23.3.2026 Kauppapolitiikka

Nälkäinen pääomasijoittaja  

Suomessa vallitseva talousankeus on Pia Santavirran puheista kaukana. ”Herätkää nyt!”, hän kannustaa sijoittajia huomaamaan kotimaiset kasvuyritykset.

Sami Laakso Jari Härkönen

Suomen Teollisuussijoitus Oy ei kuulosta kovin seksikkäältä. Ennemmin se tuo mieleen menneisyyden savupiiput kuin säkenöivää tulevaisuutta rakentavan organisaation. Miten kampeaisit mielikuvan eteenpäin katsovaksi toimitusjohtaja Pia Santavirta? 

– Draivi tulee meistä itsestämme. Kun meihin törmää, se mielikuva karisee nopeasti, että olisimme jäykän vanhanaikaisen toimintaympäristön äärellä. Tämä on kaikkea muuta. En keksi mitään innostavampaa toimialaa. Tässä saa olla kasvun ytimessä ja uudistumisen keskellä, Pia Santavirta vastaa. 

Suomen taloudesta etsitään näkymätöntä jarrua, mutta Pia Santavirran jalka painaa raskaasti kaasua. Ilman provosoivaa aloitustakin hän olisi varmasti kertonut silmät innostuksesta loistaen pääomasijoittamisen merkityksestä, startupeista ja Suomen tulevaisuuden rakentamisesta. Karistetaan muutenkin kankeudet ja puhutaan, kuten Santavirtakin puhuu, yhtiöstä sen lyhenteellä Tesi.

Pääomaa kasvuun 

Suomea on historiassa sanottu pääomaköyhäksi, ja tätä on pidetty yritysten kehittymisen pullonkaulana. Muutosta parempaan on tapahtunut, ja valtion pääomasijoitusyhtiönä Tesi on yli 30 vuoden ajan toiminut pääomasijoitusmarkkinan rakentajana ja kirittäjänä. 

Nykyisin se hallinnoi 3,2 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, josta noin puolet on suorasijoituksia yrityksiin ja puolet rahastosijoituksia. Yhtiö on sijoittanut 160 rahastoon, 50 kansainväliseen rahastoon ja yli 300 yritykseen. 

Vaikutus on lukuja suurempi, kun muut sijoittajat hyötyvät Tesin sijoituskohteiden analysoinnista ja voivat halutessaan lähteä mukaan. 

– Olemme katalyytti yksityiselle pääomalle ja viemme eteenpäin kotimaista omistajuutta, Santavirta määrittelee.  

Hänen mukaansa Tesin tehtävä onkin varmistaa, että rahastoihin tulee yksityistä pääomaa. Se on esimerkiksi kehittänyt Euroopassa ainutlaatuisen toimintamallin, jossa työeläkeyhtiöt voivat yhdellä päätöksellä sijoittaa kasvurahastojen rahastoon. Sen sisällä Tesi allokoi rahojen sijoittamisen suomalaiseen markkinaan. Tätä kautta työeläkeyhtiöiden sijoitukset ovat kivunneet noin 500 miljoonaan euroon. 

Raha leviää laajalle. Tesin kasvurahastojen rahastot ovat sijoittaneet kymmeniin rahastoihin, jotka puolestaan ovat sijoittaneet lähes 500 suomalaiseen kasvuyritykseen. 

Onnistumisia ja toteutuneita riskejä 

Tesi voi kertoa tyytyväisenä salkkunsa sisällöstä. Yksi onnistumisista on ollut kvanttitietokoneita valmistava IQM. Tesi sijoitti siihen vuonna 2019 yli kymmenen miljoonan sijoituskierroksella, nyt IQM kaavailee listautumista New Yorkin pörssiin noin 1,5 miljardin euron arvostuksella. Tesin potti on kasvanut isoksi, mediassa on puhuttu yli 190 miljoonasta. 

Santavirta hymyilee, mutta ei vahvista eikä kiellä arviota. Tesi aikoo pitää omistuksestaan vielä kiinni.  

– Pidämme huolen, että IQM pystyy kasvamaan Suomesta käsin ja kvanttialan osaaminen juurtuu Suomeen.  

