Maailmankaupan kokonaiskuva vaatii hidasta tietoa
Kevät 2020 ei heti unohdu. Nopeasti globaalisti levinnyt koronavirus aiheutti yhden lähihistorian merkittävimmistä taloudellisista ja yhteiskunnallisista shokeista. Epätodellisilta tuntuneet olosuhteet synnyttivät valtavan tiedontarpeen. Myös perinteisiä ulkomaankaupantilastoja pyrittiin täydentämään monenlaisilla nopeammin valmistuvilla mittareilla. Epävarmuuden kyllästämissä kriisioloissa parinkin kuukauden odottaminen tilastojen kanssa oli vaikeaa. Päivät tuntuivat piinaavan pitkiltä.
Toisaalta kriisitunnelmien tasaantuessa myös hitaammin valmistuva tieto on osoittanut arvonsa. Tälle tiedolle ominaista on, että perustyö menetelmien eteen on tehty ennakoivasti tulevaisuutta silmällä pitäen. Ulkoministeriö onkin ollut mukana kehittämässä ulkomaankaupan parissa työskentelevien viranomaisten tietopohjaa arvonlisäpohjaisesta kaupastamme.
Tilastokeskus ja OECD ovat tehneet uraauurtavaa työtä arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastoinnin parissa, tutkimustyötä on rahoittanut ulkoministeriö. Hiljattain julkaistut kaksi yhteisraporttia tarkentavat aiempaa työtä arvonlisäpohjaisesta ulkomaankaupasta ja tuovat lisätietoa koronapandemian vaikutuksista Suomen talouteen. Tutkimusraportit voit lukea OECD:n verkkosivuilta englanniksi: https://www.oecd.org/sdd/its/enterprises-in-global-value-chains.htm(siirryt toiseen palveluun)
Yleisesti ottaen Suomen talous on pärjännyt koronaviruksen oloissa ennakoitua paremmin, varsinkin jos tilannetta verrataan kevään 2020 pahimpiin skenaarioihin. Toisaalta monilla palvelutoimialoilla erilaiset taudinrajoitustoimet aiheuttavat edelleen suuria haasteita.
Koronaviruspandemia onkin ollut liiketoiminnan näkökulmasta luonteeltaan erittäin epätasa-arvoinen. Siinä missä monet digitaalisia ratkaisuja ja palveluita tarjoavat yritykset ovat takoneet ennätystulosta pandemian oloissa, toiset yritykset ovat käyneet pitkittynyttä eloonjäämistaistelua viime keväästä alkaen.
Arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan kehitystyötä jatkanut raportti taas vahvistaa, että suomalaiset yritykset osallistuvat aiemmin luultua vahvemmin globaaleihin arvoketjuihin. Tuontipanosten osuus viennissämme on siis tosiasiassa suurempi kuin mitä aiemmat tietomme antavat ymmärtää. Tämä koskee lähes kaikkia teollisuustoimialoja ja muistuttaa meitä siitä, miten kokonaisvaltaisen riippuvainen Suomi on kansainvälisestä taloudesta.
Kirjoittaja työskentelee virkamiehenä ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikössä, vastuullaan ulkopolitiikan analyysi ja ulkomaankaupan tilastot.