Yrityksillä on suuri vastuu pakotteiden noudattamisesta.

Vantaalaisyrittäjä vei syyttäjän mukaan Venäjälle yli 3 500 droonia ja droonien pysäyttämiseen tarkoitettuja laitteita. Se vaati yrittäjälle kolmea vuotta vankeutta. Käräjäoikeus löysi näyttöä droonien häirintälaitteisiin liittyvästä puolustustarvikkeiden maahanvientirikoksesta Kazakstaniin sekä vientirajoitusten alaisten työkalujen vienneistä Pietariin. Näistä se määräsi yhteensä yhdeksän kuukautta ehdollista vankeutta. Sekä syyttäjä että vastaaja ovat valittaneet tuomiosta, joten asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Tuhansien droonien tapaus saattaa olla kokoluokaltaan poikkeuksellinen pakotteiden rikkomus. Täysin ainutlaatuinen se ei kuitenkaan ole. Tulli on tehnyt itärajalla kahden vuoden aikana
3 000 kohdennettua tarkastusta, joiden perusteella se on aloittanut 800 esitutkintaa. 

Tähän mennessä pakotteiden rikkomisesta on annettu parikymmentä tuomiota. Virallisen tuomion lisäksi yrityksille koituu rikoksista myös suuri mainehaitta, ja ne saattavat joutua itsekin pakotteiden kohteeksi.

Pakotteita rikotaan tahallisesti tai tahattomasti

Ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara korostaa, että yrityksillä itsellään on vastuu siitä, että ne noudattavat pakotteita. Ylivoimainen enemmistö yrityksistä haluaa toimia oikein ja tekeekin niin.  

– Pakotteita rikotaan joko tahallisesti tai tahattomasti. Pakotteita on myös tullut lyhyessä ajassa valtava määrä ja pakotekonaisuudet ovat laajoja, joten varsinkin pienemmän yrityksen voi olla hankala pysyä niiden perässä, Sarivaara sanoo.

Yritysten vastuulla on esimerkiksi selvittää kenen kanssa ne tekevät kauppaa. Niiden on varmistettava, ettei Venäjälle päädy edes välikäsien kautta pakotelistalla olevia tuotteita tai ylipäätään mitään tuotteita pakotelistatuille tahoille. 

EU:ssa on astunut voimaan säännös, jonka mukaan yritysten myydessä tiettyjä tuotteita kolmansiin maihin, niiden on kiellettävä sopimuksella näiden jälleenmyynti Venäjälle. Tällaisiin tuotteisiin kuuluvat muun muassa kaikki sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvat kaksikäyttötuotteet, Venäjän hyökkäyssodassaan hyödyntämät sekä maan teollista kapasiteettia edistävät tuotteet.

– Omasta mielestäni yritysten olisi fiksua sisällyttää vastaava lauseke kauppasopimuksiinsa myös EU:n sisällä. Ne voivat harkita, olisiko sille käyttöä muidenkin kuin tällä hetkellä kieltolistalla olevien tuotteiden kohdalla. Lisäksi yritysten on aina hyvä pyytää asiakkailtaan myös selvitys tuotteen loppukäyttäjästä”, Sarivaara vinkkaa. 

Hän lisää, että yritysten kannattaa olla erityisen hereillä, kun ne tekevät kauppaa Keski- tai Itä-Aasiaan rekisteröityneiden yritysten tai muiden tahojen kanssa.

Riskiarviot osaksi arkipäivää

Ulkoministeriö on julkaissut yrityksille käytännön ohjeita pakotteiden kiertämisen havaitsemiseen ja estämiseen. Niissä korostetaan, että huolellisen riskiarvioinnin pitäisi olla osa yrityksen tavanomaista asiakkaan tuntemismenettelyä. Yritysten olisi tunnistettava kaikissa prosesseissaan pakotteisiin liittyvät riskitilanteet ja niiden olisi laadittava näitä varten jo ennalta toimintaohjeet.

– Riskiarvion tekemiseen kannattaa käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa. Yksittäiset selvitykset kauppakumppaneista on hyvä myös dokumentoida, siltä varalta, että viranomaiset myöhemmin kiinnostuvat liiketoimesta.

Käytännössä sektoripakotteita yritetään kiertää esimerkiksi kuljettamalla tuote Venäjälle yhden tai useamman maan kautta, ketjuttamalla toimituksia tai väärentämällä tullipapereita. Henkilöpakotteita yritetään väistellä muun muassa peittämällä omistukset monimutkaisilla yritysrakenteilla ja järjestelyillä. 

Ulkoministeriön ohjeissa muistutetaan, että syytä erityiseen varovaisuuteen on esimerkiksi silloin, jos kauppaa tehdään aiemmin aktiivisesti Venäjällä toimineen tai logistiikkaan ja huolintaan keskittyvän yrityksen kanssa. Pakotteiden kiertämisestä saattavat kertoa myös vaikkapa epätavanomaiset maksumenetelmät tai se, että viestintään valitaan ilman selvää syytä salattu sanomanvälitysalusta.

Käytännössä kyse on kilpajuoksusta. Kun EU tai USA asettaa Venäjälle pakotteita, vastapuoli yrittää löytää niistä aukkoja ja uusia reittejä, joita lännen pitää sitten taas tilkitä. 

Seuraavaa pakotepakettia odotellaan

EU asettanut tähän mennessä Venäjää vastaan 13 pakotepakettia, neljättätoista odotetaan kesäksi. Näihin kuuluu sektoripakotteita ja henkilöpakotteita, jotka kohdistuvat muun muassa poliitikkoihin, virkamiehiin ja liikemiehiin.

