Vienti Marokkoon on kasvanut voimakkaasti. Nyt yritysten 
vientiponnisteluja edistämään on avattu Business Finlandin toimipiste alueella jo toimivien suurlähetystöjen tueksi.

Marokon tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet ovat olleet tiedossa pitkään.

Mahdollisuuksiin tarttumista helpottamaan maahan avataan tänä vuonna Business Finlandin toimipiste. Aluejohtaja Jukka Hämäläisen mukaan Marokkoa pidettiin vakauden ja kauppasuhteiden kannalta parhaana sijaintivaihtoehtona.

– Toivomme, että toimipisteen avaaminen alentaa suomalaisten yritysten rimaa laajentua Pohjois- ja Länsi-Afrikkaan, Hämäläinen sanoo.

Business Finlandilla on maailmanlaajuisesti 41 toimipistettä. Ennen Marokkoon rantautumista se edisti suomalaisyritysten etuja Pohjois-Afrikassa Espanjasta käsin. Marokon toimipiste on Afrikan mantereella neljäs, aikaisemmin pysyvä edustus on ollut Nigeriassa, Etelä-Afrikassa ja Keniassa. 

Vakaata monipuolisuutta

Marokon elinkeinoelämän keskusliiton johtajistoon kuuluva yrittäjä Nabila Freidji pitää vakautta ja monipuolisuutta maansa valttikortteina kansainvälisillä markkinoilla. Freidjin mukaan syitä maan talouskasvuun voi hakea esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen talouspolitiikasta. Tuolloin Marokossa elettiin yksityistämisen aikakautta ja valtio myi muun muassa telekommunikaatioyhtiö Maroc Telecomin.

– Yksityistämisen taustalla oli ajatus, jonka mukaan valtion tehtävä ei ole tuottaa palveluja, vaan säännellä niitä. Marokkolaiset kuluttajat voivat vapaasti valita liittymänsä Zeinin, Orangen ja Maroc Telecomin välillä, Freidji sanoo.

Freidji on myös tyytyväinen Marokon nykypolitiikkaan. Marokon bruttokansantuote on vuodesta 2015 kasvanut noin neljä prosenttia vuodessa, ja Maailman Pankin arvioiden mukaan maan talous kasvaa tulevina vuosina 3–3,5 prosentin vauhdilla. Lisäksi palvelut muodostavat yli 50 prosenttia taloudesta.

Talouden merkitys politiikassa on myös kasvanut. Freidjin edustamalle elinkeinoelämän keskusliitolle myönnettiin vuoden 2011 perustuslakiuudistuksen myötä kahdeksan paikkaa parlamentin ylemmässä kamarissa. Ennen muutosta kiintiöedustus kamarissa oli ollut vain ammattiliitoilla. 

Alueellinen asema vahvistunut

Marokon kaupallinen asema Länsi- ja Pohjois-Afrikassa on vahvistunut. Tähän on vaikuttanut se, että maa palasi vuonna 2016 Afrikan unionin jäseneksi 33 vuoden poissaolon jälkeen. Lisäksi Afrikan kehityspankki arvioi, että 85 prosenttia marokkolaisista ulkomaille suunnatuista investoinneista kohdistuu Länsi-Afrikkaan.

Viime vuosien aikana Marokko on myös luonut väylän maahanmuuttostatuksen laillistamiselle länsiafrikkalaisille maahanmuuttajille.

– Toivotamme kaikki tervetulleeksi ja laillinen status on rohkaissut maahanmuuttajia työelämän pariin, mutta meidän pitää myös vaalia marokkolaisten nuorten työllisyystilannetta. Lisäksi tarkkailemme maan sisäistä maahanmuuttoa, jottei maaseutu jäisi rannikon kaupunkien jälkeen, Freidji sanoo.

Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Jukka Hämäläisen mukaan suomalaisilla yrityksillä olisi paljon annettavaa Marokossa energiasektorilla ja kiertotalouden saralla.

Esimerkiksi energiasektorilla teknologiayhtiö Outotec on solminut 80 miljoonan euron arvoiset kaupat, jonka mukaisesti yhtiö rakentaa Marokkoon rikkihappotehtaan. Rikkihappoa käytetään fosforin kanssa lannoitteiden valmistuksessa. Marokossa ja siihen kuuluvassa poliittisesti kiistellyssä Länsi-Saharassa on maailman suurimmat tunnetut fosforiesiintymät.

Suomen ja Marokon välinen kauppa onkin kasvanut viime vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2018 suomalaisten yritysten vienti kasvoi kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana peräti 90 prosentilla noin 337 miljoonaan euroon.

Suomen Marokon suurlähetystön ulkoasiainsihteeri Karoliina Heikinheimo-Perezin mukaan Marokossa voisi olla kysyntää myös tietoliikenteen ja terveydenhuollon tuotteille.
Marokossa toimii noin kymmenkunta suomalaista yritystä – osa projektiluontoisesti ja toiset taas pysyvämmin. Hämäläinen toivoo, että suomalaiset yritykset eivät Business Finlandin toimipisteen avaamisen myötä enää vierastaisi aluetta.

Maakohtainen vienti (2018):

Puutavara ja öljytuotteet vientikärjessä

EGYPTI
394 meur
puutavara (55%)

MAROKKO
367 meur
öljytuotteet (65%)

ALGERIA
175 meur
puutavara (66%)

TUNISIA
47 meur
puutavara (43%)

LIBYA
0,7 meur

Suomen vienti
Marokkoon kasvoi viime vuonna
107 %

Kairon keskusta illalla.

