Talousmahtien vienti- ja tuontiluvut kertovat maailman kauppavirtojen huimasta kasvusta ja suuntautumisesta vuoden 2001 jälkeen. Mutta aiheuttaako kauppasota käänteen?

Vuotta 2001 voidaan pitää globalisaation ja kansainvälisen kaupan merkkipaaluna, silloin Kiina liittyi maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi.

– Kiinan tärkeys kaikille muille maille on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Vuonna 2001 se oli vielä suhteellisen pieni tekijä. Nykyisin se on etenkin tuonnissa melkein kaikille maille top 3 -maiden joukossa, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen sanoo.

Talouden globalisaatio ja ulkomaankaupan kasvu on ollut merkittävä vaurastumista edistävä tekijä, satoja miljoonia ihmisiä on noussut pois äärimmäisestä köyhyydestä.

Kolmen talouskeskittymän – EU, Kiina, USA – välinen kauppa kuvaa hyvin talouden globalisaatiota.  Euroopan unionin osuus koko maailman tavarakaupasta on (2018) 16,7 prosenttia, USA:n 14,2 ja Kiinan 13,8 prosenttia.

Maailmankaupan tarkasteluun voi silti perustellusti ottaa myös toisenlaisia kulmia, onhan esimerkiksi näiden talousnapojen ulkopuolinen Japani maailman kolmanneksi suurin talous, EU-jäsenmaa Saksa neljäs ja Kalifornian osavaltio maailman viidenneksi suurin talous. Aika ajoin katse kiinnitetään myös Afrikkaan, jonka kasvuluvut ovat kovat.

– Kasvuprosentit ovat korkeita, kun lähtötaso on niin matala. Afrikka on kansainvälisessä kaupassa vielä hyvin pieni tekijä, vaikka joissakin yksittäisissä tuotteissa tai raaka-aineissa se voi olla merkittävä, Korhonen määrittelee.

EU:n tavaraviennin arvo USA:han oli viime vuonna 480 miljardia dollaria ja Kiinaan 247 miljardia dollaria. Yhdysvalloista Euroopan unionin alueelle tuodaan tavaraa 316 miljardin dollarin arvosta ja Kiinasta 465 miljardilla. EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä ja on suurin vientimarkkina noin 80 maalle.

Ja sitten ne kauppakumppanit, joiden kiistat ovat keränneet suurimman huomion viime kuukausina. Kiinan vienti USA:han oli viime vuonna 540 miljardia dollaria ja Yhdysvallat vei Kiinaan 120 miljardin dollarin arvosta. Joten melkoinen epätasapaino kaupassa vallitsee.

– Yhdysvallat on sekä EU:lle että Kiinalle selkeästi tärkeämpi kysynnän lähde kuin toisinpäin. Siksi bruttokansantuotteen näkökulmasta Yhdysvallat on Kiinalle paljon tärkeämpi kuin toisinpäin. Yhdysvaltojen ja EU:n välillä epäsymmetria ei ole yhtä suuri, Korhonen sanoo.

Kehityksessä kipupisteitä

Ennen vuoden 2008 talouskriisiä maailmankaupan volyymi kasvoi pitkän aikaa kaksin–kolminkertaisesti verrattuna maailmantalouden kasvuun. Kun maailman bkt kasvoi kolme prosenttia, kaupan kasvu ylsi seitsemään tai kahdeksaan prosenttiin. Talouskriisin jälkeen kasvuprosentit ovat olleet likimain samat.

– Finanssikriisin jälkeen tilastot kansainvälisistä investoinneista kertovat, että tuotannon siirtyminen Kiinaan on vähentynyt huomattavasti. Osasyy tähän voi olla Kiinan kasvaneet kustannukset. Tuotantoketjujen sirpaloituminen ja jatkuva erikoistuminen on myös pysähtynyt finanssikriisin jälkeen.

Viime kuukausina kansainvälisen kaupan kehitykseen on tullut ainakin väliaikainen taitekohta, kun USA:n ja Kiinan välinen sanasota on äitynyt todelliseksi kauppasodaksi ja osapuolet ovat kilvan asettaneet toistensa tuotteisiin tulleja kauppaa hankaloittamaan.

Niillä on ollut merkittävä vaikutus. Kiinan tullitilastojen perusteella Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen tavarakauppa supistui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 35 prosenttia.

– Kaupan vaikeuttamisella on selvästi negatiivinen vaikutus Yhdysvalloissa sekä Kiinassa talouskehitykseen.

Pysyviä muutoksia?

Kun USA ja Kiina ovat nokitelleet toisiaan tulleilla, kauppavirrat ovat kohdentuneet uudella tavalla ja tuotantoa on siirtynyt muualle.

Vietnamin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on kasvanut nopeasti. Kiina on puolestaan siirtänyt elintarvikkeiden ja muun muassa soijan tuontiaan USA:sta Brasiliaan ja muualle Etelä-Amerikkaan. Muitakin muutoksia on tapahtunut.

– Kun Kiinan talouskasvu on hidastunut, sen tuonti Japanista on alkuvuonna pienentynyt, sen sijaan tuonti EU:sta on pysynyt kutakuinkin entisellä tasollaan. Se voi kertoa siitä, että osa USA:sta tulevasta tuonnista on korvautunut tuonnilla EU:sta. Samaan aikaan kun USA:n tuontiin on kohdistunut uusia tulleja, Kiina on laskenut tulleja monista muista maista tuotavilta tuotteilta, joten tuonti muualta kuin USA:sta on tullut aiempaa kilpailukyisemmäksi, Korhonen analysoi.

