Mitä on palveluvienti?
Mitä ovat palvelut, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen viennistä?
Kun jäänmurtajia, sellupaaleja, uusiutuvaa polttoainetta tai muuta konkreettista viedään ulkomaille, on helppo ymmärtää mitä on myyty. Mutta mitä ovat palvelut, joita Suomesta vietiin vuonna 2024 Eurostatin tilastojen mukaan 38,8 miljardilla eurolla?
Palveluviennin alle mahtuu tilastoluokituksissa laaja kirjo toimintaa. Suurin ryhmä on televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut, jotka muodostavat palveluviennistä kolmanneksen. Seuraavaksi suurin potti tulee muista liike-elämän palveluista, joita seuraavat kuljetus, matkailu sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut.
Palveluiden osuus kokonaisviennin arvosta on yli 33 prosenttia. Palveluvienti kaksinkertaistui koronapandemiaa edeltävän kymmenen vuoden aikana.
– Suomen kehitys on ollut eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa melko saman tahtista. Suomessa tähän tosin tuli poikkeus 2000-luvun alussa, kun elektroniikkateollisuuden suuri vaikutus tavaravientiin korostui. Sen jälkeen kehitys on ollut pitkälti samanlaista kuin Ruotsilla, Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen sanoo.
Vuoden 2024 lukuja tarkasteltaessa Suomessa ja Ruotsissa palveluviennin osuudet olivat yhtä suuret, Saksassa osuus oli 24 prosenttia eli selvästi pienempi, mutta Tanskassa se oli 43 prosenttia.
Tärkeimmät palvelujen vientimaat ovat suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat, Ruotsi ja Saksa. Tällä hetkellä tullit kurittavat tavarakauppaa, mutta palveluihin niillä ei ole suoria vaikutuksia. Välillisesti tullit kuitenkin vaikuttavat, kun palvelut liittyvät usein tavaravientiin.
– Lähtökohtaisesti tulleilla on tätä kautta vientinäkymiä heikentävä vaikutus. Se tulee myös siitä, että tullit pienentävät maailmankaupan kasvua, Koistinen sanoo.
Iso kotimainen arvonlisä
Sanonnan mukaan Suomi elää viennistä, erityisesti palveluvienti on kansantalouden kannalta arvokasta.
– Palveluvienti koostuu pitkälti kotimaisesta osaamisesta ja siihen liittyvistä innovaatioista ja niistä jalostetuista palveluista. Arvonlisä tulee pitkälti kotimaisista avuista, Koistinen kuvailee.
Sen sijaan tavaratuotannossa ulkomaisten tuotantopanosten osuus voi olla merkittävä. Siinä missä metsäteollisuudessa tuotantopanokset ovat pitkälti kotimaisia, Nesteen Porvoon jalostamolla prosessoidaan vuodessa muualta tuotua raakaöljyä 10 miljoonaa tonnia, jolloin täällä tuotettu arvonlisä jää selkeästi pienemmäksi.
Palveluiden kattava kirjo
Merkittävä osa palveluviennistä liittyy perinteiseen tuotantoon.
– Palvelu- ja tavaravientiä ei aina ole edes yksinkertaista erottaa toisistaan. Palveluvienti elää hyvin pitkälti sen mukaan, mitä tuottava teollisuus tekee, Koistinen sanoo.
Monet yhtiöt pyrkivät kasvattamaan liikevaihtoaan tasaisempaa tulovirtaa tuovilla palveluilla. Esimerkiksi käy Kone, jolla hisseihin liittyvät huolto-, kunnossapito- ja modernisointipalvelut muodostavat 60 prosenttia liikevaihdosta.
Digitaalinen maailma on lähellä
Kaikki palvelut eivät kuitenkaan tarvitse tavaratuotantoa tuekseen vaan ne voivat toimia omillaan. Digitaalisissa palveluissa etuna on skaalattavuus. Koska kustannus lisätuotteiden valmistamisesta on pieni, niiden vientiä on mahdollista kasvattaa nopeasti ilman suuria lisäpanostuksia valmistus- ja kuljetuskustannuksiin.
Tie menestykseen ei kuitenkaan ole sileä.
– Digitaalisissa palveluissa kasvu voi olla voimakasta, mutta markkinoilla on kyettävä erottautumaan. On oltava hyvin osaava, kansainvälinen kilpailu voi olla äärimmäisen kovaa, Koistinen painottaa.
Erityisesti peliala on loistanut ja Suomessa on kehitetty maailmanluokan menestyksiä. Digitaalisiin palveluihin kuuluvat myös ohjelmistokehitys sekä niihin liittyvät lisenssit ja käyttömaksut.
