Mielikuvia modernimpi Ranska

Kenelläpä ei olisi mielikuvaa Ranskasta. Upea maa, jossa perinteitä ja hyvää ruokaa arvostetaan mutta joka on samalla vähän vanhanaikainen ja byrokraattinen. Todellisuudessa nämä hankalammat ominaisuudet pitävät yhä harvemmin paikkaansa. Euroopan kolmanneksi suurin talous modernisoituu vauhdilla.

– Osana hallituksen uudistuspolitiikkaa on helpotettu yritysten laajentumista Ranskaan. Presidentti Emmanuel Macron on halunnut sujuvoittaa yritysten perustamista ja lisätä toimintaympäristön ennustettavuutta, kertoo Team Finland -maajohtaja, suurlähettiläs Teemu Tanner.

Presidentti Macronin läpi ajamat uudistukset on osittain aloitettu jo edeltäjien aikana. Esimerkiksi työlainsäädäntöä on uudistettu siten, että työmarkkinoita on saatu joustavammiksi. Yritysverotuskin on laskussa, veroaste on tällä hetkellä 31 prosenttia, mutta vuoteen 2022 mennessä se laskee 25 prosenttiin. On panostettu liike-elämän yhteistyöhön EU:n sisällä.

– Ranskassa suomalaisyrityksiä odottaa 67 miljoonan asukkaan merkittävä talousalue. Suomen vienti Ranskaan on kuitenkin ollut samaa luokkaa kuin vientimme Viroon tai Belgiaan. Ilahduttavasti viennissä on viime vuosina ollut selkeää kasvua, mutta tilaa riittää edelleen, lähettiläs Tanner kuvaa.

Uudistusten vaikutuksesta todistaa esimerkiksi investointilukujen nousu. Vuonna 2018 Ranska houkutteli EU-alueella toiseksi eniten ulkomaisia investointihankkeita ja oli samana vuonna suosituin tutkimus- ja kehitystoiminnan investointikohde EU:ssa.

Samalla byrokratiaa puretaan ja hallintoa modernisoidaan.

– Yhtenä esimerkkinä henkisestä avautumisesta voisi kertoa, että Demos Helsinki on solminut puitesopimuksen Ranskan hallinnon kanssa erilaisista innovaatioista ja kokeiluista. Ajatella, että Ranskan hallinto sparraa pohjoisen ajatushautomon kanssa, Team Finland -koordinaattori Anna Esko kertoo.

Entä ne keltaliivit?

Maata liiketoiminnan kannalta tähyilevän näkökulmasta on siis käynnissä paljon hyviä muutoksia. Ranskalaiset itse eivät kaikkia uudistuksia ole purematta nielleet.

Tästä olivat merkkinä taannoin keltaliivien mielenosoitukset. Niissä vastustettiin aluksi erityisesti hallituksen suunnittelemaa polttoaineveron korotusta mutta vaatimukset laajenivat myös kansalaisten ostovoimaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin.

– Mielenosoitusten ja levottomuuksien vaikutukset liiketoimintaan olivat kansainvälisellä tasolla pieniä ja tilanne on onneksi rauhoittunut. Valtio ja hallitus näyttivät, että pysyvät linjassaan, vaikka joitakin myönnytyksiä tehtiinkin, keskustelua lisättiin ja sosiaalisten uudistusten aikataulua nopeutettiin, Team Finland -asiantuntija Henriikka Yliheljo kertoo.

Vaikka Ranskassa yhä on tapana osoittaa mieltä näkyvästi, ei maine lakkojen luvattuna maana enää pidä paikkaansa.

– Tilastollisesti lakkopäivien määrä on tullut selvästi alaspäin, eikä Ranska poikkea verrokkimaista. Ehkä täällä lakkoilu on demonstratiivisempaa kuin vaikkapa Suomessa, Business Finlandin neuvonantaja Heli Pasanen-Zentz sanoo.

Kohti vähähiilisyyttä

Noin sadalla suomalaisyrityksellä on tytäryhtiö tai muu yksikkö Ranskassa. Yritysten määrää on yhä vaikeampi laskea, sillä useat suomalaisyritykset toimivat Ranskassa paikallisen edustajan kautta.

Erityisen mielenkiintoisia mahdollisuuksia voi suomalaisyrityksille löytyä nopeasta digitalisoitumisesta, joka on käynnissä aina hallinnosta teollisuuden eri sektoreihin, liikenteestä terveydenhuoltoon. Tekoäly onkin nostettu keskiöön, Ranska ja Suomi antoivat yhteisen tekoälyjulistuksen vuonna 2018. Sen tavoitteena on edistää alalla tehtävää laajaa ja pitkäkestoista yhteistyötä.

