WTO:n tulevan, marras-joulukuun vaihteen ministerikokouksen onnistumisen näkymät nousevat ja laskevat kuin liitoksissaan natiseva laiva merellä syysmyrskyn aikaan.

Päivitys 29.11.2021: WTO:n 12. ministerikokous on peruutettu ja siirretään myöhempään ajankohtaan

Monenväliset neuvottelut kalastustukien reformista ja maatalouden työohjelmasta ovat jumissa. Pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala tuo toiveikkuutta poliittisen tason tapaamisistaan, mutta tämä ei vielä konkretisoidu Geneven neuvottelupöydissä. Neuvottelukannat ovat kaukana toisistaan, minkä lisäksi neuvotteluja pidetään ongelmallisten aloitteiden – kuten elintarvikkeiden julkisen varastoinnin – panttivankina.

WTO:n pandemiavastinetta koskeva ministerijulistus ja työohjelma näyttävät lupaavammalta, mutta kyseessä on poliittinen, ei sitova yhteisymmärrys, jonka senkin onnistuminen riippuu ratkaisun löytämisestä kiisteltyyn kysymykseen koronarokotepatenttien vapauttamisesta. Miksi WTO on taas vaarassa epäonnistua? WTO on jäsenmaavaltainen järjestö, eli vain niin hyvä kuin sen 164 jäsenmaata yhdessä toimiessaan. Poliittinen tahto ja yhteiset intressit ovat avainasemassa. Vaikka WTO on ollut pitkälti tekninen järjestö, se peilaa maailman konflikteja ja monet kysymykset ovat vahvasti politisoituneet: Yhdysvaltojen ja Kiinan jännite heijastuu vahvasti, mutta akuutisti sitäkin ratkaisevampi on pitkäaikainen jakolinja kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä. Blokkaamisen hinta on liian matala.

Konsensuspohjaisessa järjestössä koko jäsenistön sopimuksiin tai julistuksiin on erittäin vaikea päästä, mutta useanvälisesti edetään monella rintamalla. Tällöin sopimuksissa on mukana vain halukkaat jäsenmaat, esim. ministerikokouksen valopilkku, valmiiksi saatu lopputulema palveluiden kotimaisesta sääntelystä ja meneillään olevat sähköisen kaupan neuvottelut. Myös Suomelle tärkeitä, vuonna 2016 kariutuneita ja toivottavasti vielä uudelleenkäynnistyviä neuvotteluja ympäristötuotteiden kaupan vapauttamisesta käytiin useanvälisesti. Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä onkin nähty merkittävää edistystä sitten edellisen ministerikokouksen. Uusia aloitteita on syntynyt, ja Suomen pitkäjänteinen työ kiertotalouden tuomiseksi WTO-työhön on ollut menestyksekästä: marraskuussa 2020 käynnistettiin useanväliset, kauppaa ja ympäristöllistä kestävyyttä koskevat strukturoidut keskustelut.

Useanvälisten neuvottelujen malli on ollut käytössä WTO:ssa jo vuosikymmeniä: julkisten hankintojen sopimus (GPA) ja informaatioteknologiasopimus (ITA) ovat tällaisia. Selvä enemmistö WTO:n jäsenistä osallistuu yhteen tai useampaan käynnissä olevaan useanväliseen neuvotteluun. Useanvälisiin aloitteisiin varauksellisesti suhtautuville maille kuten Intialle ja Etelä-Afrikalle on syytä painottaa, ettei niiden tarvitse tulla mukaan, mutta etteivät ne saa pysäyttää muita maita etenemästä.

Monen vauhdin WTO:ssa on huomioitava tarve saada kriittinen massa mukaan ja vältettävä vapaamatkustajariski, mutta nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Useanvälisissä aloitteissa keskeistä on myös se, miten kauppa voi edistää kehitystä eikä vain kehitysmaiden saamat poikkeukset ja joustot säännöistä. Kauppajuristien on myös selkiytettävä, miten sopimukset toimeenpannaan osana WTO:ta, mukaan lukien riitojenratkaisu.

Sen sijaan että kysyttäisiin, voivatko useanväliset aloitteet olla osa WTO:ta, pitäisi kysyä, minkälaisen alustan WTO voi tarjota, jotta nämä sopimukset tapahtuisivat WTO:n sisä- eikä ulkopuolella. Tämä on kaikkien, mutta erityisesti pienten ja neuvotteluasemaltaan heikompien maiden etu.

WTO:n uudistamisessa on siis olennaista neuvottelufunktion joustavoittaminen, jäsenmaiden sopimusten toimeenpanoon liittyvien ilmoitusvelvoitteiden  kunnioittaminen ja sihteeristön voimaannuttaminen kauppaa koskevan analyysin tekijäksi, riitojenratkaisujärjestelmän palauttamisen lisäksi. 

Kaikkia maita sitova monenvälinen sopimus on aina paras vaihtoehto, mutta useanvälinen WTO:n puitteissa toiseksi paras, kunhan se on avoin uusille maille liittyä, kun sopimuksen hyödyt tulevat näkyviin.

Laivan rakenteiden on oltava joustavia mutta riittävän kestäviä, jotta se pystyy navigoimaan syysmyrskyistä tyynemmille vesille.

Kalastustukien reformi

WTO sai kestävän kehityksen tavoitteista hoidettavakseen SDG 14.6 eli haitallisten kalastustukien kieltämisen. Kyseessä on ainoa aktiivisesti käynnissä oleva monenvälinen neuvotteluprosessi ja sopimuksen aikaansaaminen olisi WTO:lle myös institutionaalisesti tärkeää. Monin tavoin vaikeita neuvotteluja on käyty yli 20 vuotta ja pöydällä on toistaiseksi paras yritys konsensuksen aikaansaamiseksi. Vaikka kyseessä on valtiontukia koskeva reformi, kyseessä ei ole perinteinen kauppaa koskeva sopimus vaan kestävyyssopimus, tavoitteena kalakantojen kestävyyden turvaaminen.

Kauppa ja ympäristöllinen kestävyys

Ymmärrys kaupan keskeisestä roolista ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi on vahvistunut viime vuosina, samoin kuin momentum asian käsittelemiseksi WTO:ssa. Jäsenet ovat käynnistäneet uusia aloitteita, joista yksi on useanväliset strukturoidut keskustelut kaupasta ja ympäristöllisestä kestävyydestä. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa ympäristötuotteet ja –palvelut sekä kiertotalous, molemmat Suomelle prioriteetteja.

Sähköinen kauppa

Tavoitteena sähköisen kaupan neuvotteluissa on helpottaa sähköistä kauppaa ja lisätä sähköisen kaupan luotettavuutta kuluttajien eduksi. Mukana on 86 WTO:n jäsentä mukaan lukien EU, Kiina ja Yhdysvallat. Globaaleja sääntöjä sähköisestä kaupasta ei toistaiseksi ole, vaikka sääntöjä luodaankin jo kovaa vauhtia kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppasopimuksissa. Neuvoteltavia sääntöjä ovat esimerkiksi sähköisten allekirjoitusten tai sähköisten sopimusten hyväksyminen siinä missä paperisten, kuluttajansuoja verkossa ja roskaposti. Neuvottelujen vaikeisiin aiheisiin kuuluvat esimerkiksi rajat ylittävät tietovirrat, markkinoillepääsy ja sähköisten toimitusten tullit. Paitsi kovaa vauhtia yleistyvälle kaupankäynnin muodolle, neuvotteluilla on myös suuri merkitys WTO:lle – miten järjestö pystyy vastaamaan modernin kaupankäynnin tarpeisiin. Neuvottelut jatkuvat vielä ministerikokouksen jälkeenkin.

Palveluiden kotimainen sääntely

WTO:n arvioiden mukaan kansainvälinen palvelukauppa on kotimaista kauppaa peräti neljä kertaa kalliimpaa. Näistä lisäkustannuksista merkittävä osa (40%) johtuu eroista regulaatiossa, transaktiokustannuksista ja hallinnosta. 65 WTO-jäsentä (ml. EU, Kiina, Yhdysvallat), jotka edustavat yli 90% maailman palvelukaupasta, ovat sopineet palvelukauppaan liittyvien lisensointi- ja pätevyysvaatimusten, lupaprosessien ja teknisten standardien läpinäkyvyyden ja sujuvuuden parantamisesta. Nämä neuvottelut ovat valmistumassa WTO:n 12. ministerikokouksessa vuoden lopussa. Uusien sitoumusten toimeenpanon arvioidaan hyödyttävän etenkin pk-yrityksiä, ja tarkoittaen merkittäviä kustannussäästöjä (esim. OECD:n arvion mukaan jopa 140 miljardia USD vuodessa pelkästään G20-maille). Merkittävä saavutus neuvotteluissa on myös naisten ja miesten välisen syrjinnän kieltäminen, ensimmäistä kertaa WTO:ssa neuvotellussa tekstissä.

Kilpailuneutraalius

Nykyiset WTO-säännöt eivät ole pystyneet puuttumaan erityisesti Kiinan epäreiluina pidettyihin kauppakäytäntöihin. EU:n keskeisenä tavoitteena onkin, että WTO:ssa sovittaisiin uusista säännöistä, jotka koskisivat kilpailua vääristäviä valtiontukia ja valtionyhtiöitä. Keskeisenä tavoitteena olisi myös nykyistä parempi läpinäkyvyys. Valtiontukia ja valtionyrityksiä koskevat säännöt vaikuttavat suoraan kilpailuasetelmaan myös suomalaisten yritysten kannalta.

Ennen ehdotusten tuomista WTO:hon EU haluaa käynnistää uudelleen ns. kolmikantakeskustelut Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa, jotka olivat jäissä presidentti Trumpin loppukaudella. Koska Yhdysvaltojen uusi hallinto ei ole vielä osoittanut valmiutta kolmikantakeskustelujen elvyttämiseen, myös sisällölliset keskustelut kilpailuneutraliteetista WTO:ssa jäävät MC12:n jälkeiseen aikaan.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä.

Anna Vitie, Maarit Keitanen, Vilma Peltonen

Helen Happonen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Janne Oksanen</span></span>05.08.2020

Luetuimmat