Mihin diplomaattia tarvitaan?
Tämä syksy onkin ollut herkkua. Vaikka Team Finlandin tehtävien uudelleenmäärittelyyn liittyy monenlaista säätämistä, Suomella on pitkästä aikaa mahdollisuus terävöittää julkisen ja yksityisen puolen työnjakoa. Samalla yleishyödylliset toimijat, kuten nykyinen työnantajani Amcham, voidaan saada entistä paremmin mukaan.
Itse olen aina ollut lisäarvonaisia. Uskon David Ricardon teoriaan, jonka mukaan jokaisen kannattaa tuottaa sitä, missä on suhteessa parempi kuin muut, ja keskittyä hiomaan erikoisosaamistaan huippuunsa. Niin myös diplomaattien.
Maailmassa on paljon bisnesmahdollisuuksia, joita vain diplomaatit voivat kotimailleen pedata. Yksi mielenkiintoinen näköala avautui kesällä tilaisuudessa, jossa puhuttiin Natosta.
Keskustelussa pohdittiin Pohjois-Atlantin sopimuksen merkitystä taloussuhteille ja
kaupankäynnille. Toinen artikla sanoo, että sopimuksen osapuolet suosivat keskinäistä taloudellista toimintaa. Voisiko Nato-jäsenyydestä olla hyötyä suomalalaisille yrityksille?
Paneeliin osallistunut suomalaisen talousmedian päätoimittaja piti koko ajatusta humpuukina. Hänen mielestään olisi haihattelua kuvitella, että Nato-jäsenyydellä olisi taloudellista vaikutusta Suomelle yleensä, yksittäisille toimialoille tai yrityksille erityisesti. Hän ei kuitenkaan päässyt vähällä. Yleisössä sattui nimittäin olemaan muutama ansioitunut diplomaatti, joiden mielipide oli päinvastainen.
Diplomaatit tiesivät, kuinka kansallisvaltioista tulee kavereita keskenään. He tiesivät, mikä vaikutus on sillä, että korkeat virkamiehet tapaavat toisiaan säännöllisesti vuosien ajan ja luovat edellytyksiä suurille kaupoille ja yhteishankkeille. Heillä oli esimerkkejä tilanteista, joissa yhteinen kansainvälinen linja oli laukaissut taloudellisen bonanzan.
Heidän näkemyksensä olivat osuva kuvaus diplomaattisesta ydinosaamisesta. Ne muistuttivat, kuinka kansakunnan menestys pohjautuu ensi kädessä historialle ja rakenteille, ja vasta sen jälkeen kuumille aloille ja markkinointiviesteille. Päätoimittaja ei mieltään muuttanut. Hän paljasti selkeästi, ja melko huolestuttavasti, kuinka vieras kansainvälisen vaikuttamisen maailma hänelle oli.
Palasten liikuttelun ei tietysti koskaan pidä olla itsetarkoitus. Tavoitteena on saada taloudellisten ulkosuhteiden hoitajat saumoihin, joissa he eivät vain jaa kakkua vaan kasvattavat sitä. Iskukykyinen ja joustava koneisto kannattelee Suomea menestyksestä toiseen.