Yritysten silmissä kauppapolitiikka saattaa jo sanana heittää ajatukset kansalliseen politiikkaan tai johonkin veronmaksajien kustannuksella tapahtuvaan abstraktiin puuhasteluun, mihin terve etäisyys on vain hyvästä.
Kumpikaan ajatuksenkulku ei ole oikea. Niin yrittäjät kuin kuluttajat hyötyvät työstä, jolla pelisääntöjä luodaan ja kaupankäyntiä maailmalla helpotetaan – jopa turvataan.
Maailmalla on nyt paljon palloja ilmassa. Presidentti Trump on heitellyt useita Kiinan ja Euroopan kauppaa rajoittavia koepalloja. Kiina on antanut niiden rauhassa tippua maahan, mutta on heitellyt ylös omiaan vapaan kaupan uutena puolestapuhujana. EU on puolestaan onnistunut pitämään omat vastapallonsa liikkeessä yhtenäisemmin kuin aikoihin. Vaikuttaa siltä, että Brexit ja Trump ovat tiivistäneet EU:ta.
Yhdysvaltain suunnittelemat kaupanrajoitustoimet ovat kesän aikana liudentuneet, osin varmaan myös siksi, että EU on reagoinut vahvasti. Huomio Yhdysvalloissa on nyt sen sekä Meksikon ja Kanadan välisen NAFTA-sopimuksen uudistamisessa. Myös Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välistä sopimusta ollaan nostamassa leikkauspöydälle. Tyynenmeren sopimuksesta (TPP) vedettiin Yhdysvaltojen osalta heti letkut irti, mutta muut maat jatkavat neuvotteluja. Japanin kanssa käytävissä neuvotteluissa EU puolestaan kiilasi Yhdysvaltojen ohi. Lopullista sopimusta EU:n ja Japanin välillä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Monet maat eivät varmaan uskalla näinä aikoina vastata puhelimeen, mutta EU:n ovelle koputetaan aiempaa useammin. Kauppasopimukset, jotka sisämarkkinoiden jatkeena helpottavat yritysten markkinoillepääsyä, ovat myös Suomessa osa maamme kasvua tukevaa työtä. Suomi kannattaakin vahvasti EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) välisen sopimuksen syntymistä, samoin Meksikon ja Chilen sopimusten päivittämistä.
EU on täyttänyt Yhdysvaltain jättämää aukkoa Aasiassa ja Oseaniassa myös muiden maiden kuin Japanin suuntaan. Australian ja Uuden-Seelannin kanssa ollaan aloittamassa neuvotteluja, ja Indonesian neuvottelut etenevät. Vietnamin ja Singaporen sopimukset ovat tulossa ratifiointivaiheeseen. EU:n ja Kanadan CETA-sopimus astui väliaikaisesti voimaan syyskuussa.
Yritysten kannattaa ehdottomasti hyödyntää nämä sopimukset. Miksi maksaa vapaaehtoisesti tulleja, jos niistä on vapautettu?
Kauppasopimuksissa EU:n linja on hyvä ja oikea, mutta myös muissa kauppaan liittyvissä EU:n asioissa Suomen on oltava hereillä. Ajatus kolmansista maista tulevien investointien etukäteistarkastelusta komissiossa ei kuulosta hyvältä, eikä myöskään se, että polkumyyntitullit asetettaisiin rangaistusluonteisesti korkeammalle kuin tasolle, jolla polkumyynnistä aiheutuva vahinko korjataan.
Tällä kaikella on merkitystä myös yrityksillemme. Ulkoministeriön edustustoverkko maailmalla auttaa ovien avaamisessa ja kaupanesteiden purkamisessa. Välitämme myös tietoa, millainen on kohdemaan liiketoimintaympäristö tai millaisia mahdollisuuksia on avautumassa. Ulkoministeriö palvelee yrityksiä.
Suomessa kauppapolitiikan pallot pysyvät sekä ilmassa että hallinnassa. Kaupan vapauttamiselle on Suomessa myös työmarkkinajärjestöjen tuki.