3.6.2015 Markkinat Meksiko

Mahdollisuuksien Meksiko

Meksiko on maailman 15. suurin talous ja ostovoimapariteetilla korjattuna maailman 11. suurin talous. Maassa on 122 miljoonaa asukasta ja iso ostovoimainen keskiluokka. Suomen Meksikon – ja yhdeksän muun alueen maan – suurlähettiläs Anne Lammila huomauttaa, että tämä on vasta alkua.

– Meksikossa on paljon luonnonvaroja, muun muassa öljyä ja mineraaleja. Sen talous ei perustu kuitenkaan raaka-aineiden vientiin, vaan omaan teollisuuteen.

Presidentti Sauli Niinistö teki Meksikoon valtiovierailun toukokuun lopussa. Kyseessä oli vasta toinen suomalaisen presidentin valtiovierailu maahan: presidentti Ahtisaari teki edellisen valtiovierailun Meksikoon vuonna 1999.

Team Finland -vienninedistämismatka Meksikoon tehtiin maaliskuussa. Matkalle osallistui kymmeniä suomalaisyrityksiä, joiden joukossa matkasivat pk-yritykset Pemamek, Team Action Zone ja Roidu. Heidän kokemuksensa matkan tarjoamasta annista ja Meksikon tarjoamista bisnesmahdollisuuksista ovat positiivisia.

Kiinnostavat telakat, offshore ja energiateollisuus

Pemamek Oy on erikoistunut hitsausautomaatio­ratkaisuihin, joita se on toimittanut ympäri maailmaa, muun muassa telakka-, offshore- ja energiateolllisuudelle. Yhtiön asiakkaina on myös liikkuvien työkoneiden valmistajia sekä muita konepajateollisuuden toimijoita.
Pemamek tekee yleensä kokonaistoimituksia, joko yksittäisiä asemia tai kokonaisia tuotantolinjoja. Ratkaisut on räätälöity tarkasti asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Panostamme Pohjois-Amerikkaan – ja Meksiko on osa sitä. Meksikossa meitä kiinnostavat erityisesti telakat ja offshore-sektori sekä energiateollisuus, myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Rantala kertoo.

Meksikon energiateollisuus on avautumassa aikaisempaa enemmän kilpailulle. Oletettavaa on, että maassa rakennetaan lähivuosina paljon esimerkiksi järeitä voimalaitosten kattiloita sekä tuulivoimaloita.

– Pemamekin tuotantoautomaatioratkaisut sopivat erityisen hyvin tällaisiin isoihin kappaleisiin, Rantala huomauttaa.

Hän on tyytyväinen taannoisen Meksikon Team Finland -matkan antiin.

– Matka antoi yleisymmärrystä maasta, tavasta toimia siellä ja mahdollisuuksista. Luonnollisesti vaatii paljon omaa jalkatyötä havainnoida ja tutkia vielä tarkemmin oikea bisnespotentiaali meille. Varmasti vuoden sisällä olemme paljon viisaampia asian suhteen.

Äksöniä yliopistoon

Suomalaisyritys Team Action Zone tunnetaan uudenlaisesta, paikkatietoja hyödyntävästä sähköisestä Action Track -alustastaan, jolla voi toteuttaa erilaisia aktiviteetteja.

– Ideana on, että kun saavut johonkin paikkaan, niin kännykällä tai tabletilla aktivoituu sarja erilaisia toiminnallisuuksia. Ne voivat olla vaikkapa interaktiivisia tarinoita tai multimediaa hyödyntäviä tehtäviä, joita oppilaat ratkovat yhdessä. Tarjoamme hauskoja ja pelillisiä tapoja oppia. Toisaalta yritykset voivat käyttää alustaa vaikka Amazing Race -tyyppisissä tiimiseikkailuissa, toimitusjohtaja Kari Laurila kuvailee.

Opetusalalla yhtiön järjestelmiä on Suomessa käytössä niin peruskouluissa, korkeakouluissa kuin aikuiskoulutuksessakin. Alustaa hyödynnetään esimerkiksi VALTERI:ssa, Opetushallituksen toimialaan kuuluvassa valtakunnallisessa oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkostossa.

Laurila mainitsee, että Meksikon Team Finland -matkan kohokohtiin kuului vierailu UNAM-yliopistossa (Universidad Nacional Autónoma de México), jossa on huikeat yli 300 000 opiskelijaa.

