”Jo muutamia vuosia on ollut kauppapoliittista kiistelyä, sisäänpäin käpertymistä ja omien intressien suojaamista. Korona-pandemia vain voimistaa kehitystä. Näen taka-askeleet aika todennäköisinäkin, ainakin jos ajatellaan toimitusketjujen kannalta.
Markkinoillepääsyssä ja kauppapolitiikan ehdoissa virta on mennyt huonompaan. Suuri tekijä on, että tuleeko isojen markkina-alueiden välille suojamuureja, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja kauppapolitiikkaan.
Myös se vaikuttaa, miten yritykset alkavat hinnoitella arvioimansa riskin. Yritykset voivat joutua laskemaan jatkossa, miten tuotanto optimoidaan, jos logistiikkaketjuun ei voida luottaa. Näkisin, että toimitusketjuja lyhennetään.
Eniten moniportaisten tuotanto- ja arvoketjujen taka-askeleet vaikuttaisivat Suomen konepaja- ja elektroniikkateollisuuteen, jotka ovat alttiita globaaleille muutoksille. Pienenä avoimena taloutena isoimmat, globaalit yrityksemme elävät viennistä, reiluista ehdoista markkinoilla kilpailussa muita yrityksiä vastaan.
Suomen vahvuudet ja heikkoudet ovat yhä samat. Olemme korkean osaamistason, mutta myös korkean kustannustason maa ja sijaintimme on mikä on. Markkinoille pääsyn vaikeutuminen olisi meille silkkaa myrkkyä.
Jos joudutaan varautumaan vastaaviin pandemioihin, ovat kaupan sääntelykehikko ja huoltovarmuus kovasti pinnalla. Tämä kaikki on omiaan muuttamaan rakenteita. Elämme murroskohdassa, jossa oikein kukaan ei tiedä, millaiseksi maailma muotoutuu.