5.6.2014 Yritykset

Metsätöitä Siperiasta Brasiliaan

Ponsse on kasvanut 45 vuodessa kansainväliseksi pörssiyhtiöksi ja konserniksi, joka työllistää yli 1 100 työntekijää eri puolilla maailmaa. Tytäryhtiöitä on yksitoista, joista yhdeksän on myynti- ja huoltoyhtiöitä. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 313 miljoonaa euroa.

Yhtiön pääpaikka on kuitenkin edelleen Vieremällä Pohjois-Savossa. Yhtä vakaa on yhtiön toimintaa ohjaava arvomaailma, jonka Einari Vidgrén aikoinaan loi ja johon perustuu nykyinenkin ”ponsselainen henki”.

– Meillä kaikilla on toiminnassamme sama fokus. Siihen kuuluvat rehellisyys, luotettavuus, asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja avoimuus, täsmentää Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.

– Näillä arvoilla olemme pärjänneet yli 40 vuotta ja kaikkialla maailmalla.

Ponsse on maailman toiseksi suurin kumipyöräisten metsäkoneiden valmistaja. Yhtiön markkinat ovat neljällä pääalueella: Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, latinalaisessa Amerikassa sekä Aasiassa. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Venäjä sekä viimeisimmät tulokkaat Brasilia ja Uruguay.

Suomessa Ponssella on melkein 50 prosentin markkinaosuus. Muualla yhtiö on päässyt kunnioitettavaan, noin 30 prosentin osuuteen alan markkinoista. 

– Meillä on hyvä tuote, jota kehitetään koko ajan asiakkaita kunnellen. Huoltopalvelumme on huippuluokkaa, samoin kaikki tukipalvelut.
Kehitämme koko ajan paitsi koneita, myös kaikkia toimintojamme, Jarmo Vidgrén perustelee.

Metsäkonemarkkinat vetävät nyt hyvin. Ponssen tehtaalla Vieremällä valmistuu joka päivä uusia koneita, jotka edustavat niin sanottua tavaralajimenetelmää. Se tarkoittaa, että metsäkone pätkii puut jo metsässä haluttuun määrämittaan. 

– Tehokasta, ympäristöystävällistä ja
kustannustehokasta, myynti- ja markkinointijohtaja kiteyttää.

Yrityksen tärkeisiin vientimaihin on kuulunut jo pitkään Yhdysvallat. Siellä on kuitenkin yhä vallalla perinteinen kokopuumenetelmä. 85–90 prosenttia tehtaiden tarvitsemasta puusta tehdään USA:ssa neljän tai viiden eri koneen voimin, kun Ponssen käyttämässä tavaralajimenetelmässä pärjätään kahdella koneella.

– Kokopuumenetelmää vastaan kilpailemme USA:ssa koko ajan. Tekemistä riittää, sillä alan historia ja kulttuuri vaikuttavat. Ennakkoluulojakin on yhä, Jarmo Vidgrén kertoo.

Muutenkin Pohjois-Amerikka ja siellä oleva asiakas ovat Vidgrénin kokemusten mukaan erilaisia kuin mihin on meillä totuttu. 

– Euroopassa asiakas on valmis odottamaan konetta, joka on varusteltu juuri sellaiseksi kuin hän haluaa. Amerikassa kone pitää olla valmiina pihalla, josta se ostetaan heti kun tarvitaan.

Ponsse on toiminut USA:n markkinoilla 20 vuotta. Ensimmäiset metsäkoneet menivät rapakon taakse 1990-luvun alussa ja tytäryhtiö perustettiin vuonna 1995. Aluksi kiikarissa olivat etelävaltiot, joissa puuta korjataan eniten, mutta tiukasti perinteisellä kokopuumenetelmällä.

Nykyisin päämarkkinat ovat Wisconsinin, Minnesotan ja Michiganin osavaltioissa, joissa Ponssen tavaralajimenetelmä on saanut vahvan jalansijan.

Yhtiön avaus USA:n markkinoilla lähti liikkeelle, kun amerikkalainen asiakas halusi ostaa Ponssen metsäkoneen. Hänen esimerkkinsä innoittamana vienti käynnistyikin nopeasti.

