Malesian pääkaupunki Kuala Lumpur tunnetaan kaksoistornien kaupunkina, mutta niiden kerrokset voivat hämmentää.

Missä kerroksessa itse asut, Suomen edustuston Team Finland -koordinaattori Eero Väisänen? 

Asun aika korkealla, kerros on 24., tai oikeastaan 23A, koska kiinalaiset eivät pidä numerosta ”neljä”. Sana muistuttaa ilmeisesti kiinaksi liiaksi ”kuolemaa”, Väisänen kertoo puhelimitse Kuala Lumpurista.

Hetkinen, kiinalaiset? Miten he liittyvät Malesian pääkaupungin kaksoistorneihin?

Ne ovat usein malesiankiinalaisten rakennuttamia. Kiinalaisen kulttuurin merkitys on täällä vahva, he ovat kolmannes väestöstä ja ovat olleet pitkään liike-elämän ja talouden eliittiä niin rakennusbisneksessä kuin sijoittamisessakin. 

Millainen siellä on paikallinen bisneskulttuuri muuten?

Hyvinkin helposti lähestyttävä ja globaali. Liiketoimintaympäristö on avoin, sekä sääntelyn että kulttuurin osalta.

Onko jokin yllättänyt? 

Täällä ei sanota ”ei” mihinkään, mikä voi meille suorille suomalaisille olla hiukan hankalaa. Sitä ei pidetä hyväksyttävänä, kuten tällä suunnalla maailmaa monesti kulttuuriin kuuluu. Kun tämän tietää, niin ei se elämää haittaa ollenkaan. Muuten täällä ollaan hyvin avoimia ja suoria, mikä on aika hauska yhdistelmä. 

Kun joskus kuitenkin on pakko, niin miten sitten sanotaan ei?

Jos vaikka bisnesneuvottelujen vastapuolesta ei kuulu mitään, niin se tarkoittaa, että kiitos ei. Varsinkin, jos luvataan palata heti asiaan ja ei palatakaan, niin se valitettavasti tarkoittaa, että ei tullut kauppoja. 

Kiinnittääkö siellä jokin muu huomion erityisesti?

Ihmisten ruokakeskeisyys, kaikki puhuvat ruoasta ja syömisestä! Vaikka nuudelit ja uppopaistettu kana ovat yhä kova juttu, voisi täällä olla kasvavat markkinat suomalaiselle superfoodille, esimerkiksi marjoille. Luonnonmukaisia, vähän kalliimpia niche-elintarvikkeita ei ole paljoa saatavilla ja keskiluokka vaurastuu ja tietoisuus lisääntyy. Terveelliset elämäntavat yleistyvät, luksus- ja elintasotuotteet sekä -palvelut kasvavat. 

Mille muulle osaamiselle olisi siellä kysyntää?

Nostaisin esiin kiertotalousosaamisen erityisesti, waste to energy -teknologian ja laajemminkin ympäristöystävälliset tekniikan ratkaisut. Täällä on asetettu kovat kestävän kehityksen tavoitteet. Malesiahan on ollut jätteenkäsittelystä kielteisellä tavalla tunnettu alue, vähän aikaa sitten tänne on niitä vielä tuotukin. Kaatopaikat ovat täynnä, polttolaitoksille ja jätteen­käsittelylle on suuri kysyntä.

Malesia

  • Väkiluku: 32,5 milj.
  • BKT: 369,5 mrd USD (2019)
  • Talouskasvu: 4,5 % (2019)
Vienti

Suomen viennin arvo Malesiaan: 138 M€ (2018)

Tärkeimmät vientiartikkelit
  • koneet ja laitteet (palvelut kasvava osa, eivät näy tullin tilastoissa)
Tuonti

Malesian tuonnin arvo Suomeen: 272 M€ (2018)

Tärkeimmät tuontiartikkelit: 
  • elektroniikkatuotteet ja osat (puolijohteet)
  • kemikaalit (orgaaniset)
  • kumi

Lotta Nuotio

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>23.09.2020

Luetuimmat