Mongolia tarvitsee ulkomaisia investointeja 

Millainen Mongolia on, johtaja Marko Tiesmäki Business Finlandista? 

Pinta-alaltaan suuri, noin neljä kertaa Suomen kokoinen. Eroosio ja aavikoituminen ovat vahvoja, mutta maa on mineraali- ja metallivarannoiltaan rikas. Mongolialla on Suomen tavoin pitkä raja Venäjän kanssa. Sen vienti on pitkälti riippuvainen toisesta isosta naapurivaltiosta, Kiinasta. Mongolia on demokraattinen valtio, väestöltään erittäin nuorta. Keski-ikä jää alle 30 vuoden. 

Missä kunnossa maan talous on? 

Mongolia on kehittyvä maa, joka on toipumassa erittäin vaikeiden koronavuosien jälkeen. Ulkomaankauppa erityisesti Kiinan kanssa on käynnistynyt nopeasti. Kuluvana vuonna bkt:n kasvun odotetaan olevan viiden prosentin luokkaa. 

Ongelmana on kapea elinkeinorakenne, maassa on lähinnä kaivos- ja elintarviketeollisuutta. Hallitus tiedostaa tilanteen ja pyrkii hakemaan muutosta. Velkaantumisaste on korkea, ja talouskasvu tulee lähinnä ulkomaisen kehitysrahoituksen turvin. Kasvun jatkumiseksi tarvitaan ulkomaisia investointeja. 

Millaista osaamista suomalaiset voisivat viedä maahan? 

Investointitarpeita on paljon. Erityisen paljon maassa tarvitaan ammatillista koulutusta, sillä yritykset joutuvat kouluttamaan osaajansa itse. Ylipäätään puutetta on laadukkaasta koulutuksesta, mikä ajaa nuoria ulkomaille. 

Osaamista tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Mongoliassa on käynnissä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan liittyvä miljardin puun -projekti, johon odotetaan merkittäviä investointeja lähivuosina. Suomalainen energiaosaaminen, esimerkiksi kaukolämpöratkaisut, kiinnostavat. 

Kaupungistuminen on voimakasta erityisesti pääkaupunkiseudulla Ulan Batorin tuntumassa. Liikennettä varten tarvitaan infraa, ja nykyisellään saastuminen on erittäin iso ongelma. 

Maassa halutaan kehittää myös palvelujen digitalisaatiota, missä siinäkin suomalaisilla olisi tarjottavaa. 

Kuinka luottavaisin mielin Mongolian markkinoille on mahdollista suunnata? 

Maan politiikka on ollut poukkoilevaa. Hallituskaudet ovat perinteisesti jääneet melko lyhyiksi, parin vuoden pituisiksi. Tilanne nousee esille jatkuvasti keskusteluissa yritysten ja rahoittajien kanssa. Maassa tiedostetaan hyvin esimerkiksi vihreän siirtymän tärkeys, mutta sitäkin varten tulisi saada lainsäädäntöä, joka tukee yksityisiä investointeja. 

Nyt mennään kuitenkin hyvää suuntaan. Tulevaisuutta ajatellen on hyvä, että nuoret sukupolvet ovat hyvin koulutettuja ja kieli­taitoisia, ja moni on hakenut kokemusta ulkomailta.  

Lähteet: YK ja Tulli