kide Sciencelle
Kide Science lähti liikkeelle perustajansa Jenni Vartiaisen väitöskirjasta, jonka tutkimusosuus koski lasten tiedekasvatusta. Seurauksena syntyi 3–8-vuotiaille lapsille suunnattu tiedekasvatusmalli.
Ensin sen pohjalta alettiin järjestää tiedekerhoja, mutta suuren suosion vuoksi piti pian alkaa ajatella isommin. Yritys perustettiin vuonna 2017, ja tätä nykyä tutkimusprojektin spin-out on yksi tunnetuimmista suomalaisista digitaalisista oppimisalustoista.
Vartiainen määrittelee Kide Sciencen “pedagogia edellä” -yritykseksi, jonka teknologia ei ole perinteistä teknologiaa vaan pedagoginen malli.
Suomeksi, englanniksi ja kiinaksi saatava alusta toimii kouluissa, päiväkodeissa, kodeissa ja kerhoissa. Siihen sisältyvän opastuksen avulla aikuinen pystyy pitämään lapsen kanssa toiminnallisia, tarinallisia ja leikillisiä tiedetuokioita.
Tutkimustausta avaa ovia isoihin tapahtumiin ja seminaareihin, joissa luodaan arvokkaita kontakteja.
– Tausta tuo uskottavuutta myös rahoituksen hankintaan. Ensiksi saimme kumppaniksi pääomasijoitusyhtiö Reaktorin, sen jälkeen kumppaneita kuudesta eri maasta, ja viimeisimpänä Pohjoismaiden ensimmäisen opetusalan pääomasijoittaja Sparkmind.vc:n. Business Finlandin tuella alusta kehitettiin toimivaksi myös kotona tapahtuvaan opetukseen, toimitusjohtaja Sari Hurme-Mehtälä kertoo.
Parissa vuodessa helsinkiläisen Kide Sciencen toiminta on laajentunut 14 maahan, ja uusia kuvioita on viritteillä esimerkiksi Nigeriassa. Neljätoista henkeä työllistävän yrityksen viime vuoden liikevaihto oli noin 200 000 euroa.
Kide Sciencella on merkittäviä kumppanuuksia muun muassa isojen mediatalojen ja julkisen sektorin kanssa. Tuore kumppani on iso kiinalainen laitevalmistaja TCL, jonka tuote on lapsille suunnattu oppimistabletti. Kide Science on yksi siihen ladatuista 30 oppimisen sovelluksesta.
Erotu joukosta
Tiedekasvatus on suhteellisen helposti monistettavissa, sillä luonnonlait pätevät kaikkialla maailmassa. Kulttuurierot johtavat räätälöintiin markkinoinnissa. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ei vielä olla kypsiä siihen, että pienillekin lapsille annettaisiin tiedekasvatusta, kun taas Aasiassa lasten preppaaminen on arkipäivää.
– Kuluttajamarkkinat ovat ehdottomasti houkuttelevia. Monissa maissa vanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita lastensa kehittävästä tekemisestä myös vapaa-ajalla. Myös kouluissa vanhempien ääntä kuunnellaan, koska he ovat monessa maassa koulutuspalvelun maksavia asiakkaita, Vartiainen toteaa.
Kide Sciencen perustajajäsenten mielestä aloittelevan koulutusviejän pitää ennen kaikkea erottua joukosta. Globaaleilla koulutusmarkkinoilla kilpailu on kovaa.
– Suomen maine ja Education Finland -leima avaavat ovia, mutta se on vasta alkua. Tuotteen pitää olla pedagogisesti perusteltu ja validoitu. Viejällä kannattaa olla syvää ymmärrystä pedagogian lisäksi esimerkiksi oppimisen teorioista, koulutuspolitiikasta ja ylipäätään koulutuksen kentästä.
Tehokkaan verkostoitumisen lisäksi pitää varmistaa, että markkinoilla on kysyntää yrityksen tuotteelle. Sitä pitäisi myös päästä testaamaan mahdollisimman nopeasti oikeilla asiakkailla.
Jos kehitysideoilla ei näytä olevan potentiaalia, ne kannattaa karsia heti.
Kide Sciencen tavoite on yksinkertaisesti kasvaa nopeammin. Orgaanista kysyntää on alkanut syntyä, ja seuraavaksi mietitään, miten se käännetään myynniksi. Yritys panostaa vahvasti asiakashankintaan ja asiakkaiden pitämiseen kohdemarkkinoilla.