– Saimme UNAM:sta yhden päivän aikana kaksi eri tarjouspyyntöä, hän myhäilee.

Matkalle osallistui Team Action Zonen ohella myös muita uudenlaisia oppimisratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Näitä olivat esimerkiksi Rovio, Sanoma Learning/Grammata ja People Group Academy.

Laurila kertoo, että yhtenä matkan tavoitteena oli se, että sille osallistuneet edu-yritykset tutustuisivat paremmin toisiinsa.

– Tämäkin tavoite täyttyi hyvin. Pohdimme koulutuspaketteja, joita voisimme jatkossa tarjota yhdessä. On järkevää pistää paukkuja yhteen.

– Suomen ongelmana koulutusviennissä on ollut usein se, että tarjolla ei ole valmiita tuotteita, joilla on tietty hinta – ja joita on siis helppo ostaa, Laurila huomauttaa.

Mobiililaitteiden hallintaa etänä

Roidu Oy:n kehittämällä ohjelmistolla mobiililaitteissa pyörivää digitaalista sisältöä voidaan hallita helposti etänä. Ominaisuutta voidaan hyödyntää yhtä hyvin opetuksessa kuin vaikkapa erilaisissa liiketiloissa tapahtuvassa markkinoinnissa ja tiedonkeruussa.

– Opettaja voi ohjata oppilaiden tabletteja, vaikkapa niin, että heillä on kaikilla sama näkymä. Kun tabletteja on telineissä kaupoissa tai vaikkapa pankeissa, niin niiden avulla voidaan puolestaan tehdä markkinointia ja kerätä tietoa – ja tabletit ovat jälleen hallittavissa etäältä ja keskitetysti, Roidun kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Henrik Keinonen kuvailee.

Hän kertoo, että Team Finland -matkan tuloksena Roidu on alkanut neuvotella erään meksikolaisen opetusalan toimijan kanssa kaupasta, joka sisältäisi mahdollisesti jopa lähes kaksi miljoona lisenssiä.

Keinonen laskee, että matkan tuloksena syntyivät kontaktit kaikkiaan kuuteen potentiaa­liseen yhteistyökumppaniin ja kolmeen asiakkaaseen. Roidu on nyttemmin palkannut Meksikoa varten myös oman työntekijän sekä kääntänyt materiaalejaan espanjaksi.

– Meksiko on meille oivallinen kohdemaa. Meksikon markkinat kasvavat ja digitaaliset ratkaisut yleistyvät. Keskiluokkakin kasvaa kohisten. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupoissa ja pankeissa voidaan alkaa panostaa nykyaikaisiin tapoihin kerätä tietoa.

Roidua kiinnostavat Meksikon lisäksi myös muut Latinalaisen Amerikan maat.

– Latinalaisessa Amerikassa on kulttuuri, joka on aidosti kiinnostunut tämän tyyppisistä ratkaisuista, uuden teknologian hyödyntämisestä ja esimerkiksi palvelukulttuurin kehittämisestä.

– Tärkeää on myös se, että ihmiset ovat kiinnostuneita tekniikan hyödyntämisestä – eivät kopioimisesta. Riski, että törmäisimme pian Roidu-duplikaatteihin, on pieni, Keinonen arvioi.

Vakaa talous ja loistava sijainti

Suurlähettiläs Anne Lammilan mukaan Meksikon markkinat tekee erittäin houkuttelevaksi myös se, että toisin kuin Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay), Meksikon talous on avoin.

– Maalla on kymmenen vapaakauppasopimusta, jotka takaavat pääsyn 45 maahan. Yritys, joka asettuu Meksikoon, pystyy viemään vapaasti tuotteitaan niin USA:han kuin Latinalaiseen Amerikkaankin.

Meksikon Suomen-suurlähettiläs Norma Pensado on Lammilan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

– Taloudellisen vakautensa ansiosta Meksiko on alueen parhaimpia liiketoimintaympäristöjä. Meksikon strateginen sijainti on loistava: maasta on pääsy niin Pohjois-Amerikkaan, Keski-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Eurooppaan kuin Aasiaankin, maailman suurimpien kuluttajamarkkinoiden äärelle.

Pensado mainitsee esimerkkinä talousluvuista, että Meksikon inflaatio alittaa vuonna 2015 neljä prosenttia. Maan kansainväliset varat ylsivät viime vuonna ennätyslukuun, 176 miljardiin.

