Olin tyytyväinen, kun Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vaakakuppi kääntyi selvästi demokraattien Joe Bidenin hyväksi. Tammikuussa 2021 alkavaan presidenttikauteen kohdistuu koviakin odotuksia eri puolilta maailmaa.

Itse odotan ennen muuta paluuta kansainvälisen kanssakäymisen ja ajoittain parjatun vanhanaikaisen diplomatiankin peruspalapeliin: kansainväliseen oikeuteen ja perussopimuksiin pohjautuvaa neuvottelua, keskustelua, vastapuolen kuuntelua ja aitoa tahtoa etsiä ratkaisuja, jotka sopisivat mahdollisimman monelle. 

Ei pidä tietenkään olla naiivi. Palapelissä on satoja paloja, monet niistä kadoksissa tai muuttaneet muotoaan, joten kokoaminen ei tule olemaan helppoa. Myös USA:ssa kotimaiset prioriteetit ovat korkealla, mutta vallanvaihtotiiminkin perusviesti on selvä. Eristäytyminen ei toimi eikä tuo hyvinvointia. 

En myöskään usko vain Yhdysvaltojen johtajuuden ihmeeseen, mutta tyhjiöille löytyy aina ripeästi ottaja. Suomi ja Euroopan unioni tarvitsevat toimivaa transatlanttista yhteistyötä – ja ennustettavuutta. Transatlanttinen yhteistyö myötävaikuttaisi myös maailmantalouteen ja kaupan sujuvuuteen. 

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenteellinen kriisi on päässyt aivan liian syvälle, mitä kiista uuden pääjohtajan valinnasta vain pahentaa. Nyt jos koskaan WTO:n tulisi olla vedossa ja toimintakykyinen uudistaakseen rivakasti itseään ja keskittyäkseen sitten olennaiseen: maailmankaupan pelisääntöjen selkiyttämiseen ja tärkeiden neuvottelukierrosten eteenpäinviemiseen. Kauppajärjestön toimivuus on kuitenkin kiinni vain ja ainoastaan sen jäsenmaista ja niiden politiikasta. Viime vuosina etusijalla ovat olleet ennen muuta omat edut ja kyseenalaiset koplaukset, joten voimme katsoa kaikki itseämme ja ennen muuta myös suurimpia jäsenmaita. Muutoksen aika on nyt.

Yhä jatkuva koronapandemia kiristää taloutta ja hermoja. Maailmankaupan ja -talouden luvut eivät tällä hetkellä ole aivan pohjalukemissa, kun globaalin tavarakaupan arvioidaan laskevan ”vain reilun toistakymmentä prosenttia” kuluvana vuonna. Tämäkään ei suuresti ilahduta. Talouden elvyttäminen on nyt ykkössijalla kaikkialla, ja Euroopan unionin talouden kasvu- ja elvytyspakettia koskevaa valmistelutyötä on myös Suomessa tehty syksyn mittaan. Elvytämme kestävästi ja vihreästi ja loikkaamme kohti digitaalisempaa maailmaa. 

Elvytyksessä kansainvälisellä kasvulla on suuri merkitys, ja sitä kasvua haetaan suomalaisten yritysten kanssa niin Euroopasta kuin muualta maailmalta. Suomessa on vajaat 70 000 pk-yritystä, jotka vievät tavaroita ja palveluita ulkomaille. Niin näiden kuin suurempienkin yritysten yhteistyökumppanina maailmalla on ulkomaanedustustoverkko, jota ulkoministeriö vahvistaa keväästä alkaen uusilla Team Finland -erityisasiantuntijoilla – kaikilla mielessä vienti ja sen edellytysten petraaminen.

Kirjoittaja on ulkoministeriön alivaltiosihteeri

Nina Vaskunlahti

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>09.12.2020

Luetuimmat