Lue: Kauppapoliittisia julkaisuja blogista pamflettiin
Maailmaa diplomaattien silmin
BLOGI. ”Diplomaateilta vaaditaan virkamiehen pätevyyden ohella piirimyyjän asenne ja seurapiiritoimittajan suhdeverkko”, toteaa Suomen Jakartan-suurlähettiläs Kai Sauer blogissaan Kartalla, Jakartalla.
Viime syksynä avatussa ulkoministeriön blogiportaalissa julkaistaan tällä hetkellä noin kymmentä blogia. Useimmat kirjoittajat ovat suurlähettiläitä. Maantieteellinen haitari ulottuu Katajanokalta aina etäisimpiin edustustoihimme saakka.
Taloudellisia ulkosuhteita käsittelevät muun muassa Madridissa, Dar-es-Salaamissa ja Jakartassa työskentelevien suurlähettiläidemme kirjoitukset. Madridin-suurlähettiläs Markku Keinäsen kirjoituksissa on valotettu esimerkiksi Team Finlandin toimintaa Espanjassa. Dar-es-Salaamin-suur-lähettiläs Sinikka Antila puolestaan kertoo, kuinka Tansaniassa jo valmistellaan toukokuista kahden ministerin vierailua.
Blogit tarjoavat suurlähetystöjen verkkosivujen rinnalle vapaamman ilmaisukanavan ja samalla paikan muuta sosiaalista mediaa syvällisemmälle analyysille. Ulkoministeriön blogeja voi luonnollisesti – ja mielellään – kommentoida.
Pullopostia
NETTIKOLUMNI. Pulloposti on Centrum Balticum -keskuksen Itämeri-aiheinen viikkokolumni, jossa käsitellään Itämeren alueen ajankohtaisia asioita. Pulloposteja kirjoittavat johtavat akateemiset ajattelijat ja muut Itämeri-asioiden huippuosaajat.
Tammikuun 2013 pullopostissaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn kirjoitti: ”[…] Itämeren alueen jäsenvaltiot ovat rohkaiseva valopilkku muuten alavireisessä taloustilanteessa.” Mutta: ”Itämeren alueen EU-jäsenmaista olen kuitenkin eniten huolissani Suomesta. Suomi on ollut etunenässä vaatimassa EU:n jäsenmailta, että yhdessä sovituista taloustavoitteista pidetään kiinni. Tämä on ollut aivan oikea linja. Silloin kun esittää vaatimuksia muille, olisi itse tosin hyvä elää niin kuin opettaa.”
Suomen Tukholman-suurlähettiläs Harry Helenius puolestaan totesi tammikuisessa kirjoituksessaan: ”[Itämeren] merireitti on meille tärkeämpi kuin ehkä koskaan ennen, jopa tärkeämpi kuin muille Itämeren valtiolle. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse.” Suomen asema logistiikkareittien solmukohtana ei ole itsestään selvä, muistuttaa Helenius. ”Ruotsissa hallitus on päättänyt kehittää rautatielogistiikkaa Göteborgin/Malmön satamien ja Tukholman/Gävlen satamien välillä. Myös EU:n ja Aasian viennin välivarastointikapasiteettia kasvatetaan Etelä-Ruotsissa.”
www.centrumbalticum.org/pulloposti
Pelasta Suomi
PAMFLETTI. ”Toisella meistä oli huppari ja lätsä, ja se en ollut minä”, kirjoittaa EVA:n johtaja Matti Apunen ensitapaamisestaan Sami Kuuselan kanssa. Kuusela on kirjoittanut EVA:lle startup-kulttuurin ymmärtämiseen tarkoitetun pamfletin ”hupparihörhöstä ja bisnesmiehestä”.
Apusen esipuheen mukaan pamfletti on tarkoitettu kulttuuriseksi käsikirjaksi, jossa ”avataan toisilleen outojen heimojen tapoja kaaviokuvin ja rituaaliselostuksin”.
Pamfletin synnyn taustalla oli kaksi seikkaa. Ensiksi, suomalaiset pääomasijoitukset suomalaisiin startup-yrityksiin putosivat puoleen vuodesta 2007 vuoteen 2011. Toiseksi, perinteiset teollisuudenalat ja startup-yritykset eivät kohtaa. Näihin Suomella ei pamfletin mukaan ole varaa.
Kuuselan mukaan Suomi on kasvuyritysten kehitysmaa, vaikka vain start-upit ovat ”tarpeeksi vapaita ja rentoja tekemään jotain radikaalisti uutta, ilman jähmettävää pelkoa epäonnistumisesta”. Samalla Kuusela kritisoi Suomessa esiintyvää startup-yrittäjyyden hampaatonta ihannointia ja muistuttaa, että myös startupien tulee harjoittaa suunnitelmallista ja tuloksellista liiketoimintaa.
Miten bisnesmies sitten voi arvioida kynnykselleen ilmestynyttä hupparihörhöä? Kuusela opastaa peruskysymysten äärelle: Ymmärrätkö mitä yritys tekee? Missä vaiheessa yritys on? Keitä muita on mukana? Tykkäätkö tyypeistä?
Sami Kuusela: EVA Pamfletti: Hupparihörhö ja bisnesmies – Opas startup-kulttuurin ymmärtämiseen. Taloustieto Oy 2013