Pääkirjoitus: Taloudelliset ulkosuhteet asialistan kärkeen
Työryhmän raportti tuli juuri oikeaan saumaan. Tuoreet ulkomaankauppatilastot kertovat karulla tavalla pelitilanteen koventumisesta. Ulkomaankaupassamme ei ole vieläkään saavutettu vuoden 2008 tasoja, ja viime vuoden lopulla vientimme veto alkoi selvästi heiketä. Suomen kauppatase on kääntynyt alijäämäiseksi. Erityisen huolestuttavaa on se, että vientimme yskii erityisesti Euroopan ulkopuolella.
Vientitilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Käynnissä on monisyinen ja syvälle menevä muutos, joka vaikuttaa koko kansainvälisen toimintamme perusteisiin halusimme sitä tai emme.
Ensinnäkin maailmantalouden painopiste on tunnetusti siirtymässä itään ja etelään ja erityisesti Aasiaan. Vaikka tätä aihetta on puitu julkisuudessa jo pitkään, sen merkitystä ei ole täysin ymmärretty. Nousevien talouksien valtavat kasvuluvut johtavat vääjäämättä kerrannaisvaikutuksiin. Ne merkitsevät jalostusasteen nopeaa kasvua ja valtavien kuluttajamarkkinoiden syntyä. Myös viejien tulee kiireesti siirtyä tehtaalta kadulle nauttiakseen kasvun hedelmistä.
Toinen trendi, jota julkisuudessa käsitellään paljon vähemmän, on liiketoiminnan globalisoituminen. Yrityksiä ei kiinnosta entiseen tapaan tavarojen siirtyminen rajojen yli. Ne haluavat luoda arvoa joustavasti keskittäen toimintojaan paikkoihin, joihin ne parhaiten sopivat, ja optimoivat näin arvoketjun hallintaa. Siksi ei riitä, että julkinen valta keskittyy tavaroiden liikkumisen turvaamiseen.
Johtopäätökset taloudellisten ulkosuhteiden hoitamisen kannalta ovat selvät. Keinovalikoimaa on laajennettava ja toimintaa on fokusoitava paremmin. On siirryttävä hakuammunnasta täsmäiskuihin. On tehtävä oikeita asioita oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toiminnan on oltava paremmin suunniteltua, pitkäjänteisempää ja asiakaslähtöisempää. Näistä syistä voin kannattaa lämpimästi koko toiminnan strategista ohjaamista pääministerin alaisuudessa.
Suomessa tehdään paljon arvokasta vienninedistämistyötä. Olen itse saanut nauttia sen hedelmistä lukuisilla vienninedistämismatkoillani. Matkan varrella on kuitenkin käynyt selväksi, että järjestelmämme on liian hajanainen. Emme pysty tarjoamaan yrityksille riittävän selkeää käyttöliittymää, jonka kautta ne saisivat käyttöönsä viennin ja kansainvälistymisen tukipalvelujen koko paletin. Emme pysty myöskään riittävän ennakoivasti ja johdonmukaisesti tukemaan yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa.
Alahuhdan työryhmän ehdottama verkostomalli on oikea ratkaisu. Se linkittää olemassa olevat toimijat iskukykyiseksi palveluverkostoksi, jolla on yhteinen tahtotila. Koko verkon palvelut tarjotaan käyttöön sekä kotimaassa että ulkomailla yhden luukun kautta. Toivon, että verkostolle luodaan myös yhteinen viestintästrategia, johon kuuluu keskitetty sähköinen asiointialusta.
Taloudelliset ulkosuhteet ovat oikeutetusti Suomen hallituksen toiminnan painopiste. Niissä on kyse viime kädessä suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista. Suomalaista elämänmuotoa on jo pitkään rakennettu ulkomaankauppamme hedelmillä. Toimintaympäristömme on kuitenkin nyt haastavampi kuin koskaan, ja meidän on pystyttävä hoitamaan taloudellisia ulkosuhteitamme paremmin, tarkemmin ja aggressiivisemmin. Sitä ei tee kukaan muu puolestamme.
Kun maailman johtajat nykyään tapaavat, keskustelu kääntyy lähes poikkeuksetta talouteen. Kansainvälisiä suhteita hoidetaan talous edellä, ja hyvin hoidettu talous lisää poliittista painoarvoa. Pysymme keskustelun keskiössä vain, jos taloutemme on kunnossa. Siksi tarvitsemme maailman iskukykyisimmän järjestelmän taloudellisten ulkosuhteiden hoitoon.