Kriisien lähettiläs

– Kun aloitin toisen kauteni Kreikassa vuonna 2007, talouden tilaa mittaavat indikaattorit enteilivät jo vakavaa kriisiä. Maan taloudessa oli valtavia ulkoisia sekä suuria sisäisiä budjettivajeita, eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Erkki Huittinen

– Kirjoitin tilanteesta raportin The Perfect Storm samannimisen, tositapahtumiin perustuvan elokuvan mukaan. Massachussetsin rannikolla kapteeni lähti merelle suuren saaliin toivossa, vaikka useammat myrskyt olivat tulossa alueelle. Myrskyt iskivät ja kapteeni hukkui laivansa kanssa. Monet myrskyt uhkasivat myös Kreikkaa, mutta tilanteen korjaamiseksi ei tehty mitään.

LÄHES 20 MILJARDIN BUDJETTIVAJEEN lisäksi ongelmat yhteiskunnan ja talouden rakenteissa, kuten kilpailukyvyn puute ja EU-alueen suurin korruptio, rasittavat maata. Kansalaisten luottamus poliitikkoihin on romahtanut ja pääpuolueiden rivit rakoilevat, mikä näkyy vaikeuksina muodostaa vakaata hallituskoalitiota. Vahva ay-liike puolustaa viimeiseen asti jäsentensä oikeuksia. 

Huittinen vertaa osuvasti Kreikan tilannetta harakkaan tervatulla katolla – tosin nokan ja pyrstön lisäksi tervaan takertuvat myös siivet. Hallituksen pitäisi saada välittömästi budjettivaje supistumaan, mutta nopeat ja tehokkaat, joskin kansassa vihaa herättäneet keinot, kuten valtion menojen leikkaukset ja veronkorotukset, on jo pitkälti tehty.

Talouden rakenteelliset muutokset, kuten korruption karsiminen, ovat kansan keskuudessa suosittuja, mutta osoittautuneet tehottomiksi tai hankaliksi toteuttaa. Huittisen mukaan valtiolta jää vuosittain saamatta vähintään kymmenen miljardia euroa aktiivisen veronkierron ja korruptoituneiden verovirkailijoiden vuoksi.

KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI liiketoiminnan esteet pitäisi poistaa, mutta ay-liikkeen vahvat painostustoimet haraavat vastaan.

– Kreikassa ei esimerkiksi ole 80-luvun jälkeen myönnetty yhtään uutta kuorma-autolisenssiä, mikä tekee rahdeista suhteettoman kalliita, Huittinen tarkentaa. 

Enemmistö kreikkalaisista ei halua maansa eroavan euroalueesta, mutta vielä suurempi enemmistö vastustaa laina- ja uudistusohjelmia, joilla maata yritetään pitää euroalueen jäsenenä.

– Kun nokkaa yrittää kiskoa tervasta, pyrstö liimautuu jälleen kiinni. Hyvän alun jälkeen Kreikan yritykset taloutensa vakauttamiseksi ovatkin osoittautuneet kovin vaivalloisiksi, Huittinen summaa.

TOTEUTTAMALLA HÄTÄOHJELMAA pilkulleen Kreikan pitäisi pystyä saamaan kansantaloutensa kuntoon. Tavoitteena on, että talous saataisiin kasvuun vuonna 2014 ja Kreikka pystyisi palaamaan lainamarkkinoille vuonna 2015. Tämä on haastava tavoite kansantalouden ollessa seitsemän prosentin laskussa ja valtion­obligaatioiden koron 40 prosentin tietämissä.

EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarkastuksissa näyttää siltä, että Kreikka suoriutuu lainojen edellyttämistä velvoitteista aina vain heikommin.

– Jälkimmäisestä, 130 miljardin euron suuruisesta tukipaketista Kreikka joutui käyttämään valtaosan pankkiensa pääomittamiseen ja lainojensa takaisinmaksuun. Loppu hujahtaa hetkessä juokseviin menoihin, jos Kreikka ei saa parannettua veronkantoa ja leikattua valtion menoja.

– Jos Kreikka ei pysty toteuttamaan lainaehtoja, se tarvitsee välttämättä kolmannen lainapaketin. Poliittisesti tämä vaikuttaa mahdottomalta, Huittinen pohtii.

Jos muut EU-maat eivät enää lähde rahoittamaan Kreikan pelastusoperaatiota, maalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin erota eurosta ja painaa drakmoja niin paljon kuin tarvitaan.

– Tästä seuraisi hirvittävä inflaatio ja devalvaatio. Kreikan keskuspankin pääjohtajan mukaan tämä tarkoittaisi paluuta 50-luvulle, jolloin Kreikka oli todella köyhä, Huittinen selventää.

– PELASTUMINEN VAATII TEKOJA. Kreikan pitäisi pystyä muodostamaan mahdollisimman laajapohjainen hallitus ja luoda kansallinen pelastusohjelma, jonka toteuttamiseen kaikki osapuolet, mukaan lukien ay-liike, sitoutuisivat, Huittinen sanoo.

Toukokuun parlamenttivaalien perusteella tämä vaikuttaa lähes mahdottomalta tehtävältä. Pääpuolueet konservatiivinen Uusi demokratia ja sosialistinen Pasok eivät saaneet enemmistöä parlamenttiin ja joutuvat etsimään hallituskumppaneita muista puolueista. Ongelma on, että muut puolueet eivät hyväksy lainaehtoihin kuuluvia säästöohjelmia.

– Säästöohjelmista luopuminen tarkoittaisi rahahanojen sulkeutumista, jolloin eurosta irtautuminen olisi käytännössä ainoa vaihtoehto, Huittinen kuvailee poliittista pattitilannetta.

Maahan tarvittaisiin myös runsaasti teollisia investointeja. Kreikan talous on pitkälti turismi- ja palveluvetoista, ja tällä sektorilla kasvumahdollisuudet ovat varsin rajalliset.

Kreikan kannattaisi aloittaa kilpailukykynsä parantaminen omilla markkinoillaan vähentämällä tuontia ja kasvattamalla kotimaista kulutustavara- ja maataloustuotantoa. Näin pystyttäisiin rakentamaan teollisuutta ja kilpailemaan myös ulkomailla, esimerkiksi Balkanin alueella ja Venäjällä.

ILMASSA ON EPÄTOIVOA. Inhimillinen hätä on johtanut äärimmäisiin tekoihin.

– Vanhus ampui itsensä julkisella paikalla, lapsia jätetään lastenkoteihin tai he pyörtyilevät koulussa, koska eivät saa kotona ruokaa, Huittinen kertoo.

Tilanteessa, jossa kreikkalaiset eivät näe valoa, he äänestävät jaloillaan. Varsinkin nuoret ovat alttiita lähtemään maasta nuorisotyöttömyyden ollessa yli 50 prosenttia.

– Todisteita siitä, ettei Kreikka pysty täyttämään lainaehtoja, on nähty jo useaan otteeseen. Markkinoilla on uskottu jo pitkään, ettei Kreikka tule selviämään veloistaan.

Kreikan irtautuminen eurosta ei kuitenkaan tarkoittaisi EU-avun päättymistä vaan muodonmuutosta. Kreikan tilanne saattaa kääntyä vastaavaksi kuin Venäjällä 90-luvulla, jolloin maa tarvitsi humanitaarista hätäapua. Euroalueen talouden kannalta huomattavasti kohtalokkaampaa olisikin esimerkiksi Espanjan joutuminen Kreikan, Portugalin ja Irlannin tapaan lainaohjelman kohteeksi.