Me muiden silmin

Maailmankaikkeus ei pyörikään vain meidän ja meille tärkeiden asioiden ympärillä, Eurooppa ei olekaan maailman napa. Suomi ja EU ovat monesta suunnasta katsottuna kaukaisia kolkkia. On tervettä muistaa, ettei kauempana käsitys Suomesta ja EU:sta ehkä vastaa sitä, mitä itse luulemme. Maakuvalla on myös merkitystä, jos yritämme houkutella tänne osaajia.

Kysyimme, millaiselta me näytämme Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Kiinasta katsottuna ja mitä tarjottavaa Suomella voisi olla sikäläisiin tarpeisiin.

Etelä-Afrikassa tehdyssä maakuvatutkimuksessa selvisi, ettei varsinkaan nuorempi sukupolvi juurikaan tunne Suomea.

Etelä-Afrikka muistaa historian

– Tiedetään, että Suomi on kylmä ja kaukana, ja maassa on hienot vuonot ja vuoret. Esiin nousi Suomen korkealaatuinen koulutus ja täällä tiedetään myös suomalaisia rallikuskeja, Pretoriassa suurlähettiläänä toimiva Anne Lammila summaa. Täsmennyksenä hän kertoo, että Suomi sekoitetaan usein muihin Pohjoismaihin.

Suomi nähdään yleisesti myönteisesti, sen sijaan Euroopan unioni kantaa Etelä-Afrikassa kolonialismin painolastia.

– EU:n katsotaan olevan osa länttä, ja Etelä-­Afrikka haluaa olla lännen vastaisessa rintamassa. Se juontaa juurensa apartheidin aikaan. Koetaan, ettei EU välitä Afrikasta muulloin kuin silloin, kun sieltä tarvitaan jotain, Lammila sanoo.

Historia ilmenee myös suhtautumisessa Ukrainan sotaan. Valtapuolue-ANC:n vaikuttajat näkevät, että heitä yritetään saada Venäjän vastaiseen rintamaan, vaikka Ukrainan sota on etäällä ja maailmassa on paljon muitakin ongelmia.

Lammilan mukaan tavallista kansaa kiinnostaa sodan vaikutukset heidän omaan elämäänsä eli lähinnä hintojen nousu. Monet ajattelevat sodassa asetelman olevan Nato vastaan Venäjä, jolla on oikeus puolustaa omia etujaan.

Sen sijaan monet koulutetut ihmiset, valveutunut lehdistö sekä kansalaisjärjestöt tuomitsemat Etelä-Afrikan hallituksen näkemykset ja pitävät suorastaan nolona, ettei maa ole äänestänyt YK:ssa Venäjän tuomitsevien päätöslauselmien puolesta.

Sama maan nuiva asenne länteen näkyy myös suhtautumisessa maailman talousmahtien kilpailuun.

– Täällä näyttäisi, että maailma saattaisi olla jakautumassa länteen ja toiseen ryhmittymään, joka toimii Kiinan johdolla. Etelä-Afrikan valinta liittyy siihen, että maa kuuluu Kiinan tapaan Brics-leiriin.

Kokonaisratkaisuja Suomesta

Etelä-Afrikka on noussut Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi Afrikassa. Lammilan mukaan suurlähetystö tekee yhdessä Business Finlandin kanssa töitä viennin kaksinkertaistamiseksi. Maassa on läsnä 35 suomalaisyritystä, tilaa riittäisi suuremmalle joukolle.

Hän uskoo, että bisnesympyröissä Made in Finland -leima on valtti. Se lähtee jo siitä, että Suomi ei koskaan ole ollut siirtomaavalta. Tämän ajan saavutuksista esiin nousee osaaminen ja yritysten vastuullinen toiminta.

Markkinoita riittää, sillä maassa tarvitaan suuria panostuksia infrastruktuuriin ja älykaupunkien rakentamiseen. Myös esimerkiksi kaivostoiminnan digitalisoinnissa markkinat ovat isot ja valtionhallinnon modernisointiin on suuri tarve. Lammila kannustaa yrityksiä lyöttäytymään yhteen ja tarjoamaan näihin kokonaisratkaisuja.

– Tänne pitäisi tarjota kaupallisesti testattuja isompia konsepteja, joissa suomalaisyritykset tekisivät yhteistyötä.

Brasilia pitää ovet avoinna

São Paulon -konsulaatin päällikkö Kari Puurunen muistuttaa faktasta, että suurimmalla osalla Brasilian 215-miljoonaisesta väestöstä ei välttämättä ole mitään käsitystä Suomesta.

Hänen mukaansa ominaisuudet, jotka kaikissa yhteiskuntaluokissa Suomeen assosioidaan – jos ylipäätään jotain tiedetään – ovat kylmyys ja ilmaston karuus. Toinenkin vahva muistijälki löytyy.

– Formula on maassa lähes kansallisurheilu. Meidän formulakuskimme ovat tärkeitä Suomi-kuvan lähettiläitä, heidät tunnetaan laajasti, Puurunen sanoo.

Brasiliassa on kuitenkin suuret sosiaaliset erot ja tietämyksen aste vaihtelee. Koulutetumpi ylempi keskiluokka on paremmin perillä maailmasta oman päivittäisen elinpiirinsä ulkopuolella. Heidän keskuudessaan käsitys Suomesta on yleisesti erittäin hyvä ja maata katsotaan jopa ihaillen.

– Suomi nähdään hyvin edistyneenä maana, josta tunnetaan hyvä koulutusjärjestelmä, sukupuolten välinen tasa-arvo, vauraus sekä luonto. Sekin tiedetään, että Suomi on turvallinen paikka elää.

Suomi nähdään yhtenä Pohjoismaista, ei niinkään osana EU:ta. Unioni ei profiloidu poliittisena toimijana, vaan kauppakumppanina ja kauppamahtina. Esimerkiksi EU:n ja Mercosur-maiden kauppaneuvotteluista uutisoidaan laajasti ja esiin tuodaan myös sopimukseen liittyviä ympäristökysymyksiä.

– Eikä aina myönteisessä valossa. Eri­laiset intressiryhmät kuten maataloustuottajat reagoivat välillä huonosti EU:n kauppalinjauksiin. Ne näkevät niissä jopa kolonialistista toimintaa ja sen, että Brasiliaa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.

Alueellisena suurvaltana Brasilia voi tehdä omaehtoista politiikkaa. Sillä on myös merkittävä globaali rooli Brics- ja G20-maana.

– Brasilian ulkopolitiikan tavoitteena on pitää kanavat auki kaikkiin maailman valtakeskuksiin ja säilyttää itsellään toimintavapaus kansainvälisessä politiikassa. Se selittää myös sitä, ettei Brasilia ole ottanut Venäjän hyökkäykseen jyrkän tuomitsevaa kantaa.

Myös talousmahtien välisessä kamppailussa Brasilia haluaa pitää ovet avoimena.

– Täytyy muistaa, että Kiina on Brasilian tärkein kauppakumppani, mutta myös Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat kauppakumppaneina tärkeitä, siksi Brasilia ei halua valita leiriään.

Houkuttimena markkinatalous ja oikeusvaltio

Suomen vienti Brasiliaan on kaksinkertaistunut vuodesta 2018 miljardiin euroon, mutta enemmänkin olisi mahdollista saavuttaa. Puurunen kannustaa suomalaisyrityksiä valtaville markkinoille muistuttamalla, että Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talous, aito markkinatalous, demokratia ja oikeusvaltio.

– Suomesta viedään Brasiliaan teknologisesti korkeatasoisia tuotteita erityisesti metsä- ja kaivosteollisuudelle, energiasektorille sekä verkkopuolelle, Puurunen sanoo. Kasvavia mahdollisuuksia hän näkee erimerkiksi vihreässä teknologiassa sekä biotaloudessa.

– Mahdollisuudet ovat huikeita. Kyseessä ei ole niinkään kilpailutilanne brasilialaisten yritysten kanssa, vaan suomalaisyritykset voivat tarjota sellaista teknologiaa, joka mahdollistaa niiden oman kilpailukyvyn kasvattamisen.

Kiina ei näe EU:ta yhtenäisenä

1,4 miljardin asukkaan maa on väkisinkin monenkirjava. Silti voidaan sanoa, että keskivertokiinalaiselle Suomi on kaukainen maa, jota ei tunneta kovin hyvin. Niille, joilla Suomesta on mielikuva, se on positiivinen.

– Jos Suomi jostain tunnetaan, se on pohjoisesta luonnosta, revontulista ja Lapin joulupukista. Myös korkealuokkainen koulutus ja opetussektori herättävät mielenkiintoa. Sekin saatetaan tietää, että me olemme hyvinvointiyhteiskunta, missä ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet. Vanhoilta peruilta Nokiakin on monille vielä tuttu, suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola Suomen Pekingin-suurlähetystöstä kertoo.

Myös Euroopan unioni on monille vieras, eikä välttämättä ole selvää, että Suomi sen jäsenmaana noudattaa yhdessä sovittuja politiikkalinjauksia ja eurooppalaisia normeja.

Mikkola kertoo, että Kiinassa ajatellaan Euroopasta lähtökohtaisesti positiivisesti. Näkemykseen on kuitenkin tullut muitakin sävyjä esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin ja brexitin myötä. Myös erilainen tapa hoitaa koronapandemiaa on kääntänyt mielikuvaa negatiivisempaan suuntaan.

Sekin painaa, että EU nähdään yhä enemmän Yhdysvaltain liittolaisena. Kiina haluaa silti rakentaa suhteita unioniin.

– Suurvaltakilpailu Kiinan ja USA:n välillä ei helpota tilannetta EU:n kannalta. Toisaalta vaikka EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka, sitä ei täällä nähdä samanlaisena yhtenäisenä toimijana talous- ja kauppasuhteissa kuin Yhdysvallat ja Kiina.

Ukrainan sota on herättänyt Kiinassa valtavasti huomiota. Kun sota alkoi, Venäjää ymmärrettiin tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, sodan juurisyynä pidettiin Yhdysvaltoja ja Natoa. Sodan pitkittyessä raportointi on muuttunut astetta monipuolisemmaksi.

Virallisesti Kiina haluaa kuitenkin tasapainoilla ja esiintyä neutraalina toimijana, joka toivoo maailmaan rauhaa. Kiina puhuu myös kansallisen suvereniteetin loukkaamattomuudesta, mikä on ollut sille jo vuosikymmenten ajan tärkeä periaate.

Sodan johdosta asetettuihin pakotteisiin Kiinalla on yleisluonteinen näkemys, jonka mukaan pakotteita ei pidetä hyvänä toimintatapana kansainvälisessä politiikassa.

Vastuullisuus toimii myyntiargumenttina

Positiivinen maakuva antaa Mikkolan mukaan hyvät lähtöasetelmat suomalaisille yrityksille Kiinan markkinoille. Vastuullisuusnäkökulmat voivat toimia myyntiargumentteina.

– Esimerkiksi vihreä siirtymä, puhdas teknologia ja kiertotalous tulevat aina esille tapaamisessa kiinalaisten viranomaisten kanssa. Niille on täällä kasvavaa kysyntää.

Kiinan markkinoilla arvioidaan olevan noin 400 suomalaisyritystä, Mikkola lupaa uusillekin tulokkaille suurlähetystön tukea.

– Kilpailu on kovaa. Joillakin sektoreilla valtio-omisteisten yhtiöiden rooli on hallitseva, ja liiketoimintaympäristön kehitykseen liittyy epävarmuuksia. Täällä on paljon mahdollisuuksia monilla sektoreilla, mutta yritysten on hyvä tunnistaa myös riskit, Mikkola painottaa.

Lähde: Suomen YK-liitto, Tulli (v. 2021)

Suomelta puuttuu vain supertähti