On vaikea arvioida, jääkö tuotannon siirtyminen Kiinasta pysyväksi, vaikka kauppasodasta päästäisiin.

– Yhdysvaltojen ja Kiinan tilanne voidaan kokea niin herkäksi ja ennakoimattomaksi, ettei tuotantoa haluta siirtää takaisin. Vasta-argumenttina voidaan sanoa, että kun tuotanto kyettiin siirtämään muutamassa kuukaudessa pois Kiinasta, miksei sitä yhtä nopeasti sinne voisi myös palauttaa. Tai sitten se voidaan siirtää johonkin kolmanteen maahan.

Jo ennen kauppasotaa Kiinan kustannustason nousu on aiheuttanut jonkin verran erityisesti yksinkertaisen kokoonpanotyön siirtymistä halvemman kustannustason maihin kuten Vietnamiin ja vielä sitäkin edullisempiin maihin esimerkiksi Laosiin ja Bangladeshiin. Samalla Kiina on pyrkinyt pääsemään arvoketjussa ylemmälle tasolle ja siirtymään pelkästä kokoonpanosta vaativimpiin töihin.

Myös Kiinan sisällä on ollut liikettä.

– Kiinassa palkat ovat nousseet erityisesti itärannikolla ja etelässä, minkä johdosta tuotantoa on siirretty maan sisäosiin. Kiinan viranomaiset ovat rohkaisseet tätä kehitystä ja tarjonneet asian vauhdittamiseksi subventioita ja myös liikenneinfraa on parannettu.

Kauppasopimuksilla vastavirtaan

Kansainvälistä kauppaa haittaavien toimien vastapainona ovat olleet vapaakauppaa edistävät kauppasopimukset, joita Euroopan unioni on solminut viime vuosina Singaporen, Meksikon, Vietnamin Kanadan ja Japanin kanssa. Viimeistä sinettiä vaille on vielä Mercosur-sopimus neljän Latinalaisen Amerikan maan kanssa.

Tutkimukset todistavat kauppasopimusten kasvattavan osapuoliensa välistä kauppaa ja lisäävän ihmisten hyvinvointia, mutta kuinka paljon?

– Kauppasopimukset näkyvät tilastoissa, mutta loppujen lopuksi niiden hyvinvointivaikutukset ovat varsin pieniä etenkin verrattuna niiden saamaan huomioon, Korhonen luonnehtii.

Hän kuitenkin suhteuttaa asioita. Jos vapaakauppasopimuksen ansiosta maan bruttokansantuote kasvaa vaikka joitakin prosentin kymmenyksiä tietyllä aikavälillä – onko se paljon vai vähän?

– Mieluummin tämäkin lisä ja sen tarkoittama hieman korkeampi elintaso varmasti otetaan kuin jätetään ottamatta. Lisäksi sopimuksilla voi olla paljon suurempi positiivinen vaikutus tietyille toimialoille ja yrityksille. Esimerkiksi EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus on saanut aikaan sen, että Suomen vienti Japaniin on kasvanut selvästi ja Japanin merkitys Suomen viennissä on kasvanut.

Enemmän euroja

Korhonen muistuttaa keskeisestä maiden välisestä kauppaa edistävästä sopimuksesta.

– EU:n sisämarkkinat ovat ainutlaatuiset, jossa myös palveluiden kauppa on pitkälle vapautettu. EU:n sisällä on helpompi tehdä palveluilla kauppaa kuin esimerkiksi USA:ssa osavaltioiden välillä.

EU:n hyötyjä ei usein ”muisteta” tuoda esiin, kun kovaan ääneen mölistään ihmisjoukkojen tunteisiin vedoten erilaisista kurkkudirektiiveistä ja todellisista tai kuvitelluista nettomaksuista EU:lle.

Korhonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kymmenen vuotta EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen kansantuote henkeä kohden on Suomessa kymmenen prosenttia korkeampi kuin se muuten olisi ollut.

Oxford Economicsin selvityksen mukaan Suomessa kotitalouksien tulot olivat vuonna 2017 1000–1500 euroa korkeammat kuin mitä ne olisivat olleet ilman EU-jäsenyyttä. Arvion mukaan Suomeen on EU:n avulla syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa ja Suomen kokonaiskauppa on lisääntynyt 9–26 prosenttia. Lisäksi EU-jäsenyydestä saatavat hyödyt kasvavat sisämarkkinoiden kehittyessä.

Vienti- ja tuontiluvut

Tärkeimmät vientimaat

Kiina 

Vienti:
USA
Hong Kong
Japani

Tuonti:
Etelä-Korea
Japani
Taiwan 

Euroopan unioni

Vienti:
USA
Kiina
Sveitsi

Tuonti:
Kiina
USA
Venäjä

USA

Vienti:
Kanada
Meksiko
Kiina

Tuonti:
Kiina
Meksiko
Kanada

Tärkeimmät vientituotteet

Autot 4,9%
Öljyjalosteet 3,0 %
Mikropiirit 2,9 %

EU:n vienti Yhdysvaltoihin ja tuonti Yhdysvalloista
EU:n vienti Kiinaan ja tuonti Kiinasta
Yhdysvaltain vienti Kiinaan ja tuonti Kiinasta

Sami Laakso

Jukka Pylväs

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>10.06.2021

Luetuimmat