Kansainvälinen kauppa muuttanut muotoaan perinteisestä tavarakaupasta palvelukauppaan ja sähköiseen kauppaan. Lisäksi kauppa on joutunut geopoliittisten jännitteiden jalkoihin, eikä WTO ole pystynyt uudistumaan ja vastaamaan moniin näistä haasteista. Kaupan säännöt eivät ole pysyneet ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kaltaisten globaalien haasteiden perässä, vaikka juuri kauppa voisi tarjota niihin myös ratkaisuja.
Joudummekin vaikeiden kysymysten äärelle helmikuun lopussa Abu Dhabissa järjestettävän WTO:n 13. ministerikokouksen alla: Onko aika siis ajanut WTO:n ohi? Onko Abu Dhabin ministerikokouksella väliä? Valuvatko toiveet Arabian niemimaan hiekkaan?
Kaupasta 98 prosenttia WTOn piirissä
WTO:n vastoinkäymisistä huolimatta maailmankaupasta 98 prosenttia on WTO-sääntöjen piirissä. Esimerkiksi EU:n kaupasta yli puolet ja kaikki EU:n kauppa USA:n ja Kiinan kanssa pohjautuu WTO-sääntöihin. Vaikka viime vuosina markkinoillepääsystä ja sääntelystäkin on neuvoteltu lähinnä erilaisissa alueellisissa ja kahdenvälisissä kauppajärjestelyissä, on WTO:n sääntökehikko niidenkin perusta. WTO:n sisällä tapahtuvissa useanvälisissä neuvotteluissa, joissa on mukana vain osa jäsenistä, on päästy viime vuosina sopimukseen palvelukauppaa, investointeja ja sähköistä kauppaa koskevista säännöistä.
WTO:n edelleen jatkuvaa vetovoimaa osoittaa myös uusien maiden halu liittyä järjestön jäseniksi. Komoreista ja Itä-Timorista tulee Abu Dhabin ministerikokouksessa WTO:n jäseniä, mikä nostaa järjestön jäsenmäärän 166:een.
Kauppa luo työpaikkoja, investointeja ja sitä kautta hyvinvointia ja tietysti kuluttajille valinnanvaraa ja hintaetua. Monenvälinen sääntöihin perustava järjestelmä tuo puolestaan kaupalle vakautta ja ennakoitavuutta ja vähentää riskiä vahvimman oikeudella jyräämisestä. Tämä on myös kauppaa käyvien suomalaisyritysten kannalta tärkeää.
Suomen kaltaisille pienille kehittyneille talouksille WTO onkin poikkeuksellisen tärkeä. Suomen vuosikymmenten ajan rakennettu hyvinvointi perustuu hyvin suuressa määrin ulkomaankauppaan. Suomi on myös yksinään liian pieni toimimaan maailman suurten talousmahtien tavoin kauppapolitiikassa. EU-jäsenyys ja WTO:n sääntöpohjainen järjestelmä ovat tässä Suomelle eduksi.
Mikä ministerikokous?
WTO:n ministerikokoukset ovat paljon enemmän kuin ministerien tapaamisia. Ne ovat tärkeitä tilannekatsauksia ja etappeja, vaikka isoja neuvottelukierroksia ei enää tehdäkään. Niihin ladataan odotuksia ja paineita neuvottelutulosten saamisesta. Tätä vasten WTO:n onnistumista mitataan, vaikka on toki muutakin tutkan alla tapahtuvaa, yrityksille tärkeää teknistä työtä, joka ei saa yhtä lailla huomiota.
Jotkut kutsuivat edellistä ministerikokousta 2022 kesäkuussa ”ihmeeksi Genevenjärven rannalla”, koska vaikeasta kansainvälispoliittisesta tilanteesta huolimatta tuloksia saatiin aikaan. Tuolloin sitouduttiin esimerkiksi WTO:n uudistamiseen, kalastuksen valtiontukien karsimiseen ja ruokavientirajoitusten välttämiseen.
Tällä kertaa keskeistä on riitojenratkaisun uudistamisessa eteneminen, jotta sääntöjen toimeenpano pystytään varmistamaan. Tämä on myös olennaista uusien sääntöjen neuvottelun kannalta. Riitojenratkaisun ongelmat kilpistyvät USA:n ja Kiinan välisiin jännitteisiin. Ydinkysymys on, kuinka paljon USA on valmis sitomaan käsiään WTO:n paneelin ratkaisuihin vai valitseeko mieluummin yksipuolisen tien vastata Kiinan haasteeseen WTO-säännöistä niin välittämättä.
Suomelle ja EU:lle keskeistä on myös keskustelun käynnistäminen teollisuustuista ja kaupan roolista ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kyse ei siis vielä ole sääntöneuvotteluista mutta näihin voidaan ehkä mennä tulevaisuudessa. WTO:n tämän hetken isoin haaste ovat erilaiset ympäristö- ja ilmastotoimet ja yhä kasvavat valtiontuet vihreään siirtymään, joiden WTO-sääntöjenmukaisuutta epäillään. EU on toimien edelläkävijänä ja hyvin transparenttina tikun nokassa.
Usein WTO:n ulkopuolella jää huomiotta, että kehityskysymykset ovat WTO:ssa yhä tärkeimpiä. Perinteisesti WTO on ollut teollisuusmaiden kuten EU:n ja USA:n pelikenttä, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana vaikutusvallassa rinnalle ja jopa ohi ovat nousseet 20-vuotisen jäsenyytensä aikana järjestelmästä valtavasti hyötynyt Kiina ja sääntöjoustoja kehitysmaille painottavat Intia ja Afrikan ryhmä. WTO:n jäsenkunnasta enemmistö on nykyisin kehitysmaita, ja se näkyy myös järjestön sisällä käytävässä keskustelussa.
Abu Dhabiin lähdetään jännittyneissä tunnelmissa. Pitäisi saada aikaan tuloksia ja tiekarttaa eteenpäin, jotta meillekin elintärkeää WTO pystytään suojelemaan ja uudistamaan. Kävi kokouksessa miten hyvänsä, elämä ja kansainvälinen kauppa jatkuvat Abu Dhabin jälkeenkin.
Anna Vitie on pysyvän edustajan sijainen WTO:ssa ja vetää kauppa-, talous- ja teknologiatiimiä pysyvässä edustustossa Genevessä. Pekka Hirvonen vastaa WTO-asioiden koordinaatiosta UM:n kauppapolitiikan yksikössä Helsingissä.