5.9.2014 Markkinat

Nouseva Afrikka

Afrikan osuus maailmankaupasta on noin kolme prosenttia. Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on polttoaineita ja mineraaleja. Alueen noin neljän prosentin vuosittainen talouskasvu on teollisuusmaiden kasvua nopeampaa, mutta jää jälkeen kehittyvien markkinoiden tyypillisesti korkeammista kasvuluvuista. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuuluu silti useita Afrikan maita.

Talouden rakenteiden monipuolistamiseksi välttämättömät investoinnit tuotantotekno-
logiaan ja infrastruktuuriin luovat mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia – myös
suomalaisyrityksille.

Afrikka jakautuu Pohjois-Afrikan arabimaiden ja Saharan etelänpuolisten maiden markkinoihin, joiden liiketoimintaympäristöt eroavat toisistaan. Suomen vienti Pohjois-Afrikan maihin on ollut perinteisesti metsä- ja teknologiateollisuuden kone- ja laitekauppaa. Vuositasolla viennin arvo on ollut noin 1-1,5 miljardia euroa. Kulttuurinen naapuruus ja Pohjois-Afrikan maiden läheinen suhde Eurooppaan helpottavat kaupankäyntiä.

Saharan etelänpuolisen Afrikan markkinat ovat Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta valtaosin kehittymässä olevia kehitysmaiden markkinoita, joiden säädösympäristö ei ole vakiintunut ja infrastruktuuri on puutteellista. Tuotanto perustuu pitkälti raaka-aineiden alkutuotantoon. Suomen vienti Saharan etelänpuoliseen Afrikkaan on vuositasolla ollut miljardin euron luokkaa, mistä Etelä-Afrikkaan on suuntautunut noin puolet.

Afrikan mantereen kehityksen perustana ja kasvun mahdollistajana on infrastruktuurin kehittyminen. Suomalaisyrityksillä on edellytyksiä tukea maiden oman tuotannon vahvistumista esimerkiksi lisäämällä investointihyödykkeiden ja -palvelujen vientiä Afrikkaan. Kasvusektoreita ovat myös muun muassa terveysteknologia, energia-ala sekä kaivosteollisuus. Puhtaalla tuotantoteknologialla ja it-ratkaisuilla riittää kysyntää.Suomalaisttain kiinnostavien maiden joukkoon kuuluvat myös Algeria, Ghana ja Tansania.

ALGERIA – VAKAA JA VELATON ENERGIAJÄTTI

Algeria on Pohjois-Afrikan alueen vakain maa.

– Vuonna 2002 päättyneen sisällissodan jälkeen Algeria on pystynyt vakauttamaan yhteiskunnallisen tilanteensa ja jatkamaan kasvuraiteilla jo lähes 15 vuoden ajan, Suomen Algerian suurlähettiläs Hannele Voionmaa kuvailee.

Nykykehityksellä Algerian talouskasvun arvioidaan kohoavan vuosina 2014–2019 jopa seitsemään prosenttiin. Runsaat energiavarat ovat siivittäneet maan talouskasvua. Tilastosta riippuen maa arvioidaan yleisesti maailman neljänneksi suurimmaksi maakaasun tuottajaksi. Öljyn osalta se sijoittuu kymmenen suurimman tuottajamaan tienoille.

Liuskekaasussa Algerian varantoja pidetään maailman kolmanneksi suurimpina. Energiatuloillaan Algeria on pystynyt maksamaan pois ulkomaanvelkaansa käytännössä kokonaan. Sen bruttokansantuote vuonna 2013 oli 227 miljardia dollaria.
Talouskasvu näkyy myös algerialaisten elinolosuhteiden parantumisena. Työttömyys on laskenut hienoisesti alle kymmenen prosenttiin kuuden vuoden takaisesta 40 prosentista.

Ongelmana viennin yksipuolisuus

Algerian talous nojaa tällä hetkellä lähes täysin öljyn ja kaasun vientiin, joiden osuus maan vientituloista on 97 prosenttia. Energiasektorin hintakehitys on näin ollen maalle äärimmäisen oleellinen. EU-maihin algerialaista öljyä ja kaasua vietiin viime vuonna jo lähes 65 prosenttia.

Vaurastumisen myötä kulutustarvikkeiden kysyntä on kasvanut nopeasti, ja Algeria onkin poikkeuksellisen riippuvainen tuonnista. Myös huomattava osa elintarvikkeista joudutaan tuomaan ulkomailta.