– Vuonna 2013 Meksikon-vienti nousi ennätykselliseen 380 miljardiin dollariin – ja vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla 226 miljardiin dollariin.
Meksikon keskeinen haaste on se, että suuri osa maan väestöstä elää vielä köyhyysrajan alapuolella.

Monopoleja rikotaan, infraa rakennetaan

Mikäli mahdollista, niin kiinnostus Meksikoa kohtaan on kasvanut viime aikoina entisestään. Syynä on se, että maassa on käynnistetty historiallinen uudistusohjelma.

Meksikossa puretaan monopoleja ja avataan kilpailua myös energia- ja telekommunikaatiosektoreilla. Verouudistuksella pyritään parantamaan teollisuuden toimintamahdollisuuksia sekä turvaamaan ulkomaisten investointien jatkuvuus.

Lisäksi Meksikon hallitus julisti reilu vuosi sitten suuren infrastruktuuriohjelman. Siinä luvataan noin 450 miljardia investointeja vuoteen 2018 mennessä.

Suunnitelmissa on rakentaa muun muassa lisää hyvillä maaliikenneyhteyksillä varustettuja ja moderneja laivoja palvelevia satamia – satamakapasiteetti on kaupankäynnin kasvun myötä nykyään jo äärirajoillaan. Tietoliikennettä aiotaan kehittää rakentamalla maahan kattava 4 G -verkko.

Suurlähettiläs Pensadon mielestä merkittävin uudistus on kuitenkin se, että Meksikon koulutusjärjestelmää on alettu uudistaa. Nuori, koulutettu ja kielitaitoinen työvoima varmistaa hänen mielestään teollisuus- ja palvelusektorien kehittymisen myös tulevaisuudessa.

– Kaikkien uudistusten tarkoituksena on lisätä tuottavuutta, mikä lisää talouskasvua ja kehitystä – sekä myös vahvistaa ja laajentaa meksikolaisten demokratiaa, vapautta ja oikeuksia, Pensado muotoilee.

Öljynporausta ja uusiutuvia energialähteitä

Anne Lammila ja Norma Pensado arvioivat, että suomalaisilla olisi meksikolaisesta näkökulmasta paljonkin kiinnostavaa osaamista. He aloittavat mahdollisuuksien kartoittamisen energia-alasta.

Meksikon suuren energiareformin yhtenä tavoitteena on päästä käsiksi syvemmällä merenpohjassa olevaan öljyyn.

– Öljynporaukseen ja sen tukitoimintoihin tarvitaan uusia aluksia ja teknologiaa. Kuten tunnettua, Suomessa on paljon muun muassa laivojen moottoreihin, propulsiojärjestelmiin sekä öljynporauslauttoihin liittyvää osaamista, Lammila pohtii.

Toisaalta energiareformin tavoitteena on myös tehostaa sähköntuotantoa sekä uusiutuvien energioiden käyttöä.

– Meksikossa olisi tarjolla todella paljon uusiutuvaa energiaa, muun muassa aurinko-, tuuli- ja aaltovoimaa, geotermistä energiaa sekä biomassaa.

Energiasektoriin kytkeytyvät läheisesti esimerkiksi cleantech, jätteiden käsittely ja kierrätys.

– Meksikossa on vielä valtavia kaatopaikkoja. Jätteiden käsittely ja kierrätys ovat alkutekijöissään, joten kehitettävää olisi todella paljon. Tarvetta on myös esimerkiksi vedenpuhdistusteknologioille, Lammila muotoilee.

– Myös kaivosteollisuudessa tarvitaan erilaisia green mining -ratkaisuja – kukaan ei halua ympäristöongelmia.

Suurlähettiläs Pensado huomauttaa, että Meksiko on sitoutunut kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Hänen mukaansa puhdas energia on keskeinen osa energiareformia.

Tietotekniikkaa, koulutusta, funktionaalista lääketiedettä

Meksikossa on ollut sähköisen viestinnän alueel­la kaksi suurta yksityistä toimijaa, joista Grupo Televisa on hoitanut televisiotoiminnan ja AmericaMovil telekommunikaation.

Monopolit purkamalla halutaan lisätä alan kilpailua ja avata entistä useammalle kansalaiselle portti tietoyhteiskuntaan. Vuonna 2013 noin kolmasosalla meksikolaisista oli pääsy internetiin.