– Mahdollisuuksia olisi tarjolla vaikkapa älyliikenteen ja energiatehokkaan rakentamisen piirissä. Myös kiertotaloudessa Ranska on tekemässä säädöksiä ohjatakseen kansalaisten kulutuskäyttäytymistä kestävämpään. Vähähiilisyys läpäisee vähitellen koko talouden, katsoo Pasanen-Zentz.

Maakuva hyvä muistaa

Ranskaan laajentumisessa voi auttaa myös, että Suomi ja muut pohjoismaat surffaavat maassa tämänhetkisen trendin aallonharjalla. Me olemme juuri nyt ”cool” mikä näkyy niin matkailussa kuin ruokailukulttuurissa, mutta siitä on tukea muillakin aloilla.

– Markkinoinnissa kannattaa hyödyntää Suomen myönteistä maakuvaa ja mainetta. Laatu ja luotettavuus ovat suomalaisten valtteja, Tanner kehottaa.

Suomen maakuvan arvostus on noussut nopeasti, ranskalaisten silmissä Suomi on moderni, tasa-arvoinen yhteiskunta, joka tunnetaan koulutuksestaan. Erityisen ”coolia” on tällä hetkellä ekologisuus, luonnonmukaisuus, kaikki mikä liittyy ympäristöön, luontoon ja puhtauteen ja toisaalta taas korkeaan teknologiaan ja innovatiivisuuteen.

Tästä syystä yrityksille voisi olla hyödyksi lähteä Ranskan isoille markkinoille yhdistetyin voimin, isompana suomalaisena kokonaisuutena. Esimerkiksi kaupat haluavat laajempia kokonaisuuksia, eivät vain yksittäisiä tuotteita. Tuote ja siihen kuuluva palvelu voi olla helpompi myydä kokonaisuutena.

Ranska ei ole vain Pariisi

Osana yhteiskunnan modernisointia pyritään eroon keskusjohtoisuudesta ja ottamaan paikalliset olosuhteet paremmin huomioon myös liike-elämän tarpeissa. Onkin hyvä muistaa, että yksi Ranskan ”région” voi olla taloudeltaan ja väestöltään Suomen kokoinen. Ja näiden alueiden välillä singahtelee luotijuna TGV, mikä muuttaa etäisyydet lyhyiksi ajassa mitattuna.

– Merkittävät kaupungit kuten Toulouse, Lille, Nantes ja Strasbourg tunnetaan Suomessa melko huonosti. Laajeneminen vain jollekin alueista voi olla järkevämpää ja helpompaakin, riippuu paljon tuotteesta. Esimerkiksi Lyonin alueella on vahvaa teollisuutta, sanoo Pasanen-Zentz.

Tämä auttaa byrokratiassakin. EU:n sisämarkkinoille Ranskaan ei ole tarvetta lähteä keskitetysti keskushallinnon kautta, kun tuotteet ja palvelut ovat EU-säännösten mukaisia.

– Alueet haluavat houkutella yrityksiä ja voivat tukea niiden laajenemista. Kustannukset alueilla ovat usein pienemmät ja junien kanssa etäisyydet pääkaupunkiin muutamia tunteja. Esimerkiksi Bordeaux on ollut viime vuosien muuttovoittaja, hän jatkaa.

Henkilökohtaisia suhteita

Mutta ei Ranska olisi Ranska, jos ei niitä perinteisiä piirteitäkin olisi yhä olemassa.

Vaikka ranskalaisten englanninkielen taidot ovat parantuneet paljon, on tärkeää löytää ranskaa osaava ja paikallista kulttuuria tunteva yhteistyökumppani. Mikä meillä hoituisi sähköpostilla, saattaa vaatia kasvokkain tapaamisen Ranskassa.

– Luottamus ei synny niin nopeasti kuin Pohjoismaissa ja jo sovittua pitää eri tavalla vahvistaa. Ranskalaiset haluavat liiketoiminnan ohella tutustua aidosti ihmisiin ja luoda henkilökohtaisen suhteen. Jos tämä tuntuu vieraalta, voi erityisesti alkuvaiheessa käyttää ranskalaisia edustajia, Pasanen-Zenz sanoo.

Suomen ja Ranskan välinen kauppa (2018):

Vienti
1 790 M€

Tuonti
2 002 M€

Ranska oli vuonna 2018 Suomen kahdeksanneksi merkittävin kauppakumppani. Tärkeimmät tuontituoteryhmät ovat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Suomen kauppa Ranskan kanssa on ollut koko 2010-luvun alijäämäistä.