Marokko, moderni mosaiikki

Näkyykö kansainvälisyys siellä Rabatissa, Suomen edustuston päällikön sijainen Karoliina Heikinheimo-Pérez?

Näkyy. Rabat on pieni kaupunki mutta täällä kiteytyy maan monipuolisuus arabikulttuurista eurooppalaiseen. Lähes kaikki puhuvat useita kieliä, täältä löytyy useita historian kerroksia mutta samalla kehittynyttä ja edistyksellistä teknologiaa, infrastruktuurikin on älyttömän hyvä. 

Mitä silta Eurooppaan tarkoittaa?

Maantieteellisestikin Marokko on vain 14 kilo­metrin päässä Euroopasta, ja myös kauppa­suh­teet maanosaan ovat tiiviit. Marokko on myös Afrikan ainoa maa, jolla on vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Kansainvälisyyden eteen tehdään systemaattisesti töitä, ja maa on vahvasti läsnä myös Afrikan markkinoilla.

Eli siitäkö tulee ”portti Afrikkaan”?

Kyllä, Marokko tekee toiseksi eniten ulkomaisia investointeja Afrikassa Etelä-Afrikan jälkeen. Maa kehittää infraansa osana tätä porttiasemaansa ja toimii muualla maan­osassa yritystensä ja pankkiensa kautta.

Tangerin satama on Välimeren suurin kontti­satama, ja satamia sekä tieverkkoja digitalisoidaan parhaillaan. Täällä ollaan monessa asiassa todella edistyksellisiä. 

Onko jokin ala kansain­välisestikin keskeinen? 

Auto- ja ilmailuteollisuus on maan kruununjalokivi. Autotuotantokapasiteetti on mantereen suurin, tavoitteena on 700 000 autoa vuodessa 2023 mennessä. Kaikissa Airbus-lentokoneissa on Marokossa tehtyjä osia. Kun toimitaan globaalissa liike-elämässä ulkomaalaisten yritysten kanssa, ollaan tottuneita kansainvälisiin toimintatapoihin, toki marokkolaisella ”tatsilla”.

Missä paikallinen ote näkyy?

Myös liike-elämässä eletään modernin ja perinteisen risteyksessä. Vieraanvaraisuus on ylitsepursuavaa ja liikekumppaneiden kanssa vaihdetaan myös perhekuulumiset. Sitten neuvotellaan kovaakin liikeasioista. Täällä ollaan mestareita viimehetken järjestelyissä ja lopulta homma aina toimii. Esimerkiksi koronarokotusten aloittaminen kesti, mutta kun päästiin alkuun, on miljoonia ihmisiä rokotettu sujuvasti ja systemaattisesti. 

Millä aloilla siellä tarvittaisiin suomalaisosaamista? 

Digitalisaatiossa ja kiertotaloudessa löytyy paljon tarvetta osaamiselle. Kuivuuden kanssa on kasvava ongelma, joten kysyntää on kaikelle mikä liittyy veteen ja sen säästämiseen ja käytettyjen vesien hyödyntämiseen. Uusiutuvissa energioissa löytyy kunnian­himoa, tavoitteena on tuottaa yli puolet ener­giasta vihreästi 2030 mennessä. Täällä on myös maailman suurin aurinkoenergiapuisto. Osaamista esimerkiksi sähköverkkoihin ja digitaalisuuteen ja uusiutuvaan energiaan siis tarvitaan.