Mahdollisuuksien Indonesia

Indonesian viimeaikaisessa nousussa on ollut jytkyn tuntua. Velkakriisin iskiessä muualle Aasiaan vuonna 2008 Indonesian kasvu notkahti neljään prosenttiin – luku, joka tänään Euroopassa nostattaisi riemunkiljahduksia.

Kriisin jälkeen suunta on ollut edelleen nouseva ja hallitus odottaa 6,5 prosentin kasvua vuonna 2012. Luottoluokituslaitokset Fitch ja Moodys nostivat Indonesian vuoden 2011 lopussa investointikategoriaan BBB-.

Indonesian väkiluku on 240 miljoonaa, josta kuluttavaan keskiluokkaan lasketaan kuuluvan noin 50 miljoonaa. Lisäksi väestö kasvaa tasaisesti. Indonesian keskitulo ylitti viime vuonna 3 000 dollaria, joka merkitsi hyppäystä keskituloisten maiden kategoriaan. Kehitysasiantuntijoiden mukaan tämän haamurajan ylittäminen merkitsee positiivista kierrettä, jossa kulutus ruokkii kehitystä ja päinvastoin.

Turkin ohella Indonesia on muodostunut yhdeksi maailman suosituimpia investointimagneetteja. Ulkomaisten investointien määrä 2011 oli lähes 20 miljardia dollaria ja niiden ennustetaan kipuavan 35 miljardiin vuoteen 2014 mennessä. Edullisen työvoiman ja laajojen kotimarkkinoiden lisäksi Indonesian vetovoimaa on lisännyt maan verkottuminen alueellisiin vapaakauppajärjestelyihin sekä poliittinen vakaus.

Laajempia myllerryksiä koettiin Indonesiassa viimeksi Aasian talouskriisin aikana 1997–1998, kun maata itsevaltiaana 30 vuotta isännöinyt presidentti Suharto sai lähteä. Tämän jälkeen Indonesian demokratia on vakiintunut, eikä näköpiirissä nyt ole tekijöitä, jotka kääntäisivät kehitystä taaksepäin. Vielä viisitoista vuotta sitten liitoksissaan natissut monikansallinen ja -kulttuurinen Indonesia on nyt vakaa ja houkutteleva ympäristö tehdä liiketoimintaa.

Indonesian potentiaali ei ole jäänyt alueella huomaamatta. Sijoituksia tulvii maahan ennen kaikkea Singaporesta, Japanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Intiasta. Myös Euroopan unioni on kohtuullisesti läsnä, mutta alueen maihin verrattuna EU:n kokonaisosuus Indonesian kauppataseesta kutistuu jatkuvasti. Indonesian osuus Suomen viennistä on 0.2 prosenttia.

Kriisissä piilee mahdollisuus

Positiivisesta dynamiikasta huolimatta Indonesiassa on myös suuria puutteita. Merkittävin heikkous on maan kehittymätön infrastruktuuri.

Tieverkko on täysin riittämätön, lentokentät ovat vanhentuneita ja konttilaivojen ”käännähdysaika” (turnaround time) Indonesian pääsatamissa on kolme ja puoli päivää, joista kaksi kuluu odottamiseen. Singaporessa vastaava aika on 12 tuntia. Itse asiassa kontin rahtaaminen Thaimaasta Indonesiaan käy helpommin kuin Jaavan ja Sumatran välillä.

Heikkouksia löytyy telekommunikaatiosektorilta ja energian tuotannosta. Indonesian väestöstä vain 66 prosenttia on sähkönjakelun piirissä – pysyvää sähköä tarvitsee siis edelleen n. 80 miljoonaa indonesialaista! Liiketoiminnan vaikeuksia lisää myös heikko ja läpinäkymätön lainsäädäntö sekä lahjonta. Indonesia sijoittuu Transparency Internationalin korruptiolistalla (2011) sijaluvulle 100 Suomen jakaessa kakkostilan Tanskan kanssa Uuden-Seelannin jälkeen.

Indonesialaisen työvoiman edullisuutta ei myöskään voi pitää jatkuvana itsestäänselvyytenä. Työläisten varsin rajuotteinen liikehdintä ensin Papualla ja nyt Jaavalla ennakoi työvoimakustannusten nousua. Puutteita on myös työlainsäädännössä, joka on työantajan kannalta varsin joustamaton.

Euroopan velkakriisi ja eurooppalaisen kysynnän laskun heijastuminen Kiinaan, joka taas on merkittävä indonesialaisten raaka-aineiden ostaja, aiheuttaa suurta huolta myös Jakartassa. Taantumaan on kuitenkin varauduttu makrotaloudellisin toimin, erityisesti vahvistamalla budjettipuskuria mahdollisen elvytystarpeen varalta.

