Pääkirjoitus – Pallo on meillä

Kansainvälistymiselle on siis todella kysyntää. Tuo tapahtuma tuotti suuren määrän ajatuksia siitä, miten Suomen ja suomalaisten yritysten asiaa voisi edistää maailmalla entistä tehokkaammin.

Näiden ajatusten ja ehdotusten jatkotyöstäminen on jo alkanut. Niitä tarvitaan. Muusta maail­masta erittäin riippuvainen taloutemme tarvitsee uutta potkua. Team Finland -toimintamallin tavoitteena on se, että koko joukkueemme alkaa pelata paremmin yhteen. Muistamme syöttää, muttemme pallottele. Etenemme samaan suuntaan kohti yhteistä päämäärää. Team Finland ei ole uusi organisaatio, niitä emme tarvitse kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen enää yhtään lisää. Team Finland on tapa tehdä yhteistyötä aiempaa asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin.

Kyse ei kuitenkaan ole vain viennin ja kansainvälistymisen edistämisestä, vaan myös tuonnin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistämisestä. Lisäksi meidän täytyy muistaa se, ettei suomalaisten yritysten kansainvälinen toiminta näy enää vain niiden vientiluvuissa – monet niistä ovat jo lokalisoituneet globaalisti. Näille yrityksille tärkeintä on se tuki, jota me viranomaistoimijat voimme antaa tasapuolisten paikallisten toimintaolosuhteiden luomisessa eri puolilla maailmaa.

Team Finlandista on jo nyt tullut ilahduttavan aktiivisesti käytetty sanapari suomalaiselle tekemiselle eri puolilla maailmaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain talouden ja kaupan edistämisestä. Samaan pakettiin kuuluu olennaisena osana Suomen laajempi maakuva. Maamme vahva maine esimerkiksi koulutusalalla on vaikuttanut suoraan koulutusviennin kehittymiseen. Vastaavasti maailmalla menestyneet yrityksemme – ja urheilijamme ja taiteilijamme – tukevat mielikuvaa Suomesta ratkaisukeskeisenä ja todellista kokoaan paljon suurempana maana.

Toinen tämän lehden pääteemoista on Afrikka, ja syystä. Suomi panostaa tulevina kuukausina historiallisen paljon vienninedistämiseen Afrikan markkinoille. Olin marraskuun alussa Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Matka oli innostava, ja olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset yritykset voivat osaamisellaan ja luotettavuudellaan saada eteläisessä Afrikassa lisää jalansijaa. Joulukuun alussa vuorossa on Algeria.

Suomi on ollut monissa Afrikan maissa läsnä jo vuosikymmenien ajan kehitysyhteistyön kautta, ja tuon pohjan varaan on nyt hyvä rakentaa uusia kaupan ja talouden kumppanuuksia. Kauppa ja kehitys on liian usein nähty toisensa pois sulkevina sektoreina – tästä vastakkainasettelusta on syytä vihdoin päästä eroon.

Kauppaa ei ole, jos yhteiskunnasta puuttuvat inhimillisen kehityksen perusedellytykset; kehitystä ei puolestaan ole ilman toimivia talouden rakenteita. Ensi keväänä teen muuten yhteismatkan Tansaniaan ja Sambiaan – jotka molemmat ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyön kumppanimaita – kehitysministerikollegani Heidi Hautalan kanssa.

Miljardin ihmisen Afrikan mantereen markkinat ovat äärettömän monitahoiset, ja työsarkaa tulee riittämään runsaasti vielä näiden viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen suunnattujen matkojen jälkeenkin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Pallo on nyt niin yrityksillä kuin kansain­välistymispalveluita tarjoavilla julkisilla toimijoillakin – siis koko Team Finlandilla.