Sadan miljoonan nuoren Nigeriassa on innovatiivinen ilmapiiri, mielenkiintoinen energia-ala ja valtakunnallinen digistrategia, mutta myös maataloudesta kannattaisi suomalaisyritysten kiinnostua.

Mitä kertoisit suomalaisille aika tuntemattomasta maasta sieltä Abujasta, edustuston Team Finland –koordinaattori Tarvo Nieminen? 

Nigeria on nuori ja yritteliäs maa. Valtavat markkinathan täällä on, paljon on köyhyyttä mutta myös valtavasti ostovoimaa. Maan bisnespääkaupunki, 20 miljoonan asukkaan Lagos on jo itsessään mantereen viidenneksi suurin talous. Yritystapaamisissa kanssakäyminen on helppoa, ei ole kovin koukeroista, vaan mennään nopeasti asiaan. Paikalliset ovat suoria, helposti lähestyttäviä ja ystävällisiä. 

Miltä Abujan arki näyttää? 

Kaduilla kohtaa kaikenlaista palveluntarjoajaa. Räätäliä, suutaria, kynsienhoitajaa kävelee ympäri kaupunkia, työvälineitä kilkuttaen ja asiakkaita etsien. Sitten täällä taas on moderneja innovaatiohubeja ja paljon koulutettuja nuoria, noin puolet maan 206 miljoonasta asukkaasta on alle 20-vuotiaita. 

Mikä ala siellä on erityisen kiinnostava? 

Maataloudessa potentiaali ihan pyörryttää! Jos prosessiin pääsee mukaan ovat mahdollisuudet valtavat arvoketjussa pellolta pöytään saakka: pakkaaminen, logistiikka, varastointi, elintarviketeollisuus ja myös älykäs maatalous. Teknologisilla alustoilla voidaan parantaa maata, seurata markkina- ja säätietoja, saada paremmat siemenet. Näihin pannaan paljon paukkuja nyt ja samalla yritetään parantaa pienviljelijöiden tilannetta. 

Joko siellä on muita pyrkimässä niille apajille?

Ainakin tanskalainen Arla perustaa tänne meijereitä ja opettaa paikallisia maitotalouteen, vaikkapa että miten lehmät tuottavat paremmin. Maitotaloustuotteet maksavat täällä maltaita. Suomalainen lehmä muuten tuottaa jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin nigerialainen lehmä. 

Millaista bisnestä suomalaisyritykset siellä jo tekevät?

Suomi on täällä vahva energiasektorilla. Nigeria on öljytuloista riippuvainen talous, ne muodostavat vientituloista 86 prosenttia. Mahdollisuuksia löytyy kierrätyksessä ja kiertotaloudessa, myös koulutussektorilla. Täällä tehdään isoja infrainvestointeja: ICT, tieverkostot, lentokentät ja terminaalit. 

Miksi kauppasuhde on vielä aika olematon? 

Onhan maa kaukana eikä Nigerian bisnesmahdollisuuksia oikein tunneta. Turvallisuustilanne ja korruptio pitää toki ottaa vakavasti ja paikallisen kumppanin valinta on erityisen tärkeää. Abuja on kuitenkin järjestäytynyt ja Lagosta pienempi kaupunki, joka voisi hyvin toimia helpompana sillanpääasemana innovaatioyritykselle. 

Nigeria

  • Väkiluku 206 miljoonaa
  • BKT 350 miljardia EUR
  • per capita 1 750 EUR

Talouskasvu

  • – 4,3 % (arvio 2020)
  • 2,6 % (arvio 2021)

Kauppa 

  • Nigerian tuonnin arvo Suomeen (tavarat ja palvelut) 10,3 MEUR
  • Suomen viennin arvo Nigeriaan (tavarat ja palvelut) 102,4 MEUR

Todellinen suomalaisen liiketoiminnan volyymi liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa, kun otetaan huomioon tuonti muista maista ja valmistus.

Lotta Nuotio

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>09.12.2020

Luetuimmat