Patenttitulojen suhteen verkkoratkaisuja valmistava Nokia on omassa kastissaan. Yhtiön ilmoituksen mukaan sillä on teollisuudenalan johtava patenttisalkku, jota on vuoden 2000 jälkeen rakennettu yli 140 miljardin euron tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneilla. Salkku sisältää noin 20 000 patenttiperhettä, ja se tuottaa yhtiölle vuosittain satoja miljoonia euroja.
Esimerkiksi Applen kanssa Nokia on solminut pitkäkestoisen patenttilisenssisopimuksen, joka kattaa yhtiön keksintöjä liittyen 5G- ja muihin teknologioihin. Sopimuksen ansiosta Nokia saa Applelta maksuja vuosien ajan.
Money, money, money
Viihdeteollisuus on monissa maissa iso bisnes. Abban sanottiin 1970-luvulla olleen Ruotsin menestynein vientituote. Pitää väite tarkalleen ottaen paikkansa tai ei, musiikkivienti oli Ruotsille merkittävää jo tuolloin. Suomalaisessa viihdeteollisuudessa vastaavanlaiseen menestykseen ei ole ylletty, vaikka pienempiä yleisöjä maailmalta onkin löytynyt.
Tuore maailmalta menestystä hamuava hanke on yli 11 miljoonan euron budjetilla valmistunut Sisu 2 -elokuva, joka pyrkii tavoittamaan katsojia myös ulkomailla. Puolet pienemmällä budjetilla tehty ensimmäinen Sisu-elokuva keräsi maailmanlaajuisesti noin 12 miljoonan euron pääsylipputulot elokuvateattereissa. Sen lisäksi se on saanut tuloja suoratoistopalveluista, tv-levityksestä ja fyysisistä kopioista.
Matkustustase pakkasella
Lapissa eletään vuoden kiireisintä aikaa. Matkailijat ovat tulossa ja odotettavissa on jälleen ennätyksiä rikkova talvisesonki.
Vuonna 2024 Suomen matkailutulot olivat 3,8 miljardia euroa. Summa on noin 700 miljoonaa euroa pienempi kuin ennen koronaa ja Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Suomalaiset kantavat ulkomaille huomattavasti enemmän valuuttaa kuin ulkomaiset matkustajat tuovat tänne. Matkailumenot olivat 5,7 miljardia euroa, joten matkustustaseen alijäämä kipusi lähes 1,9 miljardiin euroon.
Matkailu on maailmalla yleisesti kasvuala, joten lisää vierailijoita voidaan odottaa myös Suomeen. Toinen asia on se, riittääkö se kääntämään matkailutasetta positiivisempaan suuntaan saati positiiviseksi.
Rakennemuutos jatkuu
Kehitys kohti palveluiden merkityksen kasvua on jatkunut pitkään, silti teollinen tuotanto on edelleen tärkeää, vaikka sen osuus viennistä vähenee. Investointeja tehdään sekä vanhoihin että uusiin tehtaisiin, mutta niissä pyritään pitkälle menevään automatisaatioon ja työvoimakustannusten minimointiin, mikä vähentää osaltaan työvoiman tarvetta.
Yhä useammin suomalaisyritysten teolliset investoinnit toteutetaan kuitenkin ulkomailla. Esimerkiksi käy metsäteollisuusjätti UPM, joka on tehnyt Uruguayhin yhtiön historian suurimman noin 3,5 miljardin dollarin investoinnin sellutehtaaseen ja selvästi yli miljardin panostuksen Saksaan rakennettavaan biojalostamoon.
UPM:n selluntuotantokapasiteetti on nykyisin 5,8 miljardia tonnia, tästä 3,4 miljoonaa tonnia tuotetaan Uruguayssa ja Suomen osuus jää selvästi pienemmäksi. Tällaiset siirtymät heilauttelevat jo vientitilastoja.
Samaan aikaan yhtiö on sulkenut tuotantoa Suomessa. Tänä vuonna päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotanto lopetetaan Kaukaan tehtaalla, mikä tarkoittaa 220 henkilön vähennystä työvoimaan.
Se on jälleen yksi askel isommassa siirtymässä, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa jo 76 prosenttia työllisistä toimi palvelualoilla.
Suuri osa palvelualan työpaikoista tarkoittaa toimimista kotimaan markkinoilla. Suomen suurin työllistäjä on kaupan ala noin 285 000 työntekijällä. Viime vuosikymmeninä henkilömäärä on kasvanut muun muassa sosiaalihuollon, tietotekniikan, työllistämistoiminnan, kiinteistönhoidon ja koulutuksen aloilla.
Tavaratuotannosta vapautuva työvoima voi työllistyä palvelualoille. Usein se edellyttää uudelleenkouluttamista, mutta ei aina.
– Tarvittava osaamisprofiili muuttuu talouden rakennemuutoksessa. Kuitenkin jatkossakin on paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi niin sanottua huippuosaamista. Palvelualoillakin on kysyntää matalammalla koulutustasolla oleville ihmisille, Koistinen muistuttaa.