– Kansallisen tuotannon lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää, Voionmaa sanoo. Muutokset ulkomaankaupan rakenteessa vaatisivat kuitenkin perusteellisia talouden rakenne­uudistuksia, joiden ei odoteta tapahtuvan lähivuosina.

Sen sijaan muita uudistuksia on tulossa. Seuraavien viiden vuoden aikana Algeria suunnittelee tekevänsä investointeja lähes 300 miljardilla dollarilla.

– Öljy- ja kaasusektorin kehittämisen lisäksi Algeria investoi mittavia summia muun muassa tie- rautatie- ja satamainfrastruktuuriin, asuntorakentamiseen, ICT:hen ja jätehuoltoon, Voionmaa luettelee.

Suomalaisyrityksillä vahvaa potentiaalia

EU on Algerian suurin kauppakumppani yli 50 prosentin osuudella sekä tuonnissa että viennissä. Suomen vienti Algeriaan on kasvanut viime vuosina vahvasti ja nousi vuonna 2013 208,6 miljoonaan euroon. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia.

Suomalaisyrityksille Voionmaa näkee Algeriassa avautuvan jatkossa yhä enemmän hyvää bisnespotentiaalia.

– Lähitulevaisuudessa maahan rakennetaan valtavasti uusia asuntoja. Tämä luo mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle puuteollisuudelle ja elementtivalmistajille.

Myös terveyssektorilla tarpeet ovat suuria ja investoinnit mittavia. Algeriassa toimii jo 25 suomalaisyritystä, joista useimmilla menee erittäin hyvin.

Leikkuupuimureista bisnestä

Toistaiseksi merkittävin suomalaisinvestointi Algeriaan on ollut Sampo Rosenlewin
leikkuupuimuritehdas, josta kokemukset ovat Voionmaan mukaan hyvin positiivisia.
Vastaavanlaisia hankkeita on vireillä esimerkiksi uusien energiamuotojen parissa sekä puunjalostus- ja ICT-sektorilla.

– Afrikka on erittäin mielenkiintoinen ja meidän sektorillamme nopeimmin kehittyvä markkina-alue. Pääjoukossa pysyäkseen kannattaa jo kiristää tahtia, Sampo-Rosenlew Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Sami Seppälä kuvailee.

Sampo-Rosenlew Oy on osakkaana CMA-Sampo SPA yrityksessä, joka on valmistanut leikkuupuimureita Algerian markkinoille vuodesta 2009. Osa komponenteista toimitetaan Sampo-Rosenlewin Porin tehtaalta ja osa valmistetaan paikallisesti Algeriassa. Lokalisaatioastetta lisätään vuosittain. Nyt puimureita valmistuu vuodessa satoja ja noin 40 prosenttia tuotteen arvosta paikallisesti.

Seppälä kuvailee Algerian toimintakehystä melko byrokraattiseksi ja valtionhallinnon asemaa vahvaksi.

– Asiat kestävät joskus hyvinkin kauan, mutta toteutuvat loppujen lopuksi aika tarkasti suunnitelmien mukaan. Toimintatavat saattavat olla melko vanhakantaisia, mutta myös positiivisia poikkeuksia on olemassa.

Algeriasta kiinnostuneita yrityksiä Seppälä neuvoo menemään paikan päälle ja varaamaan runsaasti aikaa oikean kohteen, kumppanin ja yhteyshenkilöjen löytämiseen.

Algeriassa toimivat myös muun muassa Wärtsilä, Nokia, Kone, Metso, Outotec ja Abloy sekä terveyssektoria edustavat Planmeca ja Merivaara.

– Suomesta löytyy paljon myös täällä tarvittavaa ICT- ja koulutusosaamista, Voionmaa sanoo ja huomauttaa, että palvelujen tuonnilla voitaisiin avata portteja muullekin myynnille.

Maassa arvostetaan kokonaisvaltaisia palvelupaketteja, joihin sisältyy tuotannon tai kokoonpanon kehittämisen lisäksi myös hankehallintoa ja koulutusta.

Hyvä tekemisen meininki

– Usein sanotaan, että Algeriassa haasteena on kieli, mutta sanon aina, että eivät kiinalaisetkaan siitä häiriinny, Voionmaa hymyilee ja muistuttaa, että Kiina ohitti viime vuonna Ranskan Algerian suurimpana yksittäisenä tuontimaana. Toki ranskan kielen hallitseminen on Algerian markkinoilla ehdoton etu.

