Missä EU, siellä mahdollisuus
Kuluneen vuoden aikana olen saanut johtaa Team Finland -matkoja kuuteen maahan siinä Euroopan osassa, jota vuosikymmeniä kutsuimme Itä-Euroopaksi. Nyttemmin EU-jäsenyys on palauttanut tai palauttamassa nämä maat – Tšekin, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Serbian – entiselle paikalleen keskemmälle Eurooppaa.
Maiden markkinat ovat avautuneet suomalaisille toimijoille ennen kokemattomalla tavalla. Ne ovat osa unionin sisämarkkinoita tai Serbian tapauksessa matkalla kohti jäsenyyttä. Niistä on tullut suosittuja investointikohteita niin valmistavalle teollisuudelle kuin esimerkiksi tietotekniikka-alan palvelukeskuksille. Viime vuosina nähty Saksan ”talousihme” olisi tuskin ollut mahdollista ilman näiden maiden panosta saksalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn.
Osa suomalaisista yrityksistä on avautuneita markkinoita ja investointimahdollisuuksia jo hyödyntämässä, mutta mahdollisuuksia olisi monelle muullekin. Suomella on alueella hyvä maine vahvan tietotekniikka-, metsä-, energia- ja koulutusosaamisemme ansiosta.
Suomalaisten yritysten matalaa organisaatiokulttuuria arvostetaan. Erään merkittävän IT-toimijan paikallinen johtaja kertoi suomalaisen yrityskulttuurin merkittävästi helpottaneen rekrytointia ja uskoi henkilökunnan vaihtuvuuden jääneen siksi olemattomaksi.
Maasta riippuen meillä on myös erityisvahvuuksia. Unkarissa Suomi on tunnettu kulttuuristaan ja kielisukulaisuudestaan. Bulgariassa meitä muistetaan Suomen kaartin myönteisestä panoksesta maan vapaustaistelussa.
Tässä maailmankolkassa talouskasvu on jatkunut varsin mukavaa vauhtia eikä kriisitunnelmia pääse aistimaan. Eteenpäin haluttaisiin mennä vielä rivakammin. Tähän näyttää olevan myös edellytyksiä kiitos ulkomaisten investoijien ja hinnaltaan kilpailukykyisen koulutetun työvoiman.
Maantieteellisen läheisyyden ja sisämarkkinoiden lisäksi maista tekee suomalaisyrityksille mielenkiintoisia EU:n maksamat kymmenet tukimiljardit, jotka kanavoituvat alueelle lähivuosina. Koheesiorahoilla uudistetaan infrastruktuuria ja parannetaan yhteiskuntien ja hallinnon toimivuutta. Tähän tarvitaan runsaasti muun muassa tietotekniikkaosaamista, minkä jotkut suomalaiset ovat jo havainneet.
Maiden on myös saatettava energiajärjestelmänsä ja jätehuoltosysteeminsä vastaamaan Euroopan unionin normeja. Pelkästään energiatehokkuudessa on tekemistä muutamaksi vuosikymmeneksi. Suomalaisten maatalouskoneviejien soisi saavan siivunsa niistä miljardeista, joiden avulla maataloutta ja elintarvikkeiden tuotantoketjuja tehostetaan.
Vaikka meillä Suomessa helposti kritisoidaan EU:n mukanaan tuomia muutospaineita, nämä paineet ovat selvästi suuremmat näissä jäsenmaissa, missä vuosikymmeniä ohjenuorana olivat Moskovan kehittämät suunnitelmatalouden opit, joita paikallinen kommunistieliitti enemmän tai vähemmän innokkaasti toteutti. Neuvostoliiton vaihtuminen Euroopan liittoon on selvästi mieluisaa muutoinkin kuin mainittujen rahavirtojen ansiosta. Tämä pehmentää muutoksen tuskaa, joka meillä enempään tottuneilla on selvästi suurempi ongelma.
EU:n asettamista muutosvaateista on löydettävissä runsaasti markkinamahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Meidän olisi pohdittava jo uusien EU-säännösten valmisteluprosessissa sitä, minkälaisia markkinamahdollisuuksia ne suomalaisyrityksille tarjoavat. Mikään ei estä meitä valmistautumasta uusiin säädöksiin myös markkinointinäkökulmasta. Jokuhan niidenkin tarjoamat mahdollisuudet joka tapauksessa hyödyntää.