– Suomalaisilla olisi varmasti tarjota Meksikoon sopivia verkko- ja mobiiliratkaisuja, Lammila pohtii.

Sekä Lammila että Pensado korostavat myös koulutusviennin merkitystä.Pensado arvioi, että meksikolaisten olisi hyödyllistä tutustua esimerkiksi suomalaisiin opetustekniikoihin, -metodeihin sekä eri koulutusasteilla sovellettaviin parhaisiin käytäntöihin. Maiden yliopistojen välillä on jo entuudestaan yhteistyötä ja oppilasvaihtoa.

– Meksikoa kiinnostavat myös erityisesti sähköiset oppimisvälineet ja -ympäristöt. Ne voivat olla auttamassa opetuksessa esimerkiksi silloin, kun välimatkat ovat pitkiä eikä opettajia ole tarjolla riittävästi.

Lammila nostaa esille myös terveyssektorin. Meksikossa olisi kysyntää esimerkiksi funktionaaliselle lääketieteelle, sairaala- ja hammaslääkäritarvikkeille sekä diagnoosilaitteille.

– Terveysongelmia lisäävät muun muassa ylipaino ja siihen liittyvä diabeteksen yleisyys. Meksikolaiset ovat nykyään jo maailman lihavin kansa, he ovat ohittaneet pohjoiset naapurinsa. NAFTA-vapaakauppasopimuksen myötä Meksikon markkinoille on tulvinut Yhdysvalloista roskaruokaa ja maissisiirapilla makeutettuja juomia kuten Coca Colaa.

Lammila mainitsee, että Suomella ja Meksikolla on myös pitkät yhteiset perinteet metsäteollisuuden alalla. Monet meksikolaiset metsäalan ihmiset ovat opiskelleet tai olleet vaihdossa Suomessa.

– Metsäalan yhteistyötä olisi varaa syventää entisestään, hän miettii.

Ei kaikkia munia samaan koriin

Meksiko sijaitsee maailman suurimman talousmahdin naapurissa. Käytännössä maiden taloudet ovat osittain integroituneet toisiinsa – Meksikossa valmistetaan tuotteita suoraan Yhdysvaltain markkinoille ja päinvastoin. Tällä hetkellä 80 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu USA:han.

Mieleen tulee helposti ajatus, onko suomalaisilla mahdollisuuksia kilpailla yhdysvaltalaisia vastaan heidän naapurissaan?

– Kyllä on. Meksikossa on ymmärretty, että heidän taloutensa on liiankin riippuvainen Yhdysvalloista. Maassa on selvästi voimistunut ajattelutapa, että kaikkia munia ei kannata panna yhteen koriin, Lammila pohtii.

Hän kertoo, että merkkejä tästä on esimerkiksi Meksikon, Kolumbian, Perun ja Chilen kunnianhimoinen Tyynenmeren allianssi -hanke (Pacific Alliance), jossa maat pyrkivät yhdessä lisäämään kauppaa Aasian markkinoiden kanssa. Näitä neljää ”amigoa” yhdistää muun muassa se, että niillä kaikilla on avoin talous sekä kattava vapaakauppaverkosto. Tyynenmeren allians­siin on tulossa myöhemmin mukaan myös Costa Rica.

Meksiko on ollut myös aktiivisesti mukana Tyynenmeren kumppanuussopimusneuvotteluissa (Trans Pacific Patnership, TPP), jotka tähtäävät niin ikään Aasian talouksien ja Pohjois-Amerikan välisen kaupankäynnin lisäämiseen.

Myös EU:n ja Meksikon välistä vapaakauppasopimusta halutaan uudistaa. Lisäksi monella Euroopan maalla on jo entuudestaan hyvät kahdenväliset kauppasuhteet Meksikon kanssa.

Euroopan maista Espanjalla on Meksikossa perinteisesti vahvin asema. Mutta Meksikolla on läheiset liikesuhteet myös esimerkiksi Ranskan, Saksan, Ison-Britannian ja Italian kanssa.

– Lisäksi täällä käy kiihtyvällä vauhdilla valtuuskuntia muistakin Euroopan maista. Viime aikoina täällä on näkynyt esimerkiksi baltteja ja pohjoismaalaisia.

– Säännöllisiä vieraita ovat muut öljyntuottajamaat. Ja aktiivisia ovat olleet myös esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti. Afrikkalaisiakin on ollut.
Lammilan mukaan Meksikossa toimii tällä hetkellä tytäryhtiöidensä kautta noin 35 suomalaisyritystä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Nokia, Kone, Wärtsilä, PKC, Stora Enso, UPM, Tecnotree ja Comptel.

Kulttuuri tuttua eurooppalaisille

Lammilan mielestä meksikolaiset ovat hyvin lämpimiä ja sydämellisiä ihmisiä, joihin on helppo tutustua.

– Maan latinalaisessa kulttuurissa on vahva eurooppalainen perusta, joten tapakulttuuri on helpompi omaksua kuin vaikkapa aasialainen. Espanjan kielen taito ei ole pakollinen, mutta sen hallitseminen tuo kanssakäymiseen tietenkin uuden ulottuvuuden.

Bisneksessä olennaista on hyvien paikallisten kumppanien löytäminen.

– Meksiko on paljolti verkostoihin perustuva yhteiskunta, joten on suuri apu, jos yhteistyökumppani tuntee jo etukäteen oikeat firmat, viranomaiset ja kauppayhdistysten avain­henkilöt.

– Tietenkin kannattaa aina tehdä mahdollisimman hyvin myös omat kotityöt eli tutkia markkinat, selvittää täkäläiset toimijat ja miettiä, mikä toimii täällä.

Myös Pensadon mielestä eurooppalaisten on helppo sopeutua Meksikoon.

– Bisneskulttuuri on samanlaista kuin USA:ssa, koska mailla on ollut pitkään yhteistyötä ja Meksikolla on ollut myös muuten paljon kansainvälisiä yhteyksiä.

– Kun tehdään kauppoja, niin meksikolaiset ovat tosissaan ja lojaaleja. Toisaalta liikeneuvotteluja käydään usein myös epämuodollisesti, vaikkapa lounas- ja aamiaistapaamisten yhteydessä.

Pensado kertoo, että meksikolaiset tekevät pitkiä työpäiviä ja suosivat puhelinta enemmän kuin sähköpostia.

– Etäisyyksien ja liikenteen takia sähköpostin merkitys on kuitenkin kasvanut. Useimmissa toimistorakennuksissa tarjolla on nopea internet-yhteys.

Uskaltaako pellavapää Meksikoon?

Tuhansilla suomalaisilla on jo kokemusta Meksikon lomarannoista. Tietomme saattavat kuitenkin olla rajallisia: mielikuvamme ovat peräisin amerikkalaisista elokuvista, televisio­sarjoista sekä televisiouutisista.

Fiktiivisissä kertomuksissa Meksiko edustaa usein jotain eksoottista, villiä ja vaarallista. Uutisissakin kerrotaan lähinnä Meksikon huumerikollisuudesta ja väkivaltaisuudesta. Uskaltautuuko pellavapäinen suomalainen siis moiseen maahan ollenkaan?

– Meksikolla on valitettava imago-ongelma. Maassa on toki huumausaineisiin liittyvää rikollisuutta, mutta se on onneksi varsin paikallista, Lammila aloittaa.

Hän huomauttaa, että YK:n alaisen, huumeita ja rikollisuutta seuraavan UNODC:n tilastojen mukaan Meksikossa tapahtuu paljon vähemmän murhia kuin monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa.

– Viimeisimpien UNODC:n tietojen mukaan Brasiliassa tapahtuu vuodessa 25 murhaa 100 000 ihmistä kohden. Keskiamerikkalaisissa El Salvadorissa ja Hondurasissa luvut ovat niinkin korkeat kuin 70 ja 90. Meksikossa vastaava luku on 21. Tästä huolimatta Meksikon vaarallisuudesta puhutaan eniten.

Lammila huomauttaa, että Meksikon ongelmat ovat ymmärrettäviä, kun otetaan huo­mioon maantiede. Meksiko sijoittuu keskeisten kauppareittien varrelle myös huumekaupassa. Pohjoisessa on maailman eniten huumeiden käyttäjiä ja etelässä tuottajia.

Suurlähettiläs korostaa, että hän ei halua vähätellä Meksikon rikollisuusongelmaa, mutta toivoo, että siihen suhtauduttaisiin oikealla painoarvolla.