OECD:n maatutkinta Suomen talouspolitiikasta julkistettiin
Julkistamistilaisuus tapahtui toista kertaa Suomessa. Tilaisuuden avannut ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston johtaja Jorma Korhonen korosti ulkopuolisen asiantuntija-arvion hyödyllisyyttä Suomen politiikkasuunnittelulle. Maakatsaus on kansanvaltaisten markkinatalouksien vertaisnäkemys Suomen talouden tilasta ja uudistusten tarpeista.
OECD:n sihteeristön Suomi-deskin päällikkö Henrik Braconier ja ekonomisti Christophe André esittelivät tilaisuudessa tutkintaraportin suosituksineen.
Globaalit näkymät ovat heikentyneet hidastaen Suomen talouskasvua. Kansantalous ei ole elpynyt edellisestä taantumasta bruttokansantuotteen ollessa vielä 3 prosenttia vuoden 2008 puolivälin tason alapuolella. Suomen makroekonominen suoritus on ollut heikkoa johtuen etenkin viennin takkuilusta.
Työmarkkinat ovat palautuneet viime taantumasta hyvin, mutta ongelmien uusiutuminen todennäköistä. Huonokin globaali näkymä voi käydä todeksi, sillä meneillään olevaan eurovaltioiden velkakriisiin ja pankkisektorin huonoon kuntoon liittyy merkittäviä riskejä.
OECD:n tutkinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota viiveeseen lisääntyneen työttömyyden ja siihen puuttuvien työpoliittisten toimenpiteiden välillä. Viive työpoliittisten toimenpiteiden käynnistymiseen oli kaksinkertainen muihin OECD-maihin verrattuna. Tähän tulisikin kiinnittää huomiota: koulutus ja muut työmarkkinoille aktivoivat toimenpiteet tulisi aloittaa ripeämmin kuin työllisyystilanne heikentyy.
Fiskaalisia huolia horisontissa
Vaikka Suomen budjettialijäämä on pieni, nykyiset suunnitelmat eivät ole kyllin kunnianhimoisia vastaamaan ikääntyvästä väestöstä johtuviin edessä oleviin fiskaalisiin haasteisiin. Eläköitymisen ala- ja ylärajan nostaminen, vanhempien työntekijöiden työssäkäyntihoukutinten parantaminen ja varhaiseläkeohjelmien tiukentaminen lisäisi työvoiman tarjontaa ja voisi alentaa riittävästi kustannuksia vastaten tuleviin haasteisiin.
Tämänkaltaisten uudistusten tekeminen jo nyt jättäisi tilaa lyhytaikaiselle elvytykselle, mikäli taloudellinen taantuma muuttuu odotettua pahemmaksi. Ilman tuntuvia eläkeuudistuksia tullaan pian tarvitsemaan merkittävää fiskaalista lisävakauttamista, jotta ikääntymisen kustannukset voidaan kohdata.
Pitkän kasvukauden jälkeen Suomen tuottavuuskehitys on heikentynyt viime taantuman aikana 2008. Etenkin palveluiden, informaatio- ja kommunikaatioteknologia-alan samoin kuin julkisen sektorin suorituskyky on tällä hetkellä OECD maiden keskiarvon alle. Korkeampi tuottavuus tukisi korkeampaa elintasoa ja voisi myös helpottaa tulevia fiskaalisia haasteita.
Innovaatioiden tuskainen taival tuottaviksi yrityksiksi
Innovaatiotaso Suomessa on keskinkertaista huolimatta vahvasta toimintaympäristöstä. T&K:hon käytetään paljon resursseja, pääomaa on helppo saada ja koulutusjärjestelmä on hyvä. Kuitenkaan nykyinen tuki liiketoiminnalle ja yksityisen sektorin T&K-työlle ei näytä olevan tehokasta, koska monikaan start-upeista ei kasva tuottavaksi yritykseksi.
OECD ehdottaakin, että julkinen T&K-panos tulisi kohdistaa pääasiassa akateemisessa ympäristössä tehtävän tutkimustyön rahoittamiseen ja panos pitäisi jakaa akateemisen laadun palkitsevalla tavalla. Yliopistojen tulisi siis joutua kilpailemaan resursseista tutkimuksen laadulla. Suomalaisten yliopistojen kokoluokka on myös liian pieni kansainvälisessä mittakaavassa.
Raportti: Suomessa sadoittain turhia kuntia
Julkishallinnon dominoimien alhaisen tuottavuuden sektoreiden, kuten kunnallisteknisten, kuljetus- ja terveyspalvelujen altistaminen kilpailulle nostaisi tuottavuutta. Lisäksi tarvitaan kunnallisen järjestelmän perusteellisia muutoksia kestävän kehityksen ja tehokkuuden parantamiseksi, ja julkistetut liitossuunnitelmat tulisi siksi viedä läpi.
Tuottavuus terveyssektorilla on ollut laskeva, ja Suomen suoritus jää jälkeen tehokkaimpien OECD-maiden suorituksista joittenkin väestön terveysindikaattoreiden osalta. Ikääntyminen tulee asettamaan lisäpaineita julkisen terveydenhoidon menoihin korostaen tarvetta merkittäviin ja pysyviin tehokkuusparannuksiin. Suunniteltu reformi ryhmitellä kunnat ja julkiset palvelut uudelleen tarjoaa mahdollisuuksia vähentää terveyspalvelujen järjestämisen liiallisesta hajanaisuudesta johtuvia tehottomuuksia.
Terveydenhuollon epätasa-arvoisuudet sosioekonomisten ryhmien ja alueiden kesken ovat suuret OECD-standardeihin verrattuna. Sen lisäksi että puututaan terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuuteen, käyttäjälähtöisen valinnan ja kilpailun lisääminen terveyspalvelujen järjestämisessä lisäisi myös tehokkuutta ja tasavertaisuutta. Kustannustehokkaan perusterveydenhuollon, kotihoidon ja ennaltaehkäisyn roolin vahvistaminen hillitsisi kalliin erikoisterveydenhoidon ja pitkäaikaisten hoitopalveluiden tarpeen kasvua.
Tuottamalla enemmän ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, elämäntyylineuvontaa ja riski-informaatiota vähennetään tarpeita mahdolliseen myöhempään kalliimpaan erityissairaanhoitoon. Kuntauudistus tarjoaa mahdollisuuksia uudelleenjärjestelyihin.