Suomi on pärjännyt mainiosti kansainvälisissä oppimistuloksia mittaavissa tutkimuksissa. Koulutusvienti ei kuitenkaan vielä ole muodostunut taloudellisesti merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi. Miksi näin on?
Kannattaa muistaa, että koulutusvienti on uusi vientiala, kuten palveluiden vienti kokonaisuutenakin. Hyvä osaaminen ei vielä itsessään ole tuote, vaan juuri tuotteistaminen on ollut ja on osittain edelleen haaste. Suomalaiset toimijat ovat kansainvälisellä mittakaavalla pieniä, eli yhteistyöverkostojen luominen on vaatinut aikaa.
Perustettu kansallinen koulutusvientiklusteri Future Learning Finland on kerännyt yhteen yli 70 suomalaista koulutusalan kaupallista toimijaa. Tässä verkostossa ja sen ympärille on syntynyt toimivaa osaamisen yhdistämistä. Yhtenä esimerkkinä Edu-ICT -alan ja yliopiston yhteistyö, jossa tutkimustieto oppimisesta yhdistyy esimerkiksi peliteknologiaan.
Selvitysryhmä luovutti opetusministeri Krista Kiurulle 4.marraskuuta toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Mitkä ovat toimenpideohjelman keskeiset havainnot ja suositukset?
Selvitysryhmä rajasi suositustensa kärjen korkeakoulutukseen. Maksulliset tutkinnot muodostavat maailmalla leijonanosan koulutuskaupan volyymista, ja Suomen mahdollisuudet toimintaan tällä saralla ovat olleet erittäin rajallisia. Lainsäädäntö rajoittaa tällä hetkellä oppilaitosten toimintaa merkittävästi.
Työryhmä suosittaakin lukukausimaksujen käyttöönottoa ei-EU/ETA-maiden opiskelijoille silloin, kun he opiskelevat englanniksi tai muulla vieraalla kielellä; joko Suomessa tai suomalaisten yliopistojen ohjelmissa ulkomailla.
Mitkä ovat potentiaalisimmat alueet ja maat suomalaiselle koulutusviennille tulevaisuudessa?
Kiinnostusta on eri puolille, ja eri painotuksilla toimivat yritykset orientoituvat eri tavoin. Persianlahden alue, Kiina ja Kaakkois-Aasia sekä Latinalainen Amerikka näyttävät tällä hetkellä vetävän eniten. Venäjällä on myös potentiaalia, samoin Yhdysvalloissa.
Mitkä ovat Suomen valtit suhteessa vertaismaihin koulutusvientimarkkinoista kilpailtaessa? Mitä voisimme oppia maista, jotka ovat menestyneet koulutusviennin osalta?
Suurin ero koulutusviennin mahtimaihin on nimenomaan ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkintokoulutuksen maksuttomuus.
Suomi on joutunut rakentamaan omaa konseptiaan toisista lähtökohdista, mikä on ollut sekä vahvuus että toimintaa haasteellisemmaksi tekevä tekijä. Myös pienuutemme on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se hankaloittaa toimintaa, mutta pienessä maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voidaan luoda myös hyvin joustavia ja nopeasti reagoivia toimintamalleja. Julkisen ja yksityisten sektorien toimijat pystytään saattamaan yhteen. Samoin suomalaisella koulutuksella on erinomainen brändi maailmalla. Olemme lähtökohtaisesti kiinnostavia yhteistyökumppaneita.