Vakaudestaan huolimatta Algeria on liiketoimintaympäristönä haasteellinen.
Voionmaan mukaan sitä leimaavat jäykkyys ja byrokraattisuus. Myös rahoituksen saaminen on ollut ongelmallista. Rajoittavana tekijänä niin ikään on ollut ulkomaisilta investoinneilta vaadittava vähintään 51 prosentin algerialaisomistus. Suurlähettilään mukaan tähän on kuitenkin sopeuduttu, ja maassa on hyvä tekemisen meininki. Myös takavuosina räjähdysmäisesti kasvanutta korruptiota on onnistuttu kitkemään, joskin se on edelleen merkittävä ongelma.

– On huomioitava, että Algeriassa yhdistyvät monenlaiset kulttuurit. Algeria on afrikkalainen, islaminuskoinen arabimaa. Toisaalta se on ollut vuosisatoja osa Roomaa ja Ranskaa. Algerian markkinoille tulevan yrityksen täytyy tuntea hyvin paikalliset säädökset, ja luotettavan paikallisen kumppanin käyttö on näin ollen usein välttämätöntä, Voionmaa painottaa.

Myös yritysjohdon henkilökohtaista läsnäoloa arvostetaan.

– Pariisista ja Frankfurtista tänne lentää parissa tunnissa, Voionmaa kannustaa.

Suomen suurlähetystö on panostanut vahvasti Suomen näkyvyyteen ja maakuvan rakentamiseen.

– Suomalaisilla on täällä hyvä maine sekä kansan että hallinnon edustajien parissa. Erityisesti korruptoitumattomuuttamme ja moderniuttamme arvostetaan,
Voionmaa sanoo.

GHANA – LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ AFRIKAN KÄRKEÄ

– Ghana on demokraattinen, turvallinen ja yksi Afrikan alueen vakaimmista valtioista. Todella kiinnostava suomalaisyrityksille, Suomen Ghanan suurlähettiläs Riitta Korpivaara kuvailee.

– Ghana painiskelee tällä hetkellä taloutensa tasapainottamiseksi, mutta maa on aina selvinnyt ongelmistaan. Uskon, että rahoitusvaikeudet saadaan ratkaistua, suurlähettiläs Korpivaara toteaa.

Vuonna 2013 Ghanan bruttokansantuotteen kasvu hiipui aiemmista vuosista kuuteen prosenttiin. Samaan aikaan inflaatio kohosi 13,5 prosenttiin. Talouden heikkenemisen syitä ovat muun muassa maan vientituotteiden, kuten kullan ja kaakaon maailmanmarkkinahintojen lasku, ylisuuret etuuksien ja julkisen sektorin palkkojen korotukset sekä öljy- ja kaasusektorin hidas kehitys.

– Tilanteeseen on vaikuttanut myös vuonna 2012 järjestetyt presidentinvaalit. Vaalilupaukset johtivat budjetinylityksiin, Korpivaara taustoittaa.

Budjettia pyritään tasapainottamaan laajentamalla veropohjaa erityisesti kehittämällä kulutukseen perustuvaa verotusta.

Investointeja tuotantoteknologiaan ja infrastruktuuriin

Hyödyntääkseen tulevaisuudessa öljy- ja kaasu­varantojaan ja monipuolistaakseen talou­tensa rakenteita Ghana tarvitsee mittavia investointeja tuotantoteknologian sekä infrastruktuurin kehittämiseen. Tällä hetkellä erityisesti sähkön saatavuus ja heikko tieverkosto ovat ongelmia.

– Ghanan öljyntuotanto on vielä hyvin pientä. Maa on halunnut edetä tuotannon suunnittelussa varovasti välttääkseen naapurimaa Nigerian öljykirouksen, missä mustan kullan tuoma varallisuus on kohdistunut vain harvoille ja ympäristö monin paikon pilaantunut. Öljytulojen halutaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa, Korpivaara tähdentää.

Tuloja valtiolle öljyn ja kaasun laajamittaisemmasta tuotannosta on kuitenkin odotettavissa vasta useiden vuosien jälkeen.

EU tärkeä kauppakumppani

EU on Ghanan ylivoimaisesti tärkein vientialue. Sen merkittävimpiä vientituotteita ovat öljy, kulta, kaakao, bauksiitti, puutavara, tonnikala, timantit, magnesiummalmi ja maataloustuotteet. Maahan tuodaan eniten koneita ja laitteita, öljyjalosteita sekä elintarvikkeita. Tuonnissa suurin kauppakumppani on Kiina.

