Vaalikeväänä väitellään menojen leikkaustarpeesta, jolla julkisen talouden velkaantumiskehitys saataisiin aisoihin. Huomio on syytä pitää myös viennin edellytyksissä, niillä on talouskehityksen kannalta ratkaiseva merkitys. 

Valtionvelan korkomenojen kasvu 2,5 miljardiin on havahduttanut jo hitaammatkin velkaantumisen vaikutuksiin, ja ensi vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenot kipuavat jo kolmeen miljardiin euroon. Lainataakka jatkaa tänä vuonna kasvuaan valtion lisätalousarvioesityksen mukaan yli 10 miljardilla eurolla.  

Keskustelu julkisen talouden velkaantumisesta sai kunnon startin valtiovarainministeriön loppuvuodesta julkaisemasta virkamiespuheenvuorosta ”uudistuva ja kestävä Suomi”. Sen keskeinen mediassa läpilyönyt sanoma oli, että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.  

Vaikka huomio suurelta osin painottui mahdollisiin leikkaustarpeisiin, kestävyysvajeen selättämiskeinoiksi puheenvuorossa nostettiin myös verotoimenpiteet sekä talouden kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta parantavat rakenteelliset uudistukset ja panostukset.  

Viennin merkitys on iso 

Kannanotossa ei painoteta erikseen viennin keskeistä merkitystä Suomen talouden kannalta. Sitä ei kuitenkaan ole valtiovarainministeriön ylijohtaja Lauri Kajanojan mukaan unohdettu. 

– On selvää, että vienti ja se, miten Suomi kytkeytyy muuhun maailmaan kaupan ja muiden taloudellisten kytkösten kautta vaikuttaa keskeisesti siihen, miten talous kehittyy, Kajanoja sanoo. 

Keskeisten vientialojen työnantajajärjestöt ovat tuoneet oman panoksensa keskusteluun julkaisemalla näkemyksensä vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Konsulttiyritys KPMG:n laatimassa selvityksessä vientiteollisuuden vaikutukset on arvioitu jatkuvan toiminnan ja investointien näkökulmasta.  

Selvityksen luvut ovat isoja. Vientialojen välitön arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2021 noin 49,2 miljardia euroa. Vientiteollisuus työllisti lähes 490 000 työntekijää ja muodosti välittömästi arviolta 18,0 miljardin euron nettoverokertymän. 

Kun selvityksessä tuodaan esiin myös välilliset vaikutukset, luvut muuttuvat vielä suuremmiksi. Niin laskettuna vientiteollisuuden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja peräti 42 prosenttia työllisistä, mikä tarkoittaa yli 1 150 000 työntekijää. Verojen osalta vaikutus on noin 35,4 miljardia euroa eli kolmannes suhteutettuna kokonaisverokertymään.  

Lauri Kajanoja huomauttaa, että ekonomistin näkökulmasta on hieman tulkinnanvaraista, jos jokin ala laskee välillisiä vaikutuksia. Kun riittävän moni ala lukee väljästi tulkiten hyväkseen välillisiä vaikutuksia, kokonaispotti voi esimerkiksi työllistämis- tai verovaikutuksissa ylittää kirkkaasti sata prosenttia. 

Mikä lukujen tulkinta sitten tarkalleen ottaen onkin, loppupäätelmä on sama. 

– Viennillä on iso merkitys. Vientitulot näkyvät myös muussa taloudessa, kuinka meillä on kotimaassa rahaa ja kysyntää muullekin kotimaiselle tuotannolle ja varaa maksaa palkkoja. Myös julkisen talouden kannalta on keskeistä, että viennistä tulee isoa tulonmuodostusta. 

Pitkä alamäki 

Suuri merkitys tulee ilmi katsomalla taaksepäin ja tutkimalla, miksi velkaantumiskehitys aiheuttaa tällä hetkellä näin suurta huolta. Katse kohdistuu vuoteen 2008 ja sen jälkeiseen kehitykseen. Silloin kansainvälinen finanssikriisi heikensi kansainvälistä toimintaympäristöä ja viennin edellytyksiä.  

Kajanoja kuvailee, kuinka Suomeen iski täydellinen myrsky, jossa moni asia tuli yhtä aikaa. Isoja iskuja olivat finanssikriisin lisäksi muun muassa Nokian matkapuhelinbisneksen surkastuminen, painopaperin kysynnän väheneminen ja kustannuskilpailukykyä heikentänyt palkkakierros. Lisäksi työikäisen väestön määrä alkoi vähetä, ja vuonna 2014 tärkeän vientimarkkinan Venäjän talous kohtasi isoja ongelmia. 

Myräkän seurauksena Suomessa alkoi viennin ja yritysten investointien historiallisen heikko kehitysjakso. Alamäkeä pidensi se, että investointien vähyyden takia yrityksissä ei otettu käyttöön tuottavuutta ja samalla kansainvälistä kilpailukykyä parantavia uusia teknologioita ja tuotantomenetelmiä. 

