Vientikauppa on tekstiilien valmistaja Lapuan Kanku­reiden nykyiselle toiminnalle elinehto. Kauppasopimus poisti tullit Japaniin suuntautuvalta vienniltä.

Myynti ulkomaille tuo yli puolet Lapuan Kankureiden liikevaihdosta. Sen mer­kitys on vielä suoriakin vaikutuksia kattavampi.

– Olemme hyvin erikoistunut pieni teollisuuslaitos ja toiminnassamme pätevät tietyt lainalaisuudet. Me tarvitsemme riittävät volyymit, että tuotanto pyörii kannattavasti, yrittäjä ja markkinointipäällikkö Jaana Hjelt kertoo.

Hänen mukaansa pelkästään Suomen markki­noilla toimiessaan yhtiön pitäisi laajentaa valikoimaa. Se taas veisi kannattavuuden, jos sarjat pienenisivät liikaa. 

– Emme pystyisi valmistamaan nykyistä valikoimaa Suomen kysynnän pohjalle. Ulkomaanmyynti on meille elinehto. 

Vastuullisesti Suomesta

Japani on Lapuan Kankureiden suurin vientimaa, sen markkinoilla yhtiö on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan. Suomi-kuva antaa vahvasti myötätuulta.

– En tiedä mitään muuta maata kuin Japani, missä Suomeen suhtauduttaisiin niin ihaillen. Siellä suoma­laisuudella on tosi iso merkitys. Se antaa valtavan etulyöntiaseman, ja sitä kautta saa heti luottamuksen sisäänostajiin. He ajattelevat, että jos suomalaisilta ostaa, silloin homma toimii, Hjelt antaa vinkin muille suomalais­yrityksille. 

Japanilaisille myös tuotteiden ja tuotannon vastuullisuudella on ollut jo pitkään suuri merkitys. Suomessa ja Euroopassa asia on noussut tärkeäksi vasta myöhemmin.

Myös Lapuan Kankureiden tuotteissa vastuullisuus on korostunut. Esimerkiksi tuotteissa käytettyjen lankojen jäljitettävyys on ostajille tärkeää, ja tuotannon hiilijalanjälkeen kiinnitetään huomiota. Päämateriaalina on pellava, joka on huomattavasti puuvillaa ekologisempaa.

– Vastuullinen toiminta ja Suomen maakuva tukevat toisiaan. Se on enemmän kuin osiensa summa, Hjelt sanoo.

Näyteikkuna Suomeen 

Viime vuonna täyttyi Lapuan Kankureiden pitkä­aikainen unelma, kun yhtiö avasi myymälän Tokioon japanilaisen yhteistyökumppaninsa kanssa. Hjelt kertoo myymälän olevan pieni, mutta tärkeintä on sen sijainti kaupungin keskeisimmän ostos­alueen Shibuyan lähellä Omotesandossa. Myymälän myötä kuluttajanäkyvyys nousi uudelle tasolle. 

– Kauppa-alue on hyvä ja lähistöllä on muitakin suomalaisia brändejä. Se tuo yhteistyömahdollisuuksia.

Kun Hjeltiltä kysyy Japanin markkinoiden erityisistä haasteista, hän naurahtaa.

– Haasteiden määrä on aina vakio joka paikassa.

Haasteeksi Hjelt ei välttämättä sitä luokittele, mutta painottaa kuinka kulttuureissa on eroja, jotka pitää huomioida. Japanilaisille leimallista on tiedonjano. 

– Kun eurooppalaisille voi riittää tuotteesta yksi kuva, japanilaiset tarvitsevat vakuuttelua. He ovat hyvin tarkkoja ja haluavat tutkia tuotteiden taustat todella hyvin.

Hjelt kertoo, kuinka vielä kymmenen vuotta sitten yhtiöllä oli vaikeuksia saada Helsingistä isoa sisäänostajaa Lapualle asti katsomaan tuotantoa, sen sijaan japanilaiset sisäänostajat matkustivat Tokiosta innoissaan paikalle.

– Heille oli tärkeää päästä kokemaan, kuinka pienessä Suomessa on pieni kaupunki, jonka pienessä kutomossa näitä tuotteita tehdään, Hjelt muistelee.

Myös japanilaisten kaupankäyntitapa eroaa pohjoismaisesta, organisaatioiden hierarkiat ovat oleellisia.

– Kaupankäynnissä on tärkeä tietää, kenen kanssa eri asioista puhuu.

Sopimus poisti tullit

Euroopan unionin ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astui voimaan reilu vuosi sitten ja alensi tulleja merkittävästi.

– Se oli meille tosi hyvä asia, kun tulli laski osassa tuotteista jopa 12 prosentista nollaan. Meillä pää­raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja tullien poistuminen tasasi hinnankorotuspaineita.

Lapuan Kankurit on saanut tukea vientiponnisteluille myös Business Finlandin Lifestyle-ohjelmasta, jossa keskityttiin Japanin ja Etelä-Korean markkinoihin.

– Se oli meille valtavan tärkeä projekti, jossa oli paljon pk-yrityksiä mukana. Siellä luotiin verkosto, joka toimii edelleen, vaikka projekti onkin loppunut. Meillä on omat sosiaaliset verkostomme, jossa kysymme apua toisiltamme.

Oman yhtiönsä tulevaisuuteen Jaana Hjelt katsoo luottavaisena. Suomalainen ja pohjoismainen design, luonnonmateriaalit ja jäljitettävyys ovat kasvavia trendejä niin ulkomailla kuin Suomessakin.

– Se asettaa meille myös haasteita. Olemme päättäneet pitää tuotannon Lapualla ja olemme investoineet parin viime vuoden aikana reilut kaksi miljoonaa euroa kutomon laajennukseen ja rakennuksiin. Nämä ovat niitä hetkiä, kun pitää miettiä seuraavaa askelta, kuinka paljon investoimme vielä lisää. Meillä kasvu on kiinni siitä, miten nopeasti saamme kapasiteettia kasvatettua.

Sami Laakso

Lapuan Kankurit

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>21.09.2020

Luetuimmat