Olet kokoasi suurempi

Jätteiden keräykseen käytettäviä syväkeräysastioita valmistava Molok Oy näkee Pohjois-Afrikan erittäin kiinnostavana markkinana monestakin syystä.

– Pohjois-Afrikka on suhteellisen lähellä logistisesti, eikä siellä tule talvi. Sääsyistä on helpompaa kuin pohjoisessa Euroopassa, missä säiliöiden asennus on haastavaa talvella roudan vuoksi, kertoo viennin asiakaspalvelupäällikkö Saritta Duhamel.

Tunisia kiinnosti erityisesti turistialueiden jätteenkeräystilanteen vuoksi ja osin sattumalta. Molok Oy:n jälleenmyyjä muutti maahan muista syistä ja havaitsi mahdollisuuden.

– Tunisiassa jätteiden keräys on siinä vaiheessa, että vähemmän näkyvä keräys on tullut tärkeäksi, tässä osittain maanalaiset säiliömme tarjoavat ratkaisun, Duhamel selittää.

Paikallinen yhteistyö on ollut tärkeää. Jälleenmyyjä myy Molok Oy:n tuotteita ja lisäksi oman yhtiönsä tyhjennyspalvelua. Tukena oli myös Team Finland -vierailu, jolle yrityksen edustajat osallistuivat viime vuonna.

– Tapasimme maan ympäristöministerin, pormestareita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Näimme, että Tunisia on kehittyvä markkina cleantech-bisnekselle ja tuotteillemme on tilausta.

Markkinan avaus on ollut yllättävänkin samanlaista Tunisiassa kuin keskisen Euroopan jätehuoltoalalla.

– On tehtävä pitkäjänteistä, konsultoivaa työtä. On tunnettava jätehuoltoketju ja toimijat, jotta pääsee päätöspöytiin. Jälleenmyyjämme kulttuurituntemuksesta on ollut suurta etua.

Myös Suomen edustuston panostus saa kiitosta, erityisesti paikallisen mediahuomion saamisessa ja tapaamisten mahdollistamisessa.

Egyptistä kasvua kolmella suunnalla

Elintarvikepakkauksia valmistava Huhtamäki on jo konkari Egyptin markkinoilla. Yritys on toiminut maassa 15 vuotta, ja hiljattain se avasi joustopakkauksia valmistavan tehtaan Kairoon.

– Selvityksemme mukaan yksi Afrikan kasvun keskuksista on Pohjois-Afrikka, Egypti veturinaan. Muut vahvat alueet olivat jo kilpailijoidemme paaluttamia. Egyptistä meillä oli jo kokemusta, hyvä yhteistyökumppani ja mahdollisuus pistää tehdas pystyyn ennen kilpailijoita, kertoo toimialajohtaja Olli Koponen.

Odotuksia on kolmeen suuntaan. Ensinnäkin paikallinen kysyntä Egyptin sadan miljoonan ihmisen kotimarkkinoilla, toiseksi tullivapaa vienti EU-alueelle. Ja kolmanneksi yhteistyön lisääminen Afrikan mantereella, jossa tullivapaa kauppayhteistyö on laajenemassa.
Pitkän aikavälin kehitykseen on vankka usko, vaikka kaikenlaista on koettu.

– Kyllähän tässä on ollut vallankumouksia ja myllerryksiä mutta uskoimme koko ajan pitkän aikavälin menestykseen. Perustavanlaatuiset asiat liiketoiminnalle pysyvät: Ruokaa syödään, kananmunat pakataan ja erilaisia pakkauksia siis tarvitaan.

Koposen kokemus Egyptistä on ollut erittäin hyvä, toiminta on ollut yllättävänkin helppoa.
– Ei ole tullut lupiin tai vaikkapa energian saatavuuteen liittyviä, poikkeuksellisia haasteita. Meille on ollut ehdottoman tärkeää, että tunnemme hyviä ihmisiä, jotka tietävät miten paikan päällä toimitaan.

Marokko poikkesi mielikuvista

Suu loksahti auki, näin kuvaa ensivaikutelmiaan Marokosta muotteja valmistavan Sabriscanin toimitusjohtaja Jari Kokkonen. Ne poikkesivat valtavasti mielikuvasta, joka Afrikasta yhä monilla on.

– Marokossa koulutustaso on kova ja infrastruktuuri alkaa olla kunnossa. Rakennetaan omia ekosysteemejä, on tutkimusta ja kehitystä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja palvelu pelaa, kuvailee Kokkonen.

Teknologia- ja autoteollisuuden muotteja myyvälle Sabriscanille Marokosta löytyvät tärkeät autonvalmistajajätit, kuten Renault ja Citroen Opel. Lisäksi Marokko on vain 14 kilometrin päässä Espanjasta ja meriteitse lähellä Yhdysvaltoja.

– On ollut jopa helpompaa tulla maailman ääriin, kuin käydä naapurikylillä tarjoamassa palveluita. Suomalaisille on kysyntää kasvavilla markkinoilla. Sinua kuunnellaan, olet tavallaan kokoasi isompi.

Myös esimerkiksi Intiassa toimivan Sabriscanin tapa on lähettää uusille markkinoille ”tiedustelupartioita”. Näiden välittämillä tiedoilla päätettiin, että Marokkoon oli mentävä. Asiat sujuivat nopeasti.

– Meni vain neljä kuukautta siihen, että meillä oli vapaakauppa-alueella toimisto, eri valuuttojen pankkitilit ja toimivat digitaaliset alustat. Toki myös erilaisia lappuja ja leimoja piti olla, mutta meidän kokemuksen mukaan homma toimii.

Johannes Jauhiainen, Lotta Nuotio

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Olli Kärkkäinen</span></span>07.06.2021

Luetuimmat