Pääkirjoitus: Katse tulevaisuuteen
Ulkoministeriön julkistaessa tänä syksynä tulevaisuuskatsauksensa vei mainitun kirjainyhdistelmän ympärille rakennettu virke kaiken huomion. Markkinoinnissa tosin on sanonta, jonka mukaan kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Tällä kriteerillä menestys oli mainio. Kuitenkin on sääli, ettei muukin osa katsauksesta saanut samanlaista huomiota osakseen. Kahdesta syystä. Ensinnäkin uskallan väittää, että kyseessä on harvinaisen laadukas dokumentti. Siinä on paljon ajattelemisen arvoista, painavaa asiaa, muutamalle sivulle tiivistettynä. Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tukeminen ja investointien houkutteleminen tulee yhä tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Kannattaa tutustua katsaukseen, joka löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta: formin.finland.fi.
Toiseksi tämä kertoo puutteesta suomalaisessa keskustelukulttuurissa. On vääränlaista konsensusajattelua, jos jokainen keskustelunavaus tai eriävä mielipide tuomitaan ”venettä ei pidä keinuttaa” -argumentilla. Tällöin tukahdutetaan tuoreet ideat ja ajattelu, jotka ovat uuden luomisen perusta. Maassa, joka mediavapaudessa rankataan maailman ykköseksi, on sallittava avoin yhteiskunnallinen keskustelu. Hyssyttely on taantumuksen tie.
Ranskalainen muotoilijaguru Philippe Starck kuvaili esityksessään muutama vuosi sitten Eurooppaa dinosaurusten maanosaksi, joka tekee kuolemaa. Hän totesi, että juuri ennen kuolemaa on kuitenkin hetki, jolloin näkee kaiken kirkkaasti. Starckin mukaan meidän on tartuttava tähän hetkeen ja keksittävä Eurooppa uudestaan, muuten hukka perii. Vaikka tässä hieman ylidramatisointia onkin, voidaan sana Eurooppa tässä korvata Suomella. 2000-luvun alun ”Nokia-Suomeen” on turha haikailla. Nyt kyse on siitä, miten luomme nahkamme ja synnyttämme tulevaisuudessakin menestyvän maan.
Nokian tarina kertoo siitä miten käy kun kasvaa isoksi, kylläiseksi ja hitaaksi liikkeissään. Haastajasta tuli haastettu. Kasvuväylän KasvaSuomi-tapahtumassa Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoi uuden Nokian synnystä. Tai kuten hän asian ilmaisi: Nokiassa vaihdettiin atomit. Kahdessa vuodessa yrityksen arvo on 13-kertaistunut ja uuden Nokian suunta on ylöspäin. Tavoitteiden pitääkin olla kunnianhimoisia. KasvaSuomessa esitelty tavoite oli luoda yrityskentästä Suomeen uusi Kone viidessä vuodessa.
Peliteollisuudessa on hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka syntyvät maailmanlaajuiset markkinat mielessään. Tarvitsemme lisää rohkeita yrityksiä, joille kasvu on toiminnan ytimessä ja koko maailma pelikenttänä. Vastikään päättynyt Slush on esimerkki tästä. Hullusta ideasta maailmalaajuisesti merkittäväksi tapahtumaksi kasvanut tapahtuma osoittaa kaiken olevan Suomesta käsin mahdollista. Maailma voidaan saada tulemaan meille kylään, mutta vain, jos meidät tunnetaan ja meitä arvostetaan.
Me suomalaiset olemme selviytyjäkansa, joka on kohdannut ongelmia ja ratkaissut ne. Ilman luonnonrikkauksia, ilmastollisesti vaikeissa olosuhteissa ja maantieteellisesti epäedullisesta sijainnista huolimatta olemme onnistuneet luomaan erinomaisesti menestyneen maan. Lehden VIP-vieraan (s. 6–9) St1:n hallituksen puheenjohtajan ja pääomistajan Mika Anttosen sanoin: ”Me ei tajuta kuinka hienoa Suomessa on. Tämän puolesta kannattaa taistella”.