– Meillä finanssikriisin aikaan alkaneiden takaiskujen vaikutus vientiin ja yritysten investointeihin oli paljon pitkäaikaisempi kuin oikeastaan missään muussa maassa. Suomen taloushistoriassa ei ole toista tällaista jaksoa, eikä varmaan juuri minkään muunkaan OECD-maan. 

Vienti oli alkanut elpyä kunnolla vasta vuodesta 2016 lähtien. Osatekijänä Kajanoja pitää parantunutta kustannuskilpailukykyä, joka sai merkittävästi lisävahvistusta kilpailukykysopimuksesta. Lisäksi metsäteollisuuden rakennemuutos alkoi tuottaa tuloksia, Venäjän talous ohitti aallonpohjan ja muutenkin kansainvälisen talouden veto piristi suomalaista vientiä. 

Takamatkaa riitti silti kurottavaksi. Viennin huippu oli vuoden 2008 toinen vuosineljännes. Viennin arvo saavutti saman tason vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin määrällä mitattuna aiempi huippu saavutettiin vasta vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. 

Huono ajanjakso on luettavissa julkisen velan kehityksessä. Vuonna 2008 velkaa oli 54,4 miljardia euroa, joka oli 28 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viennin alamäen saattelemana velka tuplaantui vuoteen 2019 mennessä jo 106,4 miljardiin euroon eli 44 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Koronan, Venäjän hyökkäyssodan sekä omien toimien johdosta velka noussee tämän vuoden lopussa 146 miljardiin euroon. 

Velka – absoluuttista vai suhteellista? 

Kasvutahdista huolimatta velka on Suomessa yhä EU-maiden keskiarvon alapuolella. Ehkei kauaa, sillä Kajanoja muistuttaa kehityksen huonosta suunnasta. 

– Kun katsotaan ajassa eteenpäin, Suomi on Euroopan komission talouden kestävyysmittareilla mitattuna heikoimmassa päässä. Tässä väestökehitys on iso tekijä. 

Kajanoja lisää, ettei se paranna meidän tilannettamme, jos muilla mailla menee huonosti. 

– Siitä ei ole meille mitään hyötyä, jos jotkut muut maat ovat velkaantuneita. Päinvastoin, siitä on pelkästään haittaa. Muiden EU-maiden velkaantuminen lisää riskejä, jotka liittyvät myös meihin. Jos haluaa, että meidän julkinen talous on niin hyvässä kunnossa ja että voi nukkua yönsä rauhassa, Suomen velka suhteessa EU-keskiarvoon ei todellakaan ole hyvä mittari siihen. 

Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa vaisumpi talouskehitys on innostanut sanontaan, kuinka meillä Suomessa hyvinvointivaltion palvelut ovat pohjoismaisella tasolla, mutta talous ei yllä muiden Pohjoismaiden saavutuksiin.  

– Jos me haluamme, että meillä on hyvinvointipalveluihin liittyvät isot menot, niille täytyy olla rahoituspohja. Se tarkoittaa, että julkisia tuloja pitää olla riittävästi, talouskehityksen pitää olla riittävän hyvää ja meillä pitää olla riittävän hyvä työllisyys. Muu ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. 

Siksi Kajanojan mukaan olisi tärkeää tehdä sellaisia uudistuksia, jotka tukisivat julkista taloutta ja yritysten investointeja, kasvun edellytyksiä sekä vientiä.  

Lista keinoista on pitkä, siihen sisältyy muun muassa tutkimus- ja kehityspanostusten tukeminen, satsaukset osaamiseen sekä työmarkkinoita, palkanmuodostusta ja sosiaaliturvaa koskevat uudistukset. 

– Hyvin laajasti talouspolitiikan eri osa-alueilla voidaan tehdä tähän suuntaan vieviä uudistuksia. Paljon voidaan saada aikaiseksi, kun hyödynnetään tutkimustietoa ja parhaita kansainvälisiä kokemuksia. 

Entä ne kiistelyjen kohteena olevat leikkaukset? Niissä ei pitäisi tuijottaa yksiulotteisesti euromääriä vaan seurannaisvaikutuksia. 

– Jos ja kun jostain on syytä säästää, olisi hyvä, ettei säästettäisi niistä kohteista, jotka pitävät talouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä taloudessa yllä. Säästöt pitäisi pystyä tekemään muista kohteista. 

Kajanoja muistuttaa myös kytköksestä julkisen talouden ja yritysten toimintaympäristön välillä. 

– Jos julkisen talouden tilaan liittyy paljon epävarmuuksia, epäilemättä yritykset ja ulkomaiset sijoittajat ottavat asian huomioon investointien kohdentamisessa. Jos julkinen talous on kestämättömällä pohjalla, siihen liittyy riski, että täällä joudutaan tekemään äkillisiä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi verotuksen kiristämiseen. 

Graafissa Suomen valtion velan sekä tavaroiden ja palveluiden viennin määrän vuosina 2008–2021.

Sami Laakso

Birit Sarre

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>05.06.2023

Luetuimmat