Yhdysvaltojen loppuvuoden presidentinvaalit vaikuttavat maan kauppapolitiikkaan jo nyt. Voittajasta riippumatta on selvää, että protektionismi kasvaa.   

Yhdysvalloissa on presidentinvaalit marraskuussa, valittu presidentti astuu virkaansa 20. tammikuuta 2025. Vaikka vaaleihin on vielä aikaa, niiden vaikutus näkyy jo nyt USA:n suhtautumisessa kauppakumppaneihinsa.  

Edellinen presidentti Donald Trump asetti kovia tulleja erityisesti tuonnille Kiinasta. 

Joe Biden ei ole uskaltanut poistaa tulleja. Hän ei halua antaa ammuksia Donald Trumpille, joka voisi väittää, että Biden myy amerikkalaisia työpaikkoja ulkomaille, sanoo Gary Hufbauer. Hän on vanhempi tutkija arvostetussa, riippumattomassa Peterson Institute for International Economics -tutkimuslaitoksessa, joka toimii Washingtonissa.   

– Myös vasemman reunan demokraatit valittaisivat. Niinpä vaalien lähestyessä Biden on päättänyt olla tekemättä mitään kaupan vapauttamiselle. 

Vielä ei voi sanoa varmasti, ketkä vaaleissa ovat vastakkain. Hufbauer kuitenkin uskoo, että Trumpista tulee republikaanien ehdokas. 

– Ainoa, mikä voisi estää hänen ehdokkuutensa, olisi terveysongelmat. En usko, että viritteillä olevat oikeudenkäynnitkään vaikuttavat, hänen lakimiehensä pystyvät viivyttämään niitä vaalien yli, Hufbauer sanoo. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että demokraattien ehdokas on Joe Biden. Jos hänet valittaisiin presidentiksi uudelleen, hän olisi jatkokauden alkaessa 82-vuotias. Trump puolestaan olisi 78-vuotias.  

Trump nostaisi tulleja 

Trump on ehdottanut, että kaikelle tuonnille Yhdysvaltoihin asetettaisiin kymmenen prosentin tulli. Helmikuun alussa hän vihjasi harkitsevansa, että tuonnille Kiinasta voisi tulla jopa 60 prosentin tariffit. 

Tästä seuraisi Hufbauerin mukaan valtava häiriö maailmankaupalle. 

Yhdysvaltalainen riippumaton tutkimuslaitos National Bureau of Economic Research selvitti, miten Trumpin asettamat Kiina-tullit vaikuttivat Yhdysvaltojen talouteen vuosina 2018–2019, jolloin kauppasota oli kuumimmillaan. Tutkimuksen mukaan tullit eivät auttaneet säilyttämään työpaikkoja suojelluilla teollisuuden aloilla. 

– Tulleista oli valtavaa haittaa Yhdysvalloille. Me emme saaneet tuotteitamme Kiinaan kaupaksi ja työpaikkoja menetettiin. Kiinasta aikaisemmin tulleet tuotteet tulivat jostain muualta, muun muassa Meksikosta ja Vietnamista. Ei niitä Yhdysvalloissa tehty, Hufbauer sanoo. 

Vaikka Trumpin aloittama kauppasota Kiinan kanssa osui pahiten Yhdysvaltoihin itseensä, republikaaninen puolue hyötyi poliittisesti. 

– Trumpin protektionistinen puhe upposi juuri niihin äänestäjiin, jotka kärsivät kauppapakotteista eniten. He luulivat, että Trumpin toiminta auttaa heitä, vaikka kävi juuri päinvastoin. Tulevissa vaaleissa Trump yrittää varmaan samaa konstia, vaikka se onkin Yhdysvalloille haitallista. 

Joe Biden on ajanut omanlaistaan protektionismia. Niin kutsuttu Inflation Reduction Act on ollut voimassa elokuusta 2022. Inflaation kanssa ei lailla juurikaan ole tekemistä. Se on lakipaketti, jolla tuetaan yrityksiä vihreässä siirtymässä. Sen suuruudeksi on arvioitu vuoteen 2031 mennessä noin 370 miljardia euroa. 

Tukiaisilla ja veronalennuksilla ”pakotetaan” yrityksiä siirtämään tuotantonsa Yhdysvaltoihin. 

– Kumpikaan puolue ei aja vapaakauppaa. He yrittävät suojella amerikkalaisia työpaikkoja, mutta vähän eri tavalla. Toinen käyttää tulleja, toinen tukiaisia, sanoo Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä

– USA aikoo voittaa vihreän siirtymän satsaten siihen suunnattomia summia rahaa. Euroopan kannalta tilanne on hankala, sanoo Penttilä.  

”WTO on toimintakyvytön”  

Vuonna 1947 solmittiin niin kutsuttu Gatt-sopimus, johon Suomi liittyi 1950. Sen tavoitteena oli helpottaa kansainvälistä kaupankäyntiä. Vuoteen 1995 asti voimassa olleen sopimuksen aikana maailman tullitaso laski keskimäärin 40 prosentista neljään prosenttiin. 

Gattin seuraajaksi syntyi Maailman kauppajärjestö WTO vuonna 1995. WTO:n ongelmat alkoivat jo presidentti Barack Obaman kaudella. Trumpin aikana ongelmat pahenevat. 