Suomen noin 40 miljoonan euron vienti Ghanaan muodostuu tällä hetkellä suuryritysten
toimittamista investointituotteista. Maassa toimivat muun muassa Outotec, Metso Minerals, Kone, Wärtsilä, Vaisala ja Nokia.

Korpivaaran mukaan potentiaalia maassa olisi suomalaisyrityksille kuitenkin huomattavasti enemmän.
– Keskiluokka kasvaa hitaasti, mutta varmasti ja koulutettua työvoimaa on tarjolla yhä enemmän, hän sanoo.

Erityisesti sähkö- ja energiasektori, kaivos­teollisuus, cleantech-osaaminen, logistiikkapalvelut, maa- ja metsätalouden tietyt osa-alueet sekä ICT-sektori vaikuttavat lupaavilta suomalaisyrityksille.

Ulkomaalaiset tervetulleita Ghanaan

Ghanan hallitus haluaa maahan ulkomaisia investointeja ja toimijoita.

– Yritysten toimintaedellytykset halutaan tehdä mahdollisimman hyviksi, Korpivaara painottaa.

Ghana on pyrkinyt nopeuttamaan Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWASin ja EU:n välille solmittavan EPA-sopimuksen (Economic Partnership Agreement) allekirjoittamista. Aiemmin keväällä Ghanan presidentti John Dramani Mahama valittiin ECOWASin puheenjohtajaksi ja hän on vieraillut aktiivisesti ulkomailla edistääkseen ulkomaisia investointeja maahan.

Yritysystävällinen toimintaympäristö

Liiketoimintaympäristönä Ghana on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna helpompi kuin moni muu Afrikan maista. Liiketoiminta­ympäristön ominaisuuksia mittaavan Doing Business -indeksin mukaan Ghana oli viime vuonna sijalla 67 Italian ja Turkin välimaastossa.

– Korruptiota toki on, mutta siihen pyritään puuttumaan. Myös ministerien ja virkamiesten puheille pääsee helpommin kuin monissa muissa maissa, Korpivaara kertoo.

Muut pohjoismaat ovat jo aktivoituneet Ghanan suhteen. Korpivaaran mukaan erityisesti ruotsalaisiin, mutta nyt myös norjalaisiin ja tanskalaisiin törmää joka paikassa.

Korpivaara kuvailee suomalaisten mainetta Ghanassa erittäin hyväksi.

– Meidät tunnetaan luottavina kauppakumppaneina ja laadukkaiden tuotteiden myyjinä. Erityisesti Nokia on tehnyt todella hyvää työtä. Monien paikallisten ensimmäinen kännykkä on ollut Nokia, jonka hyvä laatu on jättänyt luotettavuuden mielikuvan.

Ghanan markkinoille mieliviä suomalaisyrityksiä Korpivaara kannustaa rohkeasti saapumaan tutustumisvierailulle sekä kääntymään Finpron puoleen.

TANSANIA – DYNAAMINEN MARKKINA-ALUE LOISTAVALLA SIJAINNILLA

Tansania on kiihkeässä siirtymävaiheessa kohti monipuolistuvaa taloutta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan talous on kasvanut huimaa seitsemän prosentin vuositahtia.

– Tansania on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kaupungistuvista alueista, rakennus­buumi on valtava, ja uusista tuotteista ja palveluista kiinnostunut keskiluokka kasvaa huimaa vauhtia, Suomen Tansanian suurlähettiläs Sinikka Antila kuvailee.

Talouden rakenteen kannalta on merkittävää, että kotimainen kysyntä ruokkii yhä suurempaa osaa talouskasvusta, vaikka edelleen Tansanian kasvu lepää pitkälti alkutuotantoon liittyvän viennin varassa. Kullan osuus viennistä on 40 prosenttia, mistä johtuen maan talous on herkkä kullan maailmanmarkkinahinnan heilahtelulle.

Rakennusteollisuuden ohella Antilan mukaan houkuttelevia kasvualoja myös suomalasiyritysten näkökulmasta ovat telekommunikaatio- ja IT-sektori, vähittäiskauppa, valmistus- ja kaivosteollisuus sekä maa- ja metsätalous.

Tansanian rannikolta on niin ikään löydetty valtavasti kaasua, mutta tuloja odotetaan vasta vuoden 2020 tienoilla. Kaasun hyödyntäminen tehokkaasti vaatii suuria investointeja. Antilan mukaan suomalaisosaamiselle olisi tarvetta myös energiasektorin rinnakkaistoimialoilla, kuten voimalaitosteknologiassa ja maakaasun kuljettamisessa sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä.