Sektoripakotteet kohdentuvat laajasti muuhunkin kuin kehittyneeseen teknologiaan sekä teollisuudelle kriittisiin tuotteisiin. Venäjän valtio ja sen keskeiset liikepankit on esimerkiksi irrotettu kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Venäjän keskuspankin ulkomailla olevia varoja on jäädytetty 300 miljardin dollarin arvosta. Euroopan unionin ilmatila on suljettu venäläisiltä lentokoneilta, satamat venäläisiltä laivoilta ja maantiet venäläisiltä ajoneuvoyhdistelmiltä. 

Venäläisen raakaöljyn, jalostettujen öljytuotteiden sekä hiilen tuonti EU:hun on kielletty ja EU:n ulkopuolelle kuljetettavalle raakaöljylle on asetettu hintakatto. Monille Venäjän raaka-aineille aina timanteista ja teräksestä kalaan ja äyriäisiin on asetettu tuontikielto. Palvelujen vienti arkkitehtuurista it-konsultointiin, lakiasianpalveluihin sekä erilaisiin ohjelmistopalveluihin on kielletty. 

Pakotteiden piirissä on tällä hetkellä noin 60 prosenttia EU:n ja Venäjän välisestä kaupasta. Taso on lähes sama kuin vuosi sitten. Monen tuotekategorian kohdalla on tehty myönnytyksiä huoltovarmuussyistä, lisäpakotteita on hillinnyt käytännössä myös yksittäisten EU-maiden halu suojella kauppapoliittisia intressejään.

– Uusia tuotteita ja tuoteryhmiä tulee kuitenkin koko ajan pakotteiden piiriin. Myöskään pakotteiden päättymiselle ei näy loppua, Sarivaara huomauttaa.

Venäjällä on vaikeuksia saada huipputeknologiaa

Vanhempi ekononomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankista luonnehtii, että pakotteet ovat laskeneet Venäjän vientituloja, ja se on joutunut etsimään uusia kauppakumppaneita idästä. 

– Venäjä joutuu esimerkiksi myymään uusille kauppakumppaneilleen raaka-aineita aikaisempaa halvemmalla, maa on kärsinyt myös venäläisen öljyn hintakatosta. Viime vuonna Venäjän valtion budjetin öljy- ja kaasutulot laskivat 24 prosenttia. Budjetin alijäämä ei ole kuitenkaan kestämätön.

Tärkeää on, että pakotteiden takia Venäjän on hankalaa saada kehittynyttä teknologiaa. Kun se hankkii sitä välikäsien kautta, se joutuu maksamaan siitä enemmän. Huipputeknologian puute heijastuu suoraan hyökkäyssodan taistelukentille Ukrainassa.

Parviaisen mukaan pakotteet ja hyökkäyssota pahentavat Venäjän rakenteellisia ongelmia. Näihin kuuluvat riippuvuus fossiilisista polttoaineista, huono tuottavuus, teknologian saanti sekä demografia. Venäjällä on esimerkiksi kova pula koulutetusta työvoimasta. Sitä ei helpota, että maa ohjaa nuoria miehiä hyökkäyssotansa rintamille.

Pakotteet auttavat Ukrainaa

Parviainen muistuttaa kuitenkin, että Venäjä on suuri maa. Sillä on energiaa ja raaka-aineita, ja se on merkittävä globaali ruoantuottaja. Venäjällä on myös varoja käytössään, vaikka länsimaat ovat jäädyttäneet niistä merkittävän osan. Maan bkt kasvaa sotaan kytkeytyvien teollisuudenalojen, energian viennin ja kotimaisen kysynnän ansiosta. 

–  Nykyisillä pakotteilla Venäjällä on taloudelliset mahdollisuudet jatkaa sotaa tämänhetkisellä tasollaan vähintäänkin pari vuotta. Venäjän pistäisi todella polvilleen vain se, että G7-maat pystyisivät luopumaan nopeasti fossiilisesta energiasta ja Venäjän muista raaka-aineista, mikä on utopiaa.

Pelkästään pakotteiden avulla ei sotaa siis päätetä, mutta ei niitä ole ainoastaan sitä varten asetettukaan. Pakotteet auttavat omalta osaltaan Ukrainaa puolustustaistelussaan, samoin kuin maalle annettava suora tuki. Ne ovat myös omalta osaltaan yhdistäneet EU:n rintamaa vastustamaan Venäjän aggressioita.

Pakotteiden tehokas toimeenpano ja niiden kiertämisen estäminen hankaloittavat Venäjän varustautumista. Tällä on oma merkityksensä myös Suomen ja muiden EU-maiden kansalliselle turvallisuudelle. 

Lisätietoa pakotteista:


Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät pakotteet ulkoministeriön sivuilla.

EU:n komission Venäjä- ja Valko-Venäjä-pakotteet sivusto.

Pakotteiden peruskurssi suomeksi ja englanniksi.

Ulkoministeriön ohjeita yrityksille pakotteiden kiertämisen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Kauppakumppanin ja kauppavirtojen selvityksiin voi käyttää avoimia lähteitä ja sovelluksia, joita ovat muun muassa: https://sayari.com/ (https://orbis.bvdinfo.com ja https://importgenius.com/

Ulkoministeriön pakotetiimi neuvoo yrityksiä pakoteasioissa: Pakotteet.um@gov.fi.
Puhelut pakotetiimiin vaihteen kautta, p. 0295 16001.

Matti Välimäki

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat