Pääkirjoitus: Sopeutujat selvisivät

Tavoitteemme on, että Facebook ja Twitter mahdollistavat jatkossa entistä paremman vuorovaikutuksen lukijoidemme ja sidosryhmiemme kanssa.   

Taloudellisten ulkosuhteiden toiminta­ohjelma antaa kotimaisille toimijoille entistä paremmat lähtökohdat toteuttaa yhteisiä tavoitteita. Ei riitä, että kokonaisuuden yksittäiset osaset tuottavat erinomaisia tuloksia, tarvitaan yhteisiä päämääriä, yhteisiä tavoitteita ja toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Näistä lähtö­kohdista ponnistaa mietinnössään keväällä työnsä päätökseen saattanut Alahuhdan työryhmä.

Ohjelman tuloksellinen toimeenpano edellyttää kaikkien mukana olevien tahojen sitoutumista yhteisten päämäärien edistämiseen, ketteryyttä oivaltaa toimintaympäristön muutokset riittävän ajoissa ja tehdä tarvittavat päätökset tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavista toimenpiteistä ja resursseista. Team Finlandin on pelattava jokainen kiekko vastustajan maaliin.

Pelkästään kotimarkkinoiden turvin Suomi ei olisi voinut saavuttaa nykyistä elintasoaan. Valtaosa suurimpien yritystemnme liikevaihdosta syntyy ulkomailla, ja merkittävä osa niiden työntekijöistä on Suomen ulkopuolella. Pörssi­­yh­­ti­öi­den omistuspohja on hyvin kansainvälinen.

Omistusrakennetta olennaisempi tarkastelukulma suomalaiseen intressiin onkin se, millä tavoin jokin yritys tukee suomalaisen hyvin­voinnin ja työpaikkojen syntyä. Niukallakin kotimaisella omistuspohjalla voi olla laajakantoisia hyvinvointivaikutuksia suomalaisten arkeen. Ja toisaalta, laajakaan kotimainen omistuspohja ei välttämättä yksistään takaa hyvinvointivaikutuksia. 

Kansainvälisen kaupan sääntely- ja ohjausjärjestelmä ei ole kyennyt sopimaan järjestelmän kehittämisestä sen jälkeen, kun meneillään oleva kauppaneuvottelukierros käynnistettiin. Järjestelmä on kehittymässä entistäänkin monitasoisemmaksi WTO:n, alueellisten sopimusten ja erilaisten sääntelyjärjestelmien viidakoksi.

Yritykset joutuvat hajautetuissa arvoketjuissa toimiessaan kamppailemaan yhä vaikeammin hallittavien ja toisistaan poikkeavien järjestelmien kanssa. Samanaikaisesti vapaan kaupan edut jäävät vaillinnaisiksi sen vuoksi, etteivät kaikki hankintaketjujen osaset ole sitoutuneet kaupan vapauttamisessa samoihin lähtökohtiin.

Kauppapolitiikka voi toimia tehokkaana kilpailu­kyvyn edistämisen ja globaalihallinnan välineenä ainoastaan, jos se ymmärretään selkeästi osaksi Suomen muuta ulkopolitiikkaa. Kauppa-agendamme painottuu tänä päivänä liiaksi ongelmien ratkaisuun sen sijaan, että katsoisimme tulevaisuuteen, vastaavatko tavoitteemme taloudellisia prioriteettejämme.

Kapeasta markkinoiden avaamisen ja sulkemisen näkökulmasta ei voida hallita kansain­välisen talouden toimintaa. Hyvän toiminta­ympäristön tulee jatkossakin täyttää avoimuuden, ennustettavuuden ja tasapuolisen kohtelun perus- kriteerit.