Indonesian puutteet luovat myös mahdollisuuksia. Valtion budjettikirstun täyttyessä raaka-aineviennin tuotoilla on Indonesia valmis investoimaan omaan kehitykseensä.

Tämän markkinaraon ovat muut Aasian valtiot huomanneet. Japani on mukana kehittämässä ruuhkautuneen Jakartan olematonta joukkoliikennettä ja Intia investoi rautateihin sekä satamiin. Energiasektorilla kunnostautuvat korealaiset ja kiinalaiset.

Yhdysvaltojen kiinnostus Indonesiaa kohtaan on lisääntynyt johtuen lupaavista markkinoista, mutta myös maan strategisen sijainnin takia. Kiinan vahvistuessa Washington hakee ystäviä Kaakkois-Aasiasta. Presidentti Obaman lapsuudenkokemuksille Jakartassa muodostaa pohjan, jolle on hyvä rakentaa valtiollisia suhteita. Lähinaapuri Australiakin on vähitellen havaitsemassa Indonesian kaupallisen arvon. Ulkoministeri Ruddi on aktiivisesti viestittänyt australialaisille liikemiehille Indonesian mahdollisuuksia investointikohteena.

Indonesia on Suomen huomiokatveessa

Myönteisistä ominaisuuksistaan huolimatta Indonesia on Suomessa jäänyt eräänlaiseen huomiokatveeseen Kiinan ja Intian varjoon. Suomen ja Viron ministerivetoinen vierailu Jakartaan olikin oikea-aikainen strateginen valinta.

”It’s time to come now, otherwise you’ll miss the boat!”, tokaisi Indonesian Harvard-koulutettu kauppaministeri Gita Wirjawan neuvotteluissa Eurooppa- ja kauppaministeri Alexander Stubbin ja ulkoministeri Urmas Paetin kanssa näiden vieraillessa suomalais-virolaisen liikevaltuuskunnan kanssa Jakartassa 23.–25.1.2011. Tandemvaltuuskunnassa olivat edustettuna hyvä otos suomalaisosaamista.

Perinteisen teollisuuden – kone, paperi, metsä ja IT – lisäksi mukana oli yrityssaunojia, kuten kuumat mobiiliviestijät Rovio ja Blaast sekä suuret uusiutuvan energian toimijat Wärtsilä ja Metso.

Yhdistelmä toimi mainiosti, kuten myös suomalais-virolainen yhteisesiintyminen. Suomen ja Viron yhteenlaskettu väkiluku on hieman yli puolet Indonesian pääkaupungin asukasluvusta, mutta valtuuskunnan ohjelma oli huipputasoa ja isännät aidon kiinnostuneita suomalaisesta osaamisesta.

Valtiovetoisuus on tärkeää

Indonesian-matka osoitti taasen suurlähetystöjen arvon ja valtiovetoisen vienninedistäminen tarpeellisuuden nousevissa talouksissa.

Ministerin vierailu on huomionosoitus hierarkiaan taipuvaisille isännille. Ministerin läsnäolo avaa ovia ja houkuttelee tapaamisiin runsaasti paikallisia yrityksiä. Suurlähetystön kumppanuus toimii järjestelyvaiheessa isännille takuuna hankkeen vakavista tarkoitusperistä.

Menestyksekäs vienninedistämismatka ei kuitenkaan saa jäädä yksittäissuoritukseksi, vaan sen synnyttämää käyttövoimaa ja kiinnostusta on hyödynnettävä – muuten kyseessä on pelkkä matka ilman vientiä. Seurantavaiheesta suuri vastuu lankeaa yrityksille, joiden tulee syventää ministerivierailun aikana hankkimaansa kontaktiverkkoa.

Suurlähetystö luonnollisesti tarjoaa palvelujaan myös seurannan toimeenpanossa. Indonesian kaltaisen valtion kanssa on myös tärkeää, että hallitus- ja viranomaistason yhteydenpitoa jatketaan.

Syntyneitä tiiviitä ministeriyhteyksiä on syytä hyödyntää myös kotimaamme suuntaan ja yritettävä houkutella indonesialaisyrittäjiä Suomeen tutustumaan tuotteisiimme. Tasaisen Indonesia-Suomi-Indonesia -heiluriliikkeen käynnistäminen ja ylläpitäminen on kummankin maan yritysten ja hallituksen intressissä.