– Protektionismi on ollut nousussa jo jonkin aikaa. Vanha sääntöperusteinen järjestelmä on tullut tiensä päähän ja monenkeskisten sopimusten aika on ohi, Penttilä sanoo jyrkältä kuulostavan kantansa. 

– WTO on täysin toimintakyvytön ja YK:n järjestöt pikemminkin luovat ongelmia, kuin keksivät niihin ratkaisuja. Jos Trump valitaan, palaamme 1800-luvulle, hän uskoo.  

Sanomisellaan Penttilä viittaa siihen, että tuolloin käytiin iso debatti vapaakaupan ja protektionismin välillä. Keskeisinä henkilöinä olivat vapaakauppaa kannattanut skotti Adam Smith ja saksalainen taloustieteilijä Friedrich List.  

Listin ideana oli, että kotimaista teollisuutta täytyy suojella tulleilla, kunnes se on kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla. 

– Listiä pidetään yhtenä EU:n kantaisänä siinä mielessä, että Saksan alueen silloiset valtiot kävivät kauppaa keskenään ja niiden ympärillä oli suojana tullit. Tästä kehittyi ajatus Euroopan sisämarkkinoista ja alueellisesta vapaakauppavyöhykkeestä, Penttilä kertoo. 

USA houkuttelee yrityksiä tukiaisilla 

Kiinasta tuli WTO:n jäsen vuonna 2001, ja se on noudattanut Listin oppeja.  

– Into oli suuri, kun Kiina liittyi WTO:hon. Ajatus oli, että kaikki hyötyvät ja Kiinakin muuttuu. Näin ei käynyt. Kiina on kontrolloinut täysin sääntöjä, joilla Kiinan sisällä saa toimia. Ulkomaalaiset on pakotettu yhteisyrityksiin, eikä Kiina ole kunnioittanut tekijänoikeuksia. Mutta sinne oli pakko mennä, koska Kiina on niin suuri, Penttilä sanoo. 

– Yhdysvallat on nyt menossa samaan suuntaan. Muiden on tuotava teollinen tuotantonsa sinne, jotta pääsevät Amerikan markkinoille. 

Yritykset pyritään houkuttelemaan Yhdysvaltoihin veronalennuksilla ja tukiaisilla. Samaan aikaan pistetään tullit ympärille. Ajatuksena on, että koko maailma pakotetaan neuvottelemaan kauppasuhteensa Yhdysvaltojen kanssa uudelleen. 

– Eurooppa voi yrittää esittää, että eikö meidän pääsyä teidän markkinoille voisi helpottaa, mehän olemme kavereita, Penttilä pohtii. 

WTO on siis menettämässä merkityksensä eikä Gary Hufbauer povaa kovin hyvää tulevaisuutta myöskään kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Euroopalla ja Yhdysvalloilla on IMF:ssä suhteettoman suuri osuus äänistä, suurempi kuin niiden painoarvo maailmantaloudessa. Sekä Kiina että Intia ovat tähän tyytymättömiä.  

– Saattaa olla, että Kiina rakentaa oman klikkinsä. Sitten meillä olisi kaksi kilpailevaa kehitysrahastoa. Kiinan Belt and road -hanke on jo askel tätä kohti, Hufbauer sanoo. 

Tuudittaudummeko nostalgiaan 

Euroopan unionia pidetään monesti ylisäädeltynä. Kauppapolitiikan ”supertähti” suomalainen Anu Bradford julkaisi muutama vuosi sitten kirjan The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Bradford on Columbia Law Schoolin oikeustieteen professori ja kansainvälisen kauppaoikeuden asiantuntija. 

Kirjan ydinajatuksena on, että Eurooppa on niin iso markkina, että kaikki maailman yritykset joutuvat mukautumaan EU:n sääntelyyn. Sen lisäksi EU:ssa tehdään niin hyvää sääntelyä, että muut haluavat vapaaehtoisestikin kopioida sitä. 

– Tarina on kaunis. EU:ssa on sivistynyttä protektionismia, joka tehdään eri lailla kuin trumpilaisessa maailmassa. Mutta en näe tälle jatkossa kovin paljoa mahdollisuuksia, Penttilä arvioi. 

– Yhdysvallat on meille tulevaisuudessakin tärkeä. Trumpin kanssa intressipohjainen sulle–mulle-ajattelu on ainoa, jolla pääsee eteenpäin. Bidenin kanssa vääntö olisi hienostuneempaa. Sitä käytäisiin siitä, millaisia tukiaisia teollisuudelle sallitaan. Mutta vääntö olisi aikamoista myös Bidenin kanssa. 

Suomessa ja Euroopassa ongelmana on Penttilän mukaan tuudittautuminen nostalgiaan.  

– Ajatellaan, että nyt on ongelmia ja huono aika, mutta lopulta palataan kansainväliseen sääntö­pohjaiseen yhteistyöhön. Vanhat instituutiot ottavat taas otteen kehityksestä, ja Suomella sekä Euroopalla menee hyvin. Tämä ajattelu on väärä, entinen maailmanjärjestys ei palaa, Penttilä uskoo. 

Pekka Numminen

Lehtikuva / Matt Rourke, Saul Loeb

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>25.03.2024

Luetuimmat