Lehtiseltä nimi aikakauslehtiselle
’-Minusta tulos on onnistunut. Siitä tulee tunne, että koko valtioneuvosto on julkaisun takana, Lasse Lehtinen naurahtaa.
Jonkin verran esiintyi hänen mukaansa nikottelua siitä, että nimi olisi ollut liian laaja tai kunnianhimoinen. Kauppapolitiikan kentällä kun oli muitakin toimijoita kuin ulkoministeriö. Tiedotetyyppinen julkaisu oli vuodesta 1959 kantanut nimeä ”Kauppapoliittisia tiedotuksia”. Sitä ennen ministeriö oli vuodesta 1933 alkaen julkaissut ”Taloudellisia tiedoituksia”.
Elettiin vuotta 1983. Kansanedustaja Lehtinen oli keväällä tippunut eduskunnasta ja aloittanut kesällä vt. lehdistöneuvoksena UM:n pressiosastolla. Hän oli ottanut yhdeksi tehtäväkseen julkaisun uudistamisen. Sitä oli aiemmin toimittanut Aune Peräinen – pitkän linjan kakkosuralainen.
Lehtinen ei muista, että uudistusprosessi sinänsä olisi herättänyt kovin paljon vastarintaa. Elettiin taloudellisesti vahvaa ja optimistista 1980-lukua. Ajatus aikakauslehtimäisemmästä julkaisusta oli useimpien mieleen.
– Minulla on sellainen muistikuva, ettei määrärahoistakaan isompaa kärhämää käyty. Jos toisin olisi, asia olisi varmasti jäänyt mieleen, hän mainitsee.
Lehtinen muistelee, että alkuaikoina hänen persoonansa herätti jonkin verran vastarintaa pressissä. Nuoren sosiaalidemokraatin ilmestyminen työtoveriksi ei ihan kaikkia aluksi miellyttänyt. Edesmennyt Leena Peltonen töksäytti suoraan, ettei anna ”punakaartin valloittaa UM:n pressiä”.
– Meistä tuli pian sen jälkeen erinomaiset työtoverit, Lehtinen kertoo.
Pressissä oltiin Lehtisen mukaan tyytyväisiä siihen, että julkaisulla pystyttiin palvelemaan kauppapoliittista osastoa. Näin nostettiin lehdistöosaston palveluprofiilia ulkoministeriön sisällä.
Vaikkei kättä suunnitteluvaiheessa pahemmin väännettykään, päätös lehden nimestä ja formaatin muutoksesta nousi kuitenkin aina ministerille asti. Ulkomaankauppaministerinä toimi tuolloin Jermu Laine.
Lasse Lehtinen teki lehteä muiden tehtäviensä ohella puolitoista vuotta, kunnes siirtyi lehdistöneuvokseksi Lontooseen vuonna 1985.
Kirjoittajia talon sisältä ei ollut vaikea saada. Kun julkaisusta tuli vetävämmän näköinen, se houkutteli Lehtisen mukaan skribenteiksi uratietoisia virkamiehiä: kirjoitus lehdessä oli sulka hatussa. Hän tosin muistelee, että muutaman ”korkeamman viskaalin” nimellä julkaistu artikkeli oli syntynyt hänen omasta kynästään. Omien lehdistökontaktiensa kautta Lehtinen hankki kirjoittajiksi myös talon ulkopuolisia voimia.
– Ja mikä tärkeintä, sidosryhmiltä tuli myönteistä palautetta.
Neuvostoliittoa, Japania ja Iso-Britanniaa
Ensimmäinen uudistuneen Kauppapolitiikka-lehden numero ilmestyi maaliskuussa vuonna 1984. Kaksoisnumeron (1–2/1984) kansiskuuppi hehkuttaa ajankohtaista vierailua Neuvostoliitosta.
”Neuvostoliiton kansantalouden keskeisimmän elimen GOSPLANin puheenjohtaja, varapääministeri N. K. Baibakov matkustaa harvoin ulkomailla. Hänen helmikuinen käyntinsä Suomessa oli idänkaupan huippuhetkiä: suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä esittäytyi korkeimmalle tasolle. Puheenjohtaja Baibakovin isäntänä toimi pääministeri Kalevi Sorsa.” Kansikuvassa Sorsa isännöi Baibakovia.
Sisällysluettelo voisi kuitenkin olla vuodelta 2008 paria Neuvostoliitto-aiheista otsikkoa lukuun ottamatta. Mukana on metalliteollisuuden näkymiä, suurlähettilään roolia vientiponnistelijana, arvio Suomen ja Kiinan välisistä taloussuhteista, ministerin haastattelussa arvioita Japanin markkinoiden mahdollisuuksista ja Leif Fagernäsin katsaus Iso-Britannian taloudesta.
Lievää vahvempaa déja vù -tunnelmaa tuo ministeri Jermu Laineen pääkirjoitus. Hän julisti, ettei Euroopan talousyhteisö odotuksista huolimatta ollut muuttunut maailmantalouden moottoriksi ja että useat sen jäsenmaat olivat laiminlyöneet välttämättömimmätkin teollisuutensa rakennemuutosten läpiviennit. ”Monet alat kokevat itsensä edelleen ylen haavoittuviksi [EY:ssä] ja olevansa ehdottomasti oikeutettuja laajamittaisiin valtion tukirahoituksiin”.
Suomen ei ministerin mukaan ollutkaan syytä surra pienuuttaan.” Dynaamisella ja idearikkaalla pienellä maalla on tosiasiassa erinomaisia mahdollisuuksia”.