Hänen mukaansa valtion omistamana Tesillä ei ole kiirettä irrottautumisten kanssa. Se punnitsee tapauskohtaisesti, ovatko eurot parempia nykyisessä sijoituksessa vai jossain uudessa. 

– Katsomme aina yritysten etua. Jos meidät tarvitaan omistajana, me olemme siellä. 

Startupeihin sijoittaminen ei kuitenkaan ole pelkästään lista onnistumisia. Joidenkin sijoittajien mukaan kymmenestä sijoituksesta ehkä yksi tuottaa, mutta sillä tuotolla saadaan kuitattua muiden aiheuttamat tappiot ja enemmänkin.  

– Ei voi tehdä pääomasijoittamista ilman riskiä, se kuuluu tähän. Onnistumiset voivat sitten olla tähtitieteellisiä. Yksi sijoitus voi tuoda saman verran rahaa sisään kuin meidän koko vuoden sijoitusvolyymi, Santavirta sanoo. 

Kuka korjaa satoa? 

Suomessa merkittävänä ongelmana on pidetty sitä, että kun uudet yritykset on saatu lentoon ja kasvu häämöttää edessä, kotimaassa taskujen syvyys ei riitä rahoittamaan skaalautumista. Monta potentiaalista menestyjää on myyty ulkomaille.  

Omistajuudella on vaikutusta siihen, minne yritys jatkossa investoi ja juurtuvatko osaaminen ja ekosysteemit suomalaiseen maaperään. 

Tesi sai vuosi sitten lisämandaatin 1,8 miljardin euron sijoittamiseen. Nyt sillä on mahdollisuus tehdä päätöksiä, joilla yritykset saadaan pysymään suomalaisomistuksessa pidempään. 1,8 miljardia kasvaa Santavirran mukaan 14 miljardiksi, kun mukaan saadaan yksityissijoittajia. Niiden haaliminen on iso savotta.  

– Ei siinä mitään, töppöstä toisen perään, me juoksemme Suomi-klubia kasaan. Olemme jutelleet työeläkeyhtiöille, sukujen omistamille family officeille, säätiöille ja muille sijoittajille. Kun pystymme faktaperustaisesti näyttämään miten suomalaiset yritykset kasvavat ja menestyvät, mitkä ovat niiden upeat tulevaisuuden mahdollisuudet, silloin saamme sijoittajat mukaan. 

Asiassa on edetty, Tesi on tehnyt vuoden aikana 450 miljoonan euron edestä sijoituspäätöksiä, yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa markkinavaikutus kasvaa yli kolmeen miljardiin. 

Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä suomalaisten osuus parhaimpien kasvuyritysten isoimmissa sijoituskierroksissa on vain 16 prosenttia. Se tarkoittaa, että yritysten tulevaisuuden tuotot kanavoituvat valtaosin muualle kuin Suomeen.  

Ruotsi voi toimia kirittäjänä. 

– Ruotsissa säätiöt, family officet ja instituutiot ovat aktiivisesti mukana sijoittajina ja saavat tuotot parhaista kasvuyhtiöistä. Jos oppisimme omistamaan kuten ruotsalaiset, meillä olisi aivan erilainen varallisuus Suomessa. Sillä varallisuudella luotaisiin uusia työpaikkoja ja menestystarinoita, Santavirta sanoo.  

Lisäksi tänne tarvittaisiin rutkasti lisää myös kansainvälisiä sijoituksia. Juristina Santavirta näkee, että Suomessa on tarpeettomia esteitä kansainvälisen pääoman tulolle, esimerkiksi tuotot voivat joutua kaksinkertaisesti verotetuiksi rahastosijoituksissa.  

Lauma yksisarvisia 

Taloustieteilijät Mika Maliranta ja Petri Rouvinen uskovat tutkimusraportissaan, että Suomella on edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi, koska tänne on perustettu runsaasti innovatiivisia yrityksiä.  

Santavirta on ehdottomasti samaa mieltä.  Hän luettelee, kuinka suomalaisia startupeja on jo nelisen tuhatta, niissä työskentelee 50 000 työntekijää ja liikevaihtoa kertyy 12,5 miljardia. 

– Näin syntyy Suomeen lisää työpaikkoja ja verotuloja. Se on se, millä tämä yhteiskunta maksetaan. Me tarvitsemme menestyksekkäitä yrittäjiä ja yrityksiä. 

Startupeista Suomeen on syntynyt 16 yksisarvista eli yli miljardin dollarin arvoista yritystä, joista 10 on Tesin salkussa. IQM, älysormusten kehittäjä Oura ja satelliittiyhtiö Iceye ovat jo yksistään 15 miljardin dollarin arvoisia. 

– Ne herättävät kansainvälistä kiinnostusta ja luovat Suomen mainetta teknologiaosaajana maailmalla. Meidän tavoitteena on saada 8–10 uutta yksisarvista viiden vuoden ajanjaksolla. 

Teknologiayritykset, joihin Tesi sijoittaa, ovat usein tutkimuslähtöisiä. Oleellisia ovat ihmiset. 

– Hyvä tiimi tekee huonostakin ideasta loistavan, mutta huono tiimi voi tuhota parhaan idean. Tiimin kyky löytää uusia keinoja edetä tilanteessa kuin tilanteessa on kaikkein tärkeintä. 

Santavirta korostaa datan merkitystä. Sen avulla Tesi pystyy arvioimaan markkinoita, yrityksen kasvupotentiaalia ja kasvuvauhtia. Tärkeää sijoituspäätöksissä on myös se, että kanssasijoittajat pystyvät olemaan mukana myös mahdollisilla jatkosijoituskierroksilla. 

Vauhdilla samaan suuntaan 

Tutkimusten mukaan pääomasijoittajataustaiset yritykset ovat niitä, jotka kasvavat kovinta vauhtia ja investoivat eniten.  

– Pääomasijoittajien omistamissa yhtiöissä liikevaihto kasvaa 11 kertaa ja henkilöstön määrä 26 kertaa nopeammin kuin muissa vastaavissa yrityksissä. 

Ovatko pääomasijoittajat siis nälkäisempiä? 

– Ovat, Santavirta sanoo yksiselitteisesti. 

– Se kuuluu tähän bisnekseen. Pääomasijoittaja on aina väliaikainen omistaja. Ensin se kerää rahat sijoittajilta ja lupaa palauttaa ne vähintään kaksinkertaisina noin kymmenessä vuodessa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua. Siksi siinä on tuli hanurin alla, Santavirta nauraa. 

Tuottopakon takia pääomasijoittaja varmistaa, että yrityksen hallitus, toimiva johto ja henkilöstö ovat tietoisia siitä mitä tavoitellaan.  

– Kaikki sukset ja lenkkarit sojottavat samaan suuntaan ja kaikki menevät hirveää vauhtia, tehdään uusia asioita ja kehitetään innovaatioita, sellaista ihanaa nopeasyklistä menoa. 

Tesikin pyörittää toimintaansa sijoitustensa tuotoilla. Santavirta muistuttaa kuitenkin myös yhteiskunnallisesta vaikuttavauudesta. 

– Mietimme työpaikkoja, investointeja Suomeen ja kansainvälisen pääoman ja osaajien saamista tänne. 

Perinteistä ja uutta 

Tesin sivuilla mainitaan myös teollisuuspolitiikka. Se kuulostaa startup-hehkutuksen jälkeen Kekkoselta ja Kalevi Sorsalta, menneeltä – mitä se tarkoittaa tänä päivänä? 

Santavirta puhuu uusista teollisen mittakaavan hankkeista, jotka voivat olla esimerkiksi uutta vetytaloutta, vähähiilistä alumiinituotantoa ja lentopolttoaineita ja biotaloutta. Tämän päivän teollisuuspolitiikkaa ovat myös esimerkiksi kvanttitietokoneiden ja satelliittien rakentaminen sekä puolustusvälineteollisuus ja meriteollisuus. 

– Me haluamme 20 uutta teollisen mittakaavan laitosinvestointia, jotka hyödyntävät Suomen runsasta energiatarjontaa. Kysyntää lisäämällä ne myös ruokkivat uuden energiatuotannon rakentamista, Santavirta sanoo ja jatkaa. 

– Ehkä Suomen Teollisuussijoitus on kuitenkin edelleen oikea nimi meidän toiminnallemme, hän nauraa.