– Yhdysvaltojen markkinoille menemisessä on ollut kuitenkin monta kysymystä ja uuden opettelua. Olemme joutuneet maksamaan esimerkiksi tullimaksuina todella isot rahat, myynti- ja markkinointijohtaja toteaa.

Oma opettelunsa on ollut myös uusilla Latinalaisen Amerikan markkinoilla. Uruguayssa mentaliteetti on Vidgrénin mielestä lähempänä suomalaista, mutta Brasiliassa tilanne on toinen.

– Brasilian markkinoille pääsyssä on ollut tosiaan oma opettelunsa ja sitä opetellaan vieläkin. Toimintakulttuuria leimaavat monet keskustelut ja asioiden pyörittelyt, eikä valmista tule heti. Lisäksi tullikäytännöt ovat Brasiliassa erilaiset ja maassa on paljon sisäisiä veroja osavaltiosta toiseen siirryttäessä.

– Brasiliassa kannattaa olla kärsivällinen, varata aikaa, tutustua paikallisiin toimintamalleihin ja ihmisten ajattelutapaan, hän vinkkaa.

Ponsse on toiminut Brasilian markkinoilla viitisen vuotta ja saanut haasteista huolimatta  jo monta hyvää päänavausta. 

Yhtiön kiinnostuksen herättivät laajat eukalyptusplantaasit, joiden tuottamaa puuta tarvitsevat maahan perustetut uudet sellutehtaat. 

Kotimaisiin havupuihin verrattuna eukalyptus kasvaa korjuukokoon kymmenen kertaa nopeammin eli 6–7 vuodessa. Lyhyt­kuituinen eukalyptus on hard woodia eli kovaa lehtipuuta, joka on kuorittava, mikä toi Ponsselle myös tuotekehityksen haasteita.

– Luottamuksen rakentaminen on vienyt aikansa. Mutta kun koneet ovat kunnossa, teet mitä lupaat ja kehität koko ajan toimintaa, sillä pärjää joka paikassa. Myös Brasiliassa, Vidgren sanoo.

Brasiliassa on tapana tehdä metsäkonekaupan yhteydessä kolmen vuoden huolto­sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähellä on Ponssen huoltomies vuorokauden ympäri valmiina huoltamaan konetta. Tilanne ilman huoltosopimusta on hieman haasteellisempi.

– Jos kone särkyy, vasteaika on tosi lyhyt. Olemme yleensä jo samana päivänä koneen luona, Vidgrén kertoo.

Ponssen huoltoverkostoa on ympäri maailmaa. Kaikissa tullialueen maissa on myös isot varastot varaosia, koska niiden kuljettaminen tullin kautta veisi monta päivää. Lähialueille lähtee varaosia Ponssen Iisalmen huolto- ja logistiikkakeskuksesta päivittäin auto- tai junakyydillä.

Ponssen metsätyökoneet tunnetaan maailman moderneimpina. Koneissa on paljon huipputeknologiaa, joka esimerkiksi kertoo, missä kone on ja paljonko sillä on tehty puuta tänään. Kaikki tieto siirtyy langattomasti ja raportointi on helppoa. 

– Meillä on vahva tuotekehitys, joka perustuu asiakkailta tuleviin toiveisiin. Panostamme paljon muun muassa ergonomiaan. Tuotekehityksessämme työskentelee sata henkilöä 10 miljoonan euron vuosibudjetilla. Ohjelmistosuunnittelijoita on meillä enemmän kuin mekaniikan suunnittelijoita. Katsomme koko ajan eteenpäin ja haluamme olla markkinoiden kärjessä, Jarmo Vidgrén toteaa.

Ponssen tuotekehitys on keskitetty pääpaikalle Vieremän tehtaalle, jossa valmistetaan kaikki metsäkoneet. Näin tuotekehitystä voidaan tehdä yhteistyössä muiden osastojen kanssa  ja ottaa siinä huomioon tuotannolliset ja laadulliset tekijät.