ICT-sektorilla suomalaisille merkittävää potentiaalia löytyy erityisesti mobiiliaplikaatioiden kehittämisessä. Lähes 46 miljoonan asukkaan Tansaniassa on jo 30 miljoonaa kännykkäliittymää.

– Esimerkiksi kännykällä käytettävä maksujärjestelmä M-Pesa on tuonut miljoonia ihmisiä rahoituspalvelujen piiriin, Antila sanoo.

Kehityksen varjopuolena urbanisoituminen on tuonut mukanaan myös elintasosairaudet.

– Osaavaa hoitoa on vaikea löytää. Tarve on suuri, ja suomalaisilla on paljon teknistä osaamista sekä tietotaitoa myös wellbeing-sektorilla.

Kiinnostus Tansaniaan lisääntynyt

Tällä hetkellä Suomen ja Tansanian välinen kauppa ei ole rahamääräisesti kovin suurta. Vuonna 2013 Suomesta vietiin maahan etupäässä elektronisia laitteita, koneita ja instrumentteja noin 27 miljoonan euron edestä ja tuotiin muun muassa kahvia, teetä, kaakaota ja mausteita kuudella miljoonalla eurolla.

– Euroopan taloustilanteen vuoksi suomalaisyritykset kuitenkin etsivät aktiivisesti uusia markkinoita. Lähetystössä tämä näkyy selvästi erilaisten kyselyjen ja vierailujen lisääntymisenä, Antila sanoo.

– Liiketoiminnan käynnistämiseksi yritysjohdon on kuitenkin tultava itse paikalle ja tavattava tulevia kumppaneita moneen kertaan. Etänä näitä asioita ei voi hoitaa.

Suomalaisyrityksistä Tansaniassa toimivat muun muassa Wärtsilä, Nokia, kestävän kehityksen konsulttipalveluja tuottava Gaia ja valo- ja kuparitelekaapeleita ja asennustarvikkeita valmistava Nestor Cables.

– Pohjolassa on talvikuukausina kylmää ja tehtaalla riittää kapasiteettia. Lähdimme etsimään uusia markkinoita alueilta, jotka ovat aktiivisia läpi vuoden, Nestor Cablesin toimitusjohtaja Timo Jaakkola kertoo.

Yhtiö on toimittanut kaapeleita Tansanian lisäksi Keniaan ja Etiopiaan. Nyt kiikarissa on myös Algeria. Jaakkola kuvailee Afrikkaa mielenkiintoiseksi liiketoimintaympäristöksi, joka kasvaa varmuudella. Suomalaisvinkkelistä katsottuna haasteita ovat muun muassa yhteisen kielen löytäminen sekä erilaisten toimintatapojen ja kulttuurin ymmärtäminen.

– Mieti selkeä budjetti ja tavoite, mitä lähdet hakemaan. Älä pelkää, mutta tutustu huolella, mihin olet menossa. Ole määrätietoinen, mutta nöyrä. Älä lähde opettamaan, miten homma hoidetaan. Ota hallittuja riskejä, Jaakkola kiteyttää.

Niin ikään oikeantyyppisen kumppanin löytäminen, jolla on suhteet paikallisiin organisaatioihin on Jaakkolan mukaan tärkeää.

– Homma ei toimi etätyönä. Paikalla pitää varautua olemaan paljon.

Kokemuksia 16:sta Afrikan maasta

Vaativia teräsrakenteita suunnitteleva ja valmistuttava Mafi Oy on toimittanut tuotteita 16:een eri Afrikan maahan viimeisten 10 vuoden aikana. Yrityksen tärkein vientituote on matkapuhelinmastot sekä niiden suunnitteluun ja valmistuttamiseen liittyvä osaaminen.

– Kilpailu on kovaa. Muun muassa eurooppalaiset, pohjoisamerikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset yritykset hakevat jatkuvasti markkinaosuuttaan, Mafin toimitusjohtaja Mika de la Chapelle sanoo.

– Kehittyvänä talousalueena Afrikassa on valtavasti mahdollisuuksia suomalais­yrityksille. Oman markkinaosuuden saaminen on mahdollista, mutta vaatii pitkäjänteistä, kovaa työtä. Tuotteet, tarjonta ja toiminta tulee niin ikään sovittaa vastaamaan kunkin maan tarpeita.

De la Chapelle muistuttaa, että Afrikkaa koskeva uutisointi on hyvin yksipuolista ja vähäistä. Jotta voi ymmärtää, mitä markkinoilla todella tapahtuu, on oltava paikan päällä.