FacebookTwitterEmail

markkinat

04.03. 2015

Kaakkois-Aasia kutsuu

Myanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä talous kasvaa nopeasti. Mailla on suuri tarve kehittää esimerkiksi infrastruktuuria ja koulutusta. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: istockphoto

Myanmaria pitkään hallinnut sotilasjuntta luopui vallastaan vuonna 2011. Myanmarin nykyhallitus on alkanut määrätietoisesti modernisoida maan taloutta, purkaa sotilasvallan aikaista säädösviidakkoa sekä helpottaa ulkomaisten yritysten ja investoijien toimintaa.

Suomen Bangkokin suurlähetystön alaisen Myanmarin konsulaatin johtava virkamies Jarmo Kuuttila kertoo, että Myanmarilla on valtava tarve kehittää infrastruktuuriaan. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille:

– Kehityksen keskeisiksi alueiksi ovat nousemassa esimerkiksi liikenne- ja kuljetus, tietoliikenne, energia ja sen siirtotekniikka, rakennussektori, koneet ja laitteet sekä moderni- ja vihreä teknologia.

Myanmar on maailman köyhimpiä valtioita. Sen yli 53 miljoonaisesta väestöstä reilut 70 prosenttia on edelleen vailla sähköä. Liikenneolot ovat päätietä lukuun ottamatta surkeita. Terveyssektorillakin on edessään suuren kehityksen kausi.

– Oikeastaan listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Infra, joka maassa oli entuudestaan, raunioitui pahoin pitkän sotilasvallan aikana.

Mutta jos tarpeet ovat suuret, niin suuret ovat luonnonvarat ja resurssitkin.
– Energiavarantojen lisäksi maassa on runsaasti mineraaleja, metsiä sekä melkoinen maaseutu­kehityksen ja maatalouden potentiaali. Myanmar, silloinen Burma, oli aikoinaan maailman riisiaitta. Se pyrkii samaan nytkin.

EU on tällä hetkellä yksi Myanmarin suurimmista vientikohteista. Vienti muodostuu pääasiassa tekstiileistä ja vaatteista, puutavarasta, kalatuotteista ja vihanneksista.

Kilpajuoksu Myanmariin

Ulkomaalaisten toimijoiden kilpajuoksu Myanmariin on täydessä vauhdissa. Maan vanhat aasialaiskumppanit ovat muita edellä.

– Kiina on ollut perinteisesti merkittävin investoija Myanmarissa ja se tullee sellaisena pysymään.

Seuraavina, kaukana takana, tulevat Japani ja Korea.

Länsimaat ovat olleet Myanmarin markkinoilla aasialaisia selvästi varovaisempia ja maltillisempia.

– Länsimaat ovat odottaneet kaupan ja investointien edellytysten kohenemista. Riskejä on pidetty suurina.

Kuuttila arvioi, että suomalaisten on vaikea kilpailla Aasian jättien kanssa perusteollisuuden tai suurten sarjojen tuotteilla.

– Mutta täällä riittää markkinoita joustavalle muuntautumiskykyiselle huippuosaamiselle. Myanmar tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja, uutta teknologiaa, osaamista, palvelutarjontaa ja erikoistuotteita.

Myanmar tie

Aamuliikennettä Myanmarissa.

Näkyvissä on myös merkkejä siitä, että Myanmarista on tulossa kansainvälisen yhteisön suosikkiavustettava. Tämä saattaa avata osaltaan myös kaupallisia mahdollisuuksia. Paljon riippuu myös ADB:n eli Aasian kehityspankin sekä Maailmanpankin ratkaisuista.

Ulkomaalaisten mielenkiintoa Myanmaria kohtaan lisää myös maan hyvä sijainti Kiinan ja Intian välissä.

Rahoitussektori ei toimi

Kuuttila kertoo, että ulkomaisten yritysten toimintaa helpottava lainsäädäntötyö edistyy kohtuullisen ripeästi. Ongelmia aiheuttaa muun muassa maan kehittymätön pankki- ja rahoitussektori.

– Talouden pyörät pyörivät vielä pitkälti vanhaan malliin. Yritystoiminta on keskitettyä; vanha talouseliitti ja vakavaraiset suuret yritykset dominoivat markkinoita.

Rahoitusvaikeuksien vuoksi moni kasvuyritys joutuu yhä odottamaan suunnitelmiensa kanssa.

– Esimerkiksi ulkomaiset pankit eivät saa vielä toimia Myanmarissa, Kuuttila huomauttaa.

Yritysvastuu korostuu

Myanmar on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman korruptoituneimmista maista.

– Korruptioon törmää säännöllisesti niin hallinnossa kuin liike-elämässäkin. Se on ollut vallitseva tapa toimia erittäin vaikeissa olosuhteissa eikä muista menettelytavoista ole välttämättä edes tiedetty. Korruptio pystytään kitkemään vain määrätietoisella työllä, juurruttamalla hyviä menettelytapoja yhteiskunnan kaikille tasoille.

Kuuttila arvioi, että myanmarilaiset haluavat irtautua vanhoista käytännöistä ja oppia länsimaisia kauppa- ja yrityshallintotapoja.

– Yritykset voivat tuoda mukanaan sellaista uutta, jota täällä onkin jo toivottu. On kuitenkin selvää, että kulttuurin muuttuminen ei tapahdu hetkessä.

Hän huomauttaa, että myös länsimaisten yritysten näkökulmasta on elintärkeää, että niillä ja niiden myanmarilaisilla yhteistyökumppaneilla on yhteinen arvopohja:

– Yritysvastuu ulottuu Suomesta Myanmariin. Taustatyö tulee tehdä huolellisesti. Koulutuksen ja yhteisten mekanismien avulla voidaan päästä pitkälle, varmistaa esimerkiksi se, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa.

Riisipeltoa

Riisi on tärkein viljelyskasvi Myanmarissa.

Koulutus retuperällä

Myanmarissa on viime aikoina, taloudellisen kasvun myötä, herätty myös osaamisongelmiin. Poliittisia opiskelijaliikkeitä pelännyt sotilashallitus vaikeutti aikoinaan rajoituksillaan monin tavoin maan yliopistolaitoksen toimintaa. Lisäksi Myanmarin keskiasteen ammattikoulutus on ollut varsin vaatimatonta ja vanhanaikaista.

Nykyhallitus onkin kertonut panostavansa erityisesti koulutuksen kehittämiseen. Opetus on esillä myös monissa kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa.

Myanmarin lainsäädännön mukaan maassa toimivien ulkomaalaisten yritysten pitää hyödyntää paikallista työvoimaa. Halpaa, nuorta – mutta kouluttamatonta – työvoimaa on tarjolla yllin kyllin.

– Yritysten on syytä varautua kouluttamaan itse henkilökuntansa. Myanmarilla ei ole tähän tarvittavia resursseja.

Vuokrataso kuin New Yorkissa

Kiinnostus Myanmaria kohtaan on johtanut myös siihen, että asuntojen ja toimitilojen vuokrat ovat kivunneet suurin piirtein Hong Kongin tai New Yorkin tasolle.

– Myanmar on kustannustasoltaan poikkeuksellisen kallis. Tänne asettuminen ja toiminnan aloittaminen on muuta Aasiaa kalliimpaa. Muutosta ei ole odotettavissa ainakaan lähivuosina.

Myanmarin pankkisektori ei kykene vastaamaan tilanteeseen. Rahaa ei ole saatavilla laajamittaiseen uudisrakentamiseen.
Suurten monikansallisten aasialaisten rakennus­yritysten rinnalle tarvittaisiin uusia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä moni­puolistamaan alaa.

– Tornitaloja nousee pikku hiljaa sinne tänne. Kiinteistöalan arvioiden mukaan hinnat kyllä tasaantuvat, mutta pysyvät korkeina vielä
vuosia.

Indonesia – nouseva jättiläinen

Indonesia on valtavan kokoinen maa, monellakin mittarilla tarkasteltuna. Valtion väkiluku on yli 250 miljoonaa. Se koostuu yli 17 500 saaresta. Indonesia on myös maailman suurin muslimienemmistöinen maa ja väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin demokratia Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Vuonna 2014 maassa järjestettiin onnistuneesti sekä parlamentti- että presidenttivaalit.

Markkinat Etelä-Jakartassa

Jakartan yksi suurimmista perinteisistä markkinoista Etelä-Jakartassa.

Lähetystöneuvos Janne Heiskanen Suomen Jakartan suurlähetystöstä kertoo, että Indonesian vaalivoittajat lupailivat kehittää erityisesti taloutta ja julkisia palveluja sekä auttaa ulkomaisten yritysten maahantuloa.

– Toisaalta ilmassa on kuitenkin henkeä, että iso maa hoitaa itse asiansa. Indonesia ei ole ollut kovin innokas avaamaan oviaan vapaakaupalle.

Kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa Indonesiaa kohtaan on lisännyt muun muassa se, että kustannustaso Kiinassa on noussut.

– Indonesiassa tuotantokustannukset ovat edullisemmat kuin monessa muussa Kaakkois-Aasian maassa.

Indonesian talouskasvu on ollut kovaa, pari viime vuotta tosin hieman maltillisempaa 5–6 prosentin tasoa.

– Maan suurkaupungeissa rakennetaan tornitaloja seitsemän päivää viikossa kellon ympäri, Heiskanen kuvailee.

Indonesialla on myös huomattavat luonnonvarat, joihin kuuluu esimerkiksi metsää, raakaöljyä, maakaasua, tinaa ja kultaa.

Infrastruktuuria maalle ja merelle

Indonesia tarvitsee ennen kaikkea infrastruktuurinsa kehittämistä.

– Tarpeiden kirjo on valtava, alkaen vaikkapa teiden kunnostamisesta ja joukko­liikenteen kehittämisestä. Keskeinen alue on myös yhteiskuntasuunnittelu, se miten suuret kaupungit ja esimerkiksi niiden jätehuolto saataisiin toimimaan paremmin.

Indonesiassa on puhuttu viime aikoina paljon myös käsitteestä nimeltä Maritime Highway.

– Indonesia haluaa hyödyntää entistä paremmin merellistä potentiaaliaan. Tähän liittyy esimerkiksi saarten välisen liikenteen, kaupankäynnin ja logistiikan kehittäminen. Keskeiseen rooliin nousevat myös muun muassa satamat ja tiet.
Internet on leviämässä Indonesiassa, mutta suurkaupunkien ulkopuolella nopeudet ovat vielä vaatimattomia.

– Mobiilinetti saattaa olla Indonesian ratkaisu.

Heiskanen arvioi, että suomalaiselle osaamiselle voisi olla kysyntää erilaisissa infrastruktuuri-hankkeissa, muun muassa Maritime Highway -projekteissa.

– Ehkäpä yksi potentiaalinen alue olisi myös koulutus, jonka kehittäminen kuuluu uuden hallituksen päätavoitteisiin. Suurin osa lapsista aloittaa täällä koulun, mutta ei käy sitä loppuun asti. Voisi olla hyvinkin hyödyllistä tarkastella koko koulutusjärjestelmää uudella tavalla, ja tässä opettajakoulutus on keskeisessä asemassa.

Vakiintuuko demokratia?

Suuriin kysymyksiin kuuluu se, kuinka vakaa ja ennustettava Indonesia on jatkossa.

– Siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Viime vuoden vaalit antoivat kuitenkin uskoa, että demokratia olisi vakiintumassa maahan.
Indonesian haasteisiin kuuluu myös huomattava byrokratia. Toimintamallit eivät ole vakiintuneita ja korruptiotakin löytyy yhteiskunnan eri tasoilta.

Satamatyöläisiä Indonesiassa

Indonesialaiset satamatyöntekijät purkavat sementtilastia Sunda Kelapan satamassa Jakartassa.

Uutisia seuranneet saattavat muistaa myös Indonesian separatistiset liikkeet. Maassa on koettu takavuosina myös terrori-iskuja.

– Valtavan kokoisessa maassa on pari levotonta kolkkaa. Terroriuhkiakin on ollut, mutta viime aikoina on ollut hiljaista.

Heiskanen korostaa jälleen, että suureen maahan mahtuu paljon moninaisuutta ja erilaisia ilmiöitä.

– Täällä puhutaan esimerkiksi satoja eri kieliä. Indonesian kieli toimii keskinäisenä kielenä, mutta kaikki eivät osaa sitäkään. Koulutetut ihmiset puhuvat englantia, mutta sillä ei aina pärjää, kun lähdetään syrjemmälle.

– Ihmiset korostavat myös paikallista taustaansa, sitä, ovatko he jaavalaisia tai vaikkapa sumatralaisia. Ja muslimien lisäksi maassa asuu paljon myös esimerkiksi kristittyjä ja hinduja.

Suomalaisilla hyvä maine

Suomalaiset ovat olleet Indonesiassa läsnä jo kymmeniä vuosia, esimerkiksi metsä- ja kaivosteollisuusprojekteissa. Myös Nokia on luonut osaltaan suomalaisille hyvää mainetta.

– Suomalaisyritysten markkinoille tuloa helpottaa, että maamme ja yrityksemme tunnetaan yllättävänkin hyvin. Meitä pidetään luotettavina ja asiallisina toimijoina.

Suomen suurlähetystö ja Finpron toimisto avustavat osaltaan markkinoille tulossa, ne tarjoavat esimerkiksi neuvontaa ja kontakteja viranomaisiin.

Heiskanen muistuttaa, että Indonesiaa koskee sama kuin Aasiaa yleensäkin:

– Markkinoille tulijoilta vaaditaan ennen kaikkea valmiutta sitoutua ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Heidän on ymmärrettävä, että kauppoja ei synny päivissä eikä ehkä kuukausissakaan, vaan se voi vaatia vuosia. Tärkeää on läsnäolo ja henkilökohtaiset kontaktit.

Filippiinien kilpailukyky kohentunut

Filippiineillä väkiluku on suuri, yli 100 miljoonaa. Maan kansantalous on silti pienehkö, samaa luokkaa kuin Suomen. Suomen kauppavaihto Filippiinien kanssa on pysynyt toistaiseksi varsin vaatimattomalla tasolla.

Kasvuennusteet Filippiineillä näyttävät kuitenkin erittäin lupaavilta.

Matti Pullinen, Suomen suurlähettiläs Kuala Lumpurissa, kertoo, että tänä ja ensi vuonna Filippiinien bruttokansantuotteen odotetaan nousevan jopa yli kuudella prosentilla. Pullinen toimii paitsi Filippiinien myös Malesian ja Brunein suurlähettiläänä.

– Filippiinien kansainvälinen kilpailukyky on kehittynyt huimasti: vuoden 2010 sijalta 85 vuoden 2014 sijalle 52 maailmanlaajuisessa vertailussa.

Muutos on ollut alueen nopeinta, vaikka kehittyneemmät ASEAN-kumppanit Malesia (20), Thaimaa (31) ja Indonesia (34) ovatkin pysyneet edellä, puhumattakaan maailman kärjessä olevasta Singaporesta.

– Maksutase on vahva ja valuutan arvo on pysynyt vakaana. Kansantalouden kaikki olennaiset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Filippiinien luottoluokitus on noussut tasolle BBB jo viime vuonna, ja maa säilyttänee tämän tason ainakin toistaiseksi.

Yes, we speak English

Filippiinien valtteihin kuuluu kielitaito: suuri osa väestöstä osaa englantia. Kansainvälisessä kielitaitovertailussa Filippiinit sijoittuu sijalle 35 yhdessä Malesian kanssa.

Filippiiniläisiä työskenteleekin paljon ympäri maailmaa. Maa kouluttaa runsaasti esimerkiksi sairaanhoitajia sekä merimiehiä.

– Filippiiniläiset vierastyöntekijät kotiuttavat vuosittain summan, joka vastaa noin 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, Pullinen mainitsee.

Katu Manilassa

Historiallisella Intramuroksen alueella
Manilassa katukuva on vilkas.

Filippiiniläisten hyvällä englannin kielen taidolla ja toisaalta maan alhaisella palkkatasolla lienee vaikutusta siihenkin, että monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet sinne puhelinpalvelukeskuksiaan. Palvelualan työpaikkojen lisäksi Filippiineillä on myös runsaasti elektroniikkatuotteiden kokoonpanoa ja testausta. Yli 30 prosenttia filippiiniläisistä saa kuitenkin edelleen elantonsa maanviljelyksestä.

Filippiiniläisten englanninkielen taito ja lisäksi uskonto ovat länsimaalaisesta näkökulmasta tuttuja elementtejä, jotka helpottavat esimerkiksi tapakulttuuriin sopeutumista. Noin 90 prosenttia filippiiniläisistä on kristittyjä ja viisi prosenttia muslimeja.

Mitä tapahtuu Benigno Aquino III:n jälkeen?

Filippiinit on tällä hetkellä poliittisesti melko vakaa. Se, että tilanne jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa, ei ole Pullisen mielestä kirkossa kuulutettua.

– Presidentti Benigno Aquino III on vuodesta 2010 alkaneella kaudellaan onnistunut hyvin monella alueella: talouskehitys, Mindanaon rauhanprosessi ja hallinnon puhdistaminen pahimmasta korruptiosta ovat kaikki edenneet lupaavasti. Suuri kysymysmerkki on myönteisen ja vakaan kehityksen jatkuminen Aquinon toimikauden päättyessä toukokuussa 2016. Presidentin toimikaudet on Filippiinien perustuslaissa rajattu yhteen.

– Näyttää jokseenkin varmalta, ettei Aquino jatka, vaikka spekulaatioita siitäkin on liikkunut. Ne ovat nyt vaimenneet.

Presidentti Aquino tunnetaan myös muun mussa Public-Private-Partnership -ohjelman isänä. Siinä ideana on houkutella ulkomaista pääomaa laajojen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi, niin, että sijoittajille annetaan valtiolliset takuut siitä, että pelisäännöt eivät muutu kesken sopimuskauden.

Köyhyyttä ja korruptiota

Muitakin haasteita on. Esimerkiksi Filippiinien infrastruktuurin kehittäminen on jo usean vuosikymmenen ajan ollut ponnetonta – tärkeimpinä syinä heikot hallitukset ja korruptio. Liike-elämän alueista kaivos- ja metsäsektorin on arvioitu olevan erityisen korruptoituneita sektoreita.

– Hallinnon korruptio on edelleen merkittävä ongelma, vaikka Aquinon hallitus onkin asiassa ryhdistäytynyt.

Filippiinien köyhyys ei ole talouskehityksestä huolimatta helpottanut useaan vuosikymmeneen. Kolmasosa filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

– Maan alueelliset erot ovat suuria ja todellista nälänhätääkin esiintyy.

Filippiinien koulutustasoa voidaan pitää kaakkois-aasialaisittain melko hyvänä, mutta Pullinen näkee koulutuksen alalla myös hälyttäviä merkkejä:
– Köyhyys ja hallitsematon väestönkasvu ovat johtaneet romahduksen peruskoulutukseen pääsevien määrissä: vuoden 1990 varsin hyvästä 98 prosentin peruskoulun suorittamisen tasosta on tultu alas noin 85 prosenttiin vuonna 2010. Yläasteen koulutukseen yltää noin 60 prosenttia.

Oppilaiden suoritustaso on eri mittauksissa todettu heikoksi.

– Tässä on todella merkittävä kehityskohde.

Tyynimeri

Taifuunien riepoteltavana

Pullisen mukaan Filippiinien ainoa merkittävä ulkopoliittinen haaste on aluekiista Etelä-Kiinan merestä, vastapuolena etenkin voimaansa näyttävä Kiina. Ratkaisua ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.

Mutta kun voimannäytöistä puhutaan, ei sovi unohtaa myöskään luontoa. Säännönmukaisesti joka syksy Filippiineihin iskeytyy kymmenkunta taifuunia. Hirmumyrskyt aiheuttavat kuolonuhrien lisäksi huomattavia taloudellisia menetyksiä. Filippiinit kuuluu myös alueeseen, jossa maanjäristyksiä on usein. Maassa on myös parikymmentä aktiivista tulivuorta.

Filippiinit onkin luokiteltu luonnontuhojen suhteen maailman toiseksi haavoittuvimmaksi maaksi – sen edelle kirii vain lounaisen Tyynenmeren piskuinen Vanuatu, jota uhkaa merenpinnan nouseminen ilmastonmuutoksen myötä. 
Myös Suomi ja Suomen Punainen Risti ovat osallistuneet Filippiinien taifuunien uhrien auttamiseen sekä maan katastrofivalmiuden kehittämiseen.
7 000 saarellaan Filippiinit ei yllä aivan Indonesian saarimäärään, mutta on joka tapauksessa mahtava saarivaltio. Teiden lisäksi maa tarvitsee siis paljon merikuljetuksia ja merialan logistiikkaa.

Suomalaisosaamiselle kysyntää

Pullinen arvioi, että Filippiineillä on kysyntää monellekin Suomen vahvalle osaamisalueelle.

– Tärkeimpiä ovat infrastruktuuri ja etenkin tietoliikenne, koulutus useilla eri tasoilla: peruskoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, energiasektori laajasti ymmärrettynä mukaan lukien uusiutuva energia, cleantech, kaivosteknologia, rakentaminen ja satamat.

Filippiineille etabloituneita suomalaisia yrityksiä on vain kymmenkunta, joukossa globaalisti vahvat toimijamme Nokia, Wärtsilä, Kone, Outotec, Tieto, Pöyry, Eltel, Comptel, Opteam, Lemcon, Kemwater.

– Suomesta on aina viety Filippiineille paperia ja viedään nytkin. Nokia oli aikanaan matkapuhelimissa hyvin vahva, verkoissa se on sitä edelleen. Suomalaisilla on vanhastaan hyvä maine ja Suomea pidetään jopa jonkinlaisena esikuvana, etenkin koulutussektorilla.

Matti Pullinen huomauttaa, että Filippiineihin pätee sama kuin alueen muihinkin maihin.

– Paikan päälle pitää mennä riittävällä ajalla. Paikallisen kumppanin valintaan pitää kiinnittää aivan erityistä huomiota. Henkilösuhteilla on suuri merkitys.

Simulaattoreilla merenkulkuoppia

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa Myanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä helmikuussa. Suomalaisyritykset Nocart Oy ja ImageSoft Oy osallistuivat matkalle.

Imagesoft valmistaa merenkulkualan koulutussimulaattoreita. Yrityksellä on jo jonkin verran vientiä Filippiineille.

– Filippiinit on merenkulun alalla merkittävä tekijä, sillä peräti 6,5 prosenttia maailman laivojen merimiehistä on filippiiniläisiä. Maassa on pitkät merimiesperinteet ja toisaalta varsin alhainen palkkataso, toimitusjohtaja Matti Suuronen kertoo.

Hänen mukaansa koulutussimulaattorien kysyntää maailmalla nostaa esimerkiksi se, että merenkulkusäännökset tiukkenevat koko ajan. Opetusvälineiden pitää olla ajan tasalla.

– Me kilpailemme ennen kaikkea laadulla ja innovatiivisuudella.

Suuronen toivoo, että Imagesoft löytää alueelta hyviä paikallisia kumppaneita.

– Myös esimerkiksi Myanmar on tässä mielessä erittäin kiinnostava kohde. Sieltäkin tulee paljon merimiehiä.

Jätteistä sähköä

Nocart Oy on erikoistunut pienvoimalaitosten sähköntuotantoratkaisuihin; sen järjestelmissä käytetään voimalähteenä etenkin uusiutuvaa energiaa.

– Alun perin toiminta-ajatuksenamme oli ”musta laatikko”, joka tekisi laadukasta käyttösähköä melkein mistä vaan. Nyt olemme kuitenkin toimittaneet esimerkiksi Afrikkaan kokonaisia aurinkosähkölaitoksia ja biokaasulaitoksia. Aasian suunnassa olemme toimineet aikaisemmin jo Nepalissa ja meillä on neuvottelut pitkällä myös Malesiassa, toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo.

Hän näkee, että yhtiön ratkaisuilla voisi olla runsaasti kysyntää myös matkakohteena olevissa maissa, joilla on kaikilla tarvetta infrastruktuurinsa kehittämiseen.

– Alueella on tarjolla paljon aurinkoenergiaa. Mutta Kaakkois-Aasiassa on myös valtavasti esimerkiksi muovia, orgaanista jätettä ja ruokajätettä, jonka käsittelyä ja keräämistä voitaisiin huomattavasti tehostaa ja hyödyntää sitä sähköntuotannossa.

Korhonen näkee, että vaikeuksia voivat aiheuttaa rahoitus ja kaupankäynnin tielle tulevat rakenteelliset ongelmat. Nyt työn alla ovat uudet kontaktit alueella.