Siirry sisältöön
Haku
11.6.2024 Markkinat Peru

Limassa kadunmieskin tietää suomalaisesta koulusta

Perun pääkaupungissa Limassa jokainen tietää, että Suomessa on hyvät Pisa-tulokset ja huipputason koulutus.

Oona Koskenvesa Mari Lankisen kotialbumi
Mari Lankinen katsoo kohti kameraa.

Mitä mahdollisuuksia koulutussektorilta siellä löytyy, edustuston päällikön sijainen Mari Lankinen? 

Maan väestö on kohtalaisen nuori ja koulutustasossa on paljon puutteita. Neljä suomalaisyritystä on ollut mukana Iso-Britannian hallinnoimassa isossa koulutusviennin hankkeessa, mikä rakentaa ja peruskorjaa 75 julkista koulua täällä. Opetussektorin kehittämisen yhteistyötä haittaa myös hallinnon vaihtuvuus ja byrokratia. Yksityiskouluilla kuitenkin löytyy rahaa ja niihin voi liittyä businessmahdollisuuksia. 

Millaiselle muulle suomalaisosaamiselle olisi kysyntää?

Lähes kaikki täällä toimivat suomalaisyritykset kytkeytyvät kaivosteollisuuteen. Metso on Perun kaivosteollisuuden merkittävä kone- ja laitetoimittaja, ja Nokia toimittaa tänne tietoliikenneratkaisuja teleoperaattoreille sekä kaivoksiin. Peru ei ole mikään äärimmäisen köyhä maa, mutta byrokratia ja hallintosotku vaikeuttavat varojen käyttöä. Yksityistä sektoria hyödyttäviin hankkeisiin löytyy kysyntää ja rahaa, kuten kaivollisuusteollisuuden vihreisiin ratkaisuihin.

Mitä paikalliseen politiikkaan kuuluu? 

Perussa on viime vuoteen verrattuna poliittisesti rauhallisempaa. Silti täällä on aina joku skandaali meneillään – täkäläinen poliittinen kenttä on hyvin saippuaoopperamainen. Vaikkakin poliittinen tilanne on jatkuvaa kaaosta ja riitelyä, hallitukset ovat hyvin johdonmukaisesti noudattaneet businessmyönteistä linjaa. 

Entä minkälaista arkinen kaupankäynti on?

Perulaiset ovat hyvin ystävällisiä, mikä on mukava piirre täällä. Voin kuvitella, että liike-elämässä on myös tietty velvollisuus ylläpitää myönteistä tunnelmaa. Suomessa on liian suora kulttuuri, joten täällä on pitänyt muistutella itseä keskustelemaan small talk -henkisesti. Perhe on hyvin tärkeä täkäläisille ja perheen kuulumiset kuuluvat usein jutusteluun. 

Miten paikallinen liike-elämäkulttuuri eroaa suomalaisesta? 

Lähtökohtaisesti täällä ei luoteta ihmisiin ja siksi luottamuksen rakentaminen on hyvin tärkeää.Tässä auttaa, jos löytyy yhteinen tuttu tai verkosto. Tämän takia meidän Business Finland -kollegamme ovat hyvin tärkeässä roolissa, sillä heidän yhteytensä suurlähetystöön toimii takuuna luotettavasta yrityksestä. 

Mikä on tällä hetkellä in Limassa? 

Perun iso ravintolabuumi, paikalliset ovat hyvin ylpeitä ruokakulttuuristaan! Limalainen ravintola valittiin myös maailman parhaaksi. Parhaiden ravintoloiden innovatiivisuus perustuu maan alkuperäisen ja siirtolaisten ruokakulttuurin yhdistämiseen ja maan monipuolisiin raaka-aineisiin. Täällä on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kehitetty maataloustuotantoa, panostaen vientituotteiden laatuun ja määrään. Suomeenkin tulee paljon perulaista parsaa, avokadoa, mustikoita ja viinirypäleitä.

Peru 

  • Väkiluku: 34,1 miljoonaa
  • BKT: 267 miljardia US dollaria (7930 USD per capita)
  • Tavarakauppa
    • Vienti:  87 miljoonaa euroa
      • Päätuotteet: Teollisesti tuotettuja tavaroita, koneita ja laitteita, kemiallisia tuotteita, sekä paperi- ja pahvituotteita. 
    • Tuonti: 253 miljoonaa euroa
      • Päätuotteet: Mineraaleja (kuten kuparia), raaka-aineita, sekä elintarvikkeita, kuten kahvia ja hedelmiä. 
  • Palvelukauppa
    • Vienti: 21 miljoonaa euroa
    • Tuonti: 18 miljoonaa euroa

Suomalaisyritysten myynti Perussa on merkittävästi suurempaa kuin tavaravienti Suomesta Peruun. Tämä johtuu maassa toimivien yritysten monikansallisista alihankintaketjuista sekä palvelujen suuresta osuudesta myös laiteprojektitoimituksissa (esim. Nokia).

Perussa on iso epävirallinen talous, jossa noin 75 prosenttia väestöstä ei ole virallisessa työsuhteessa. Iso osa väestöstä tekee katukauppaa